Printable View
Pelkästään radalla :D Tiesin kyllä että vähemmän jousittamatonta parempi, vaimennuksien muuttuminen ihmetytti joitakin. Eli jos vakio ketjuilla on ok, niin voisi olettaa että muutos painossa myös edellyttää pientä vaimennuksien säätöä jotta toimii samalla tapaa.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Vaimennusten suhteen ei mitään käytännön merkitystä mun mielestä.Lainaa:
Sippe kirjoitti
520 did erv3 ja sillä oon ajellu luokkaa 4000km rataa ja vaihtanut ketjut ihan hyvän mielen takia. Tämän jälkeen ne on menny vielä luokkaa 50-100h kurapyörässä.
Ratapyörään voi tehdä sen 20-30 muutosta, jotka on kaikki ihan turhia, eikä vaikuta juuri mitään. Yhdessä ne tekee kuitenkin herkästi sen sekunnin pari kierroksella. Ehtii siis ajaa joka 20 min setillä vartti kierroksen enemmän.
Joku vääräleuka voisi sanoa, että kannattaa opetella ajaan, mutta itse olen ainakin harrastellut justiinsa niin kuin huvittaa. Voi sitä nautintoa, kun on huomannut jonkun 20g jousittamatonta massaa, jota en ollut vielä poistanut :)
Aika pilipaliketjuja, vanhassa R6:ssa on sentään kunnon 532:t! :D Oikeasti, mitä ne on ajatelleet, kuussatasessa suunnilleen järeintä vitjaa mitä löytyy? :OLainaa:
Tumppi kirjoitti
Mulla on ratapiikissä 520 ketjut ja olen niitä suunnitellut vaihtavani kevyempiin, jos vaan löydän sopivalla keskiöllä olevat. En kylläkään tavoittele pienempää vierinvastusta, vaan jos saisi pidempää välitystä sillä tavalla...
525 Ketjut 114 lenkkiä + 16 ja 41 piikkiset painaa 2963g
520 setti 2380g
Onhan tuossa aika paljon eroa, melkein 600g
530 setti vakioteräsrattailla vs. 520 DID erv3, Renthal ultralight eturatas ja alumiini takaratas, painoero on noin 1,5kg riippuen vähän ketjunpituudesta ja rattaiden piikkimäärästä.
Monesti sporttipyörän jarrulevyistä saa noin kilon pois painosta kun vaihtaa laadukkaisiin tarvikelevyihin.
Nämä on aika halpoja ja helppoja keinoja poistaa pyörivää jousittamatonta massaa, kuten ylempänä kirjoitin, tarvikevanteilla pääsee samankaltaisiin painonsäästöihin mutta hintalappu on sitten pikkusen eri. Ratapyörää on kohtuullisen helppoa ja halpaa keventää noin 10kg katuvarusteiden poistamisen jälkeen, mutta sen jälkeen alkaa hintalappu nousta koska materiaalien (hiilikuitu, magnesium, titaani) hinta alkaa vaikuttaa.
Oman R6R:n kevennystä, tässä ei ole mukana valoja, katteita jne. katuvarusteita:
- akku 2kg
- ketjut + rattaat 1,5kg
- pakoputkisto 4 kg
- exup servo, AIS -laitteet, toinen flekti, ketjukoppa, takapenkin avausmekanismi jne. 2,5kg
- Galfer piparilevyt 1kg
Ei tuokaan kokonaan ole jousittamatonta massaa, joku osannee laskea mikä osa menee jousitettuun ja mikä ei... Riippunee swingin akselin paikasta suhteessa eturattaaseen ja rattaiden koosta..Lainaa:
AN71 kirjoitti
Lainaa:
Tumppi kirjoitti
Paljon sun r6r painaa ilman bensaa, muuten ajovalmiina? R1 2008 malli 170,5kg. Kevyempi takahäkki ja toiset jarrulevyt eteen ois vielä tekemättä. Pelkästä takalevystä lähti muistaakseni yli 500g vaihtamalla.
Ja kai porukka nyt on merkannu vanteen painavimman paikan teipillä? Säästää keskimäärin joitain kymmeniä grammoja tasapainoja ;)
Vastineeki iltaisin aina pari ohrajuomaa ja alennuspihvejä, että pysyy joku balanssi tässä hommassa.
