Printable View
Epäilen kyllä hyvin suuresti. Veikkaisin että tyypillisesti ns asennettu esijännitys (kisakeuloissa) liikkuu ehkä jossain 0-15 mm välillä.Lainaa:
jjuselius kirjoitti
Esim jos keulassa on 9,5 jouset ja kuski painaa kamoineen 90 ja mopo 190 ja asennettua 11 mm ja säädettyä 10 mm, niin painauma on 40 mm.
Meikäläisen bemarin k-tech keulassa asennettua on nolla ja säädin 0-15 mm.
Ton nyrkkisäännön toimivuus riippuu aika pitkälti siitä mikä keula sattuu olemaan kyseessä.Lainaa:
suizaki kirjoitti
Ja se että pyörää arvioidaan ilman kuskia, on jo itsessään aika tyhmä nyrkkisääntö, eli lähetään ihan väärästä suunnasta liikkelle ja mennään perse eellä puuhun.
Toki toi toimii jossain määrin sillon kun kyseessä on kevyt kisapyörä ja joku kuivan kesän orava, mutta kun suomessa kyydissä on yleensä fätso jolle maistuu hk:n blöö, ja mopo on mitä on, niin tuolla säätämistavalla menee pitkälle metsään.
Mä lähtisin aina ennemmin siitä lähtökohdasta, että paljoko kuski ja mopo painaa, ja kuinka kovia jarruja se haluaa vetää. Siitä saa nopeesti jouselle jonkun jäykkyyden. Ja sit esijännityksellä painauma kohdilleen.
Ja painauma ilman kuskia on sit ihan mitä tahansa tosta sattuu lopputulokseksi tulemaan.
Eli tärkeempää on se että paketti toimii kuskin alla ja kuskin tarpeisiin, kuin se että homma näyttää paperilla hyvältä.
Kun sattu itseänikin kiinnostamaan, niin tein tollasen pienen suuntaa antavan vertailutaulukon. Arvot ovat noin arvoja, en tiedä montako prosenttia on virhemarginaali.
Olettaen että keulan kulma on 23.5 astetta (ja jarrussa pitchaa noin 4,9 astetta keulilleen koska joustot 120/120 mm akselivälillä 1400 mm), ja kokonaisjousto 120 mm, ja max ilmajousi 560 N, niin saa seuraavia tuloslaskelmia aikaiseksi.
Taulukossa mopon paino 190 kg, kuskin paino varusteineen kg, keulan jousivakiot (9,0 N/mm - 11,5 N/mm), esijännitys yhteensä (10/15/20 mm), painauma kuskin kanssa (noin 40 mm), ja hidastuvuus jolla keula pohjaa (G).
Kiulu Fätso k N/mm preload sag jarru 190 137 11,5 20 40,0 0,902 190 124 11,0 20 40,0 0,920 190 111 10,5 20 40,0 0,940 190 98 10,0 20 39,9 0,962 190 85 9,5 20 39,9 0,986 190 72 9,0 20 39,9 1,012 - - - - - - 190 111 11,5 15 39,8 1,119 190 100 11,0 15 39,9 1,130 190 88 10,5 15 39,9 1,153 190 76 10,0 15 39,8 1,176 190 64 9,5 15 39,8 1,203 190 52 9,0 15 39,7 1,232 - - - - - - 190 87 11,5 10 39,9 1,357 190 76 11,0 10 39,9 1,380 190 66 10,5 10 40,0 1,393 190 55 10,0 10 40,0 1,419 190 44 9,5 10 39,9 1,448 190 33 9,0 10 39,8 1,481
Taulukosta voi poimia esim vertailun jossa sama kuski eri jousilla, samalla painaumalla, ja paljoko jarrua keula kestää:
Kiulu Fätso k N/mm preload sag jarru 190 85 9,5 20 39,9 0,986 190 88 10,5 15 39,9 1,153 190 87 11,5 10 39,9 1,357
Ja sitten ihan eri vertailutaulukko jossa 125 millinen keula samalla 560 N ilmajousella ja saman kuskin alla, eli millä jousella kestää minkä verran jarrua:
Kiulu Fätso k N/mm preload sag jarru 190 95 11,5 11 40,5 1,409 190 95 11,0 14 39,9 1,309 190 95 10,5 16 40,4 1,208 190 95 10,0 19 40,3 1,107 190 95 9,5 22 40,4 1,007 190 95 9,0 26 39,8 0,906
Ei pitäisi muistella, vaan mitata, kun kuitenkin sitä muistaa väärin. Eli se jousen oikea mitta on 250mm esijännitys nollissa.