Mitattu 159kg. Tosin mittaus tehtiin henkilövaakalla kaksipistemittauksena, eli pientä epävarmuutta voi olla.Lainaa:
suizaki kirjoitti
Mittauksessa oli bensat otettu lappopumpulla pois foamia täynnä olevasta tankista. Katupyörästä kun on kyse, niin sähköthän on alkuperäiset ja seisontajalka paikallaan. Myös projektorietuvalo oli paikallaan, kun sen tehtävä on tukea myös ram-air torvea ja etukatetta.
Eli varmaan pari kiloa sais noista vielä pois. En ole nuukana miehenä raaskinut hankkia vakiohäkkien tilalle kevyempiä, joten siinäkin olis paikka vielä laihduttaa.
Kuskia ei sen sijaan voi keventää, kun pullukkana olo on niin leppoisaa :p
Talvi aikaa niin voisi punnita uudelleen tyhjällä tankilla. Samalla korjata pieniä virheitä punnituksessa, polttoaineen määräkin oli laskettu keskikulutuksesta 12,9l/100km. Se mitä alkuperäiset vs nykyiset katteet painaa ei ole tiedossa.
Etuvalot 1650g
peilit 1260g
kyytiläisen jalkatapit 550g
katti 5000g ei punnittu
kilpiteline 735g
istuimet 1280g
ais 420g
Servo+vaijerit 650g
yhteensä 11,5kg
Ei rata mutta enska-krossissa huomattua. Pyörästä 5-10kg pois, huomaa selvästi pyörän käytöksessä. Kuskista 10kg pois, jaksaa paremmin mutta pyörä menee samalla tavalla eikä kellossa juurikaan eroa.Lainaa:
Tumppi kirjoitti
94,5+88-5kg bensaa ois noin 177,5kg. Tuo voisi olla aika lähellä totuutta. Oma oli luokkaa 178kg, ennen kuin tein "ne turhat pikku jutut", joilla ei yksitellen ole merkitystä. Jos pelkkää vauhtia haluaa, niin tietyn pisteen jälkeen kannattaa sijoittaa eurot keventämisen sijaan ajotunteihin.Lainaa:
Sippe kirjoitti
Mutta rakentelu on myös hauskaa, joten ei se väärin ole :)
komee melkosen tarkka tilasto :WAZAAP:Lainaa:
Sippe kirjoitti
mikähän olis average painonpudotus kilpiteline ja slipari vaihdolla minkä suurin osa tekee pyöriin? 2kg?
Heliumia renkaisiin, keveneekö lisää....? :p
Helium on huonoa renkaisiin sen lämpölaajenemisen takia, typpeä niissä pitää käyttää:jpstyle:
Poijaat taitaa nyt halkoa hiuksia https://fi.wikipedia.org/wiki/Ideaalikaasu.Lainaa:
Koheltaja kirjoitti
Kevenee. Ei tosin välttämättä pysy kovin hyvin renkaan sisässä. Oletteko koskaa miettineet, miksi renkaantäytössä käytetyn co2-patruunan kyljessä lukee "33 grams" tms? Vastaava määrä heliumia painaisi 3 grammaa.Lainaa:
rane58 kirjoitti
Koulutustaso ei riitä ymmärtämään noin hienoa tekstiä ja hieroglyfejä:blink:Lainaa:
ajvaara kirjoitti
Typpi on aika yleisessä käytössä renkaiden täytössä ja siihen on syynsä.
Taksikopin juttuja. Ilmastahan on jo valmiiksi 78% typpeä. Tietty jos renkaassa on jotakin nestettä joka lämmetessään höyrystyy, voi paine nousta epälineaarisesti. Vesi on todennäköisin vaihtoehto. Pullotetussa typessä ei vettä ole, mutta eiköhän veden saisi pois kompuran ilmankuivaimella.Lainaa:
Koheltaja kirjoitti
Ilmasta saa melko helposti hapen pois, jolloin jäljelle jäävä tavara on käytännössä pelkkää typpeä ja vesihöyryä. Sen jälkeen kompuralla kuivaimen läpi, niin on pelkkää typpeä. Jos siis välttämättä pelkkää typpeä haluaa renkaissa käyttää eikä huvita ostaa valmista tavaraa kaasupullossa.Lainaa:
Kotarikuski kirjoitti
Asia selvä...:blink::grin:Lainaa:
Kotarikuski kirjoitti
Joo, siis kuten wikipedia kertoo, kaikilla kaasuilla on riittävällä tarkkuudella sama lämpölaajenemiskerroin joten rengaspaineiden suhteen on se ja sama mitä kaasua käyttää.Lainaa:
Koheltaja kirjoitti
Mutta, kuten vetomies mainitsi, helium on sen verran pienimolekyylistä tavaraa, ettei se pysy rengaassa. Ja kuten vetomies edelleen tuossa mainitsee, noiden kaasujen käyttämisen tarve vs. normaali paineilma johtuu ilmankosteudesta. Viileillä keleillä renkaassa on jopa silkaa nestemäistä vettä, jonka höyrystyminen lämmetessä nostaa jyrkästi rengaspaineita. Vetomiehen kanssa olen samaa mieltä että oikean kuivaimen käyttäminen luultavasti riittää paineilman käyttöön tähän tarkoitukseen. Pelkkä normaali vedenerotin sen sijaan ei riitä.
Toistan itseäni, typen käytölle renkaille on syynsä.
Lentokoneiden renkaissa ollut käytössä vuosikymmeniä ja niin taitaa olla myös motorsportin puolella, muistikuvat menee jonnekkin 80-90 luvun taitteeseen kun ekaa kertaa näin renkaiden täytön typellä. Samasta syystä iskunvaimentimissa ei käytetä ilmaa vaan typpeä, käyttäytyy neutraalimmin lämpötilavaihteluissa kun ilma.
Lentokoneissa se on turvallisuuskysymys; ei ruiskuteta paineella happea potentiaalisiin palokohtiin mahdollisen rengasrikon tai -vuodon sattuessa. Lämpötilan aiheuttamien paineenmuutosten kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, kuten jokainen voi halutessaan myös itse todeta: lämmittää toisessa tankissa typpeä ja toisessa tankissa kuivaa ilmaa ja katsoo, miten paine nousee.
Mitään syytä tuollaiseen kokeeseen ei kyllä ole, koska sitä on ansiokkaasti tutkinut italialainen herra Avogadro jo yli 200 vuotta sitten, ja hänen tuloksensa on vahvistettu aika monta tuhatta kertaa sen jälkeen.
Olen tätä jonkun verran epäillyt, kun kokemukset iskarien ilmatäytöstä ovat olleet ongelmattomia. Ilmalla olen siis ajanut jo vuosia.
Nakkasin tuossa talvella uteliaisuuttani ilmalla ladatun iskarin keittiön uuniin. Paineet katsoin 50C° ja 100C° lämpötilassa. Ei eronnut painemittarin lukeman ja uunin asteikon ja paistomittarin tarkkuuden rajoissa ideaalikaasun yhtälöllä lasketuista arvoista.
Epäilen itsekkin että isoin hajonnan aiheuttaja on ilmankosteus. Typpi on halpaa, kohtuullisen inerttiä ja varsin ideaalia kaasua ja puhtaana toki ei ole kosteutta joukossa.
Paineilmassa olevan veden määrä riippuu tietysti että mitä ilmaa puristetaan kokoon. Eli ulkoilmassa on tyypillisesti vettä 1-100g /m3. Lämpötila on tietysti määräävä tekijä, toinen on suhteellinen kosteus joka riippuu voimakkaasti lämpötilasta. Eli esimerkiksi kesähelteillä ilma voi sisältää 100g vettä /m3 ja talvipakkasilla 1g /m3. Eli renkaat voi täyttää ilmalla ainostaan talvipakkasilla ulkona :jpstyle:Lainaa:
ajvaara kirjoitti
Kun tuotetaan 1m3 8bar paineilmaa tarvitaan siihen 8m3 ympäröivää ilmaa. Vedenerottimella (sykloni) saadaan vedestä pois osa, mutta kastepisteen (missä lämpötilassa vesi alkaa pisaroitua) saamiseksi luotettavasti alle 10 asteen ja nestemäisen veden osuuden alle 1g/m3 tarvitaan ilman jälkikäsittely.