Oletko sattumoisin mitannut paljonko sen fgk212:n kokonaisjoustoliike on, ett onks se esim 120 vai 125?Lainaa:
jjuselius kirjoitti
Käyttää koko näkyvän liukuputken matkan.
Pitää mitata se siinä vaiheessa, kun laitan kasaan.
Ja paljoko se on vakiossa ja paljoko tossa fgk212:n tapauksessa...?Lainaa:
TommoKe kirjoitti
K-techin tapauksessa muistaakseni näkyvä osuus on 128 milliä, ja 3 milliä jää näkyviin (tai k-techin hienon hi-tec mittarenkaan alle...).
Irtokeppinä FGK-212 sisuksilla oli stefan ja liukuputken pään väli 120mm jonka käytti. En tullu muita mittoja mitanneeksi muistini mukaan.
Venytettynä täyteen pituuteen/ top out jousi kasassa?Lainaa:
TommoKe kirjoitti
Em muista tarkalleen, siitä on jo aikaa. Saatto myös olla etupyörä jo kii ja kolmiosta keula ylhäällä sillon. Ei se oo niin just. Ktechissä on pidempi joustomatka kumminkin, kun muistelen.
Tossa tapauksessa sillä on iso merkitys, koska ne viimeset 5 milliä on aika maagiset keulan kantavuuden suhteen.Lainaa:
TommoKe kirjoitti
Esim jos oman mopon keulaa laskeskelen ja oletan ett ilmajousi ei muutu mut joustomatka on se +5 mm, niin keulan jarrukantavuus lisääntyy 10,8 prosenttia. Onks se sit paljo vai vähä?
Koska ilmajousi?Lainaa:
scuuba kirjoitti
Kysy Samilta, sillä niitä öhlinsejä siä on kumpaakin mallia. Kaasulla ja ilman.Lainaa:
scuuba kirjoitti
...ja jos ilmajousi kasvaa 560N->640N, niin se on vielä 7,3 % lisää.Lainaa:
JMH kirjoitti
Se on toivottavasti saanu myytyä kaikki pois/ siirtyy/ siirtyny uuteen R6:een.Lainaa:
TommoKe kirjoitti
Fgk 212 mittoja, irtoiskari 115mm, kiinnitettynä ja ajokunnossa 118mm, "venytetty" 123mm. Kyseessä on siis vain tämä yksilö. Mitattu pölytiivisteen reunasta jäljelle jäänyt liukuputken pituus.
Kun keula pohjaa, voi pölytiivisteen jälkeen jäädä vielä liukuputkea näkyviin. Kun huollatin edellisen pyörän keulan ja hydraulistoppari eliminoitiin poraamalla, oli huoltaja teipannut 6 mm teipin liukuputken alareunaan merkiksi siitä paljonko pohjatessa jää liukuputkea näkyviin.Lainaa:
jjuselius kirjoitti
No niinpä tietysti, jokunen viesti ylempänä lukee, TommoKen kirjoittamana, et käyttää koko näkyvän liukuputken matkan, kuten myös tämäkin yksilö.
Jos oletetaan että toi keula on 120 mm ja kuski kamat päällä 85, niin:
190 85 10,0 16,9 40,0 1,083
Jos uhrataan 5 milliä ulosjoustoa:
190 85 10,0 21,9 35,0 1,206
Tai uhrataan lineaarisuutta ja öljypinta 140->130:
190 85 10,0 16,9 40,0 1,182
->120:
190 85 10,0 16,9 40,0 1,305
Tolla painolla ja jousella mä varmaankin laittaisin öljypinnan 130 tai 125 :een.
Tai jos ei osaa tai huvita jarruttaa niin sit riittää toi perus 140.
Kohta alkaa taas läski tummua. Jousituksen säädössä on 7 eri säätökohdetta; edessä preload, rebound damping ja compression damping. Takana samat, mutta compression damping on low speed ja high speed erikseen.
Jokaisessa säädössä on karkeasti 20 eri vaihtoehtoa. Voittorivin todennäköisyys on siis ilmeisesti (1/20)^7 eli yksi mahdollisuus 1.28 miljardista. Eurojackpotin päävoiton todennäköisyys on yksi 95.3 miljoonasta, eli onnistumisen mahdollisuus on yli 13-kertainen :vi**ttaa:
Vuokraako joku mp-huolto antureita jousiin? Ne kiinnitettynä kun pomputtelisi pari päivää tyypillisessä ajoympäristössä niin kone osaisi suoraan sanoa, missä on vika vai onko missään.
Kannattaa myös muistaa simmailla välillä. :DLainaa:
vetomies kirjoitti
Meikä ainaki lopettaa kelkkaenskankin heti kun niihin tulee aktiivialustat.
Ainiin, öljyn määrän ja viskositeetin vaihtelu vielä unohtui tuosta yhtälöstä - ettei tule päävoittoa liian helposti.
vaihtoehtoja on kuitenkin paljon vähemmän oikeasti. jo paikaltaan kokeillen voi säätää jousituksen sinnepäin, ja sitten vähän muuttelee jos jokin ominaisuus häiritsee.
esim se onko jousitus löysä vai jäykkä on vähän mielipidekysymys ja riippuu ajotyylistä ja käyttökohteesta. Tärkeintä on etu ja takapään toimiminen yhteen, eli esim kaarteessa heitto ei aiheuta mitään etu ja takapään vempailua, jos ne toimii kovin erilailla.
tarina: Ostin joskus avk:lta 954RR:n jolla oli ajettu 5000km. Aivan romuna sidottu kyljelleen trukkilavaan. Oli vedetty radalla joku highside. renkaat oli aivan siniset kyljiltä ja aivan ratarullautuneet kumipalloja reunoilla. No korjailin sen, uusi takarunko, katteet yms. sitten kun katsastin sen ja lähdin ajamaan sillä, niin ensimmäisessä nopeassa motarin rampissa ihmettelin, että mitähän on vialla kun pyörä on levoton ja vaaputtaa peräänsä. Olenko mokannut jotain, onko jotain löysällä? No katsoin netistä jousituksen säätöjen perusasennot ja laitoin ne siihen. Huomasin, että takajousitus oli 5 naksua liian löysällä vaimennuksien perussäädöstä, joka sekään ei mikään tiukka ollut.
Eli joku oli vetänyt ihan turhan lipan. Ja pyörä oli varmasti varoittanut levottomuudella jo pitkään ennen kuin kaatui, sen näki renkaista.
https://corecatcher.files.wordpress....pg?w=768&h=576
Mitkä renkaat siinä oli?Lainaa:
jaket kirjoitti
vaikea muistaa, takana ehkä joku dunlop 208? aika hatarat muistikuvat, 13v sitten.
vai 209 joku aika race henkinen se oli.
Vetomies: Mikä siinä on vikana tai tekeekö jotain venkuiluja (ei käänny, meinaa mutkassa ajautua sisäkanttareelle, keulii herkäati, muljuaa mutkassa, perä on levoton/nousee kovassa jarrussa) tai minkälaisen siitä haluaisit?
Onko iskarit huollettu milloin?
Jos iskareista ei ole mitään tietoa, minkälaisissa asetuksissa ne tällä hetkellä on, paitsi että ei toimi. Niin laittaisin kaikki vakioasetuksiin. Manuaalista näkee jokaiselle meno- ja paluuvaimennukselle alkuperäiset klikit. Sitten pitäis säätää esijännitykset (preload) sun painolle sopiviksi, kun sellaset säädöt iskareistas löytyy.
Muutamia juttuja on, mitä voi tällai netin välityksellä kertoa, mutta vastaileppa eka vähän. [emoji846]
Edit. Unohdit krulaputkien korkeuden yläkolmiossa ja renkaiden profiilit. Eli ns. pyörän geometrian. Mikäs pyörä sulla onkaan? 600 ja 1000 on vähän erilaisia. Onhan rengaspaineet olleet valmistajan suosittelemat?
Ei siinä ole mitään vikaa, kulkee kuin juna vaikka olisi mutkissa monttuja. 50 mm putket ja täysin säädettävä kisa-alusta, huollettu ja kondiksessa. Ei yritä heittää pois kyydistä, ei niiaile eikä hyöki tai tärise tai pompota, kulkee tasatahtia edessä ja takana, ei muljua eikä vempota vaikka vetäisi powerslidea huonolla asfaltilla ja käyttäytyy muutenkin hämmästyttävän sivistyneesti.
Lähinnä sitä pähkäilen, että kuinka löysäksi tuon uskaltaa säätää niin, ettei varmasti vielä kadulla tule ongelmia. Kolmi- ja nelinumeroisten teiden routapatit saisi ehkä nielaista vielä hiukan pehmeämmin jos minulta kysytään. Se on vain melkein tekemätön paikka kun ero jousitetun ja jousittamattoman massan välillä ei ole tarpeeksi suuri ja joustovarat ovat mitä ovat.
Radalla homma on selvästi helpompaa kun jollakin tietyllä radalla olosuhteet ja ajotapa ovat käytännössä vakioita.
Mä oon joskus ajanut muutaman ratapäivän kaverin kanssa samalla pyörällä. Hän oli mua painavempi. Hälle vedettiin keulan esijännitykset lähes kiinni ja mulle melkein auki. Ne on helpot pyöräyttää räikällä suuntaan tai toiseen. Molemmilla ajelut meni oikein hyvin.
Kadulla alusta saa olla löysempi kun radalla. Mitään "liian löysää" ei periaatteessa ole. Joustoliike on alkuun hyvä indikaattori (ei saa kuitenkaan tujottaa liikaa, kun varsinkin terävät kuopat ja töyssyt vääristää). Eniten on kuskin näppituntuma, mikä vaan tuntuu hyvältä, ni säätää siihen suuntaan.
Sanoisin, että katso mitkä asetukset sulla on ja laita paperille ylös. Nyt kun se radalla toimii, niin ne tiedot on tosi tärkeet. Varmaankin tiiät miten se tehdään, mutta kirjotan tähän vielä.
Eli talttapäinen ruuvari käteen. Jokaista meno-paluuvaimennus-säädintä kierrät myötäpäivään, jolloin ne kiristyy. Niissä on sisällä asteikko (mainitsemasi ~20 klikkiä), niin lasket montako klikkiä tunnet, kunnes ruuvi on pohjassa. Tämä numero talteen. Voimaa ei saa käyttää, sillai melko hennosti [emoji846] Nuo klikkien määrät lasketaan aina täysin kiinniolevasta aukipäin.
Takaiskarin hidas vaimennus (se isompi mutteri) on ilman klikkejä. Siinä vaan katot montako kierrosta menee sisään. Siinä ite oon kattonu 1/2 kierroksen tarkkuudella.
Keulaputkien esijännitys näkyy joko iskareiden yläosassa olevien viivojen lukumääristä tai sitten esijännitys on putken alapäässä, 6-koloruuvilla säädettävissä.
Kun alkuperäiset tiedot on tallella, niin sitten vaan löysäämään ja ajelemaan. Menovaimennusta löysäisin ekana. Ja löysäisin 2-3 naksua kerralla ja koeajon jälkeen sitten muuttaisin suuntaan tai toiseen.
Mulla on endurohommissa aina ruuvari mukana, niin saa säädettyä iskareita päivän vauhdin ja olosuhteiden mukaan siihen suuntaan, mikä tuntuu paremmalta.
Eli rohkeesti vaan ruuvailemaan!
PS. Service manuaali vaan käteen. Siellä on ohjeet.
Lähetetty minun FRD-L09 laitteesta Tapatalkilla
Vetää kadulle ns. sadekeliasentoon.
Keulasta esijännitystä muutama milli pois. Vaimennukset voinee olla ennallaan, tai menoa vielä kliksu pari pois.
Takaa samalla tavalla perää alas muutama milli, ja kaikkia vaimennuksia alas 2-3 naksua.