Kylmäkuivaimella saadaan kastepiste noin 3 asteeseen ja adsorptiokuivaimella alle sen ja aina -70 asteeseen saakka. Käytännössä -40 asteen kastepiste alkaa olemaan semmoinen, että vedenmäärä ilmassa on gramman miljonasosia.
Sähköjohdot. Jokainen tietää muovikuorisen piuhan, joka kovettuu, halkeaa ja haalistuu parissa vuodessa. Se on sitä sähköjohtoa jota kaupassa myydään jos menee piuhaa ostamaan. Sitten on sellaista -64 vuosimallin Mersun piuhaa, joka on vielä täysin notkeaa eikä osoita mitään hajoamisen merkkejä.
Mistä tuota jälkimmäistä saa ja miten sen erottaa ostovaiheessa ns paskasta piuhasta?
Oliskohan halvin vaihtoehto jotain PVC pintaista.
Taipuisat mittausjohdot taitaa olla silikonia.
Robotiikassa ja liikkuvien työkoneiden järjestelmissä luotetaan PUR- kaapeleihin.
Nuo tulee mieleen laadukkaammista kaapelimateriaaleista.
Sitä en tiedä onko mersussa käytetty kumpaakaan.
Silikonikaapeleille iso peukku. Ei oo halvinta, mutta eipä sula tai haurastu.
Vielä kun tuohon lisätään hopeointi ja häirön suojaus niin hyvää onLainaa:
Kötöstelijä kirjoitti
Silikonipiuhojen miinuspuolena vaan on yleensä ihan hillittömän paksu eriste poikkipintaan nähden, minkä takia ne eivät ole ihan kätevin valinta ajoneuvojen yleisjohdotuksiin. Myös hinta, valikoima ja saatavuus eivät ole ihan parhaasta päästä.Lainaa:
1340R86 kirjoitti
Alkuperäiseen kysymykseen ei nyt ole ihan tyhjentävää vastausta antaa. Perusratkaisu ihan oikeissakin ajoneuvopiuhoissa on PVC-eriste. Käytännössä tuntuu olevan aika pitkäikäinen kunhan vaan hommaa oikeasti autokäyttöön speksattua piuhaa. Vanhimmat omat asennukset tuollaisella alkavat olla teini-iässä enkä nyt erityisemmin ole kovettumista pistänyt merkille. Joissain ihan kuumimmissa paikoissa saattaa vähän olla havaittavissa. Jotain parempiakin eristemateriaaleja autopiuhoihin olen nähnyt, mutta juuri nyt ei muistu nimiä mieleen. Saatavuus ja hinta ovat näillä myös aika paljon heikompia perustavaraan verrattuna.
Jep se on niiden yksi heikoiista puolista,Lainaa:
ArttuH kirjoitti
Kompromisseja joutuu aina tekemään näissäkin
Sekin että onko kyse yhdestä uudesta johdosta ja mihin se asenetaan
Mutta pohjimiltaa aina on joku jollatain ominaisuudeltaan
parempi ja samalla taas toisesta kohtaa huonompi,
Mutta jos vaikka jotain kilpurin johto sarjaa tekee niin hopeoitu ydin on hyvästä
Jollain sopivalla eristellä
Mersun johdoista kun kysyttiin niin
Kunhan katsoo että Ei ole 90luvun piuhaa
Niin muilla pärjää
Vanhan mersun tyylistä johto kysellä vaikkapa finjectorilt
Kylmä totuus taitaa olla, että jos ostan 60 vuotta vanhaa Belgian armeijan ylijäämäpiuhaa (kuvassa), niin se kestää 100 vuotta. Jos taas haen autonvaraosaliikkeestä "laadukasta uutta johtoa" niin olosuhteista riippuen se kestää 1-10 vuotta.
Tietenkin on mahdollista, että jotkut muovin pehmentimet, lisäaineet tms on kielletty, jolloin ei enää voi tehdä kestäviä eristeitä. Todennäköisempi selitys on jälleen se "suunniteltu vanheneminen" jolla motivoidaan kuluttajaa uusimaan laitteistoaan määräajoin. Tuollaisiahan niiden johtojen pitäisi olla:
http://www.panzermueller.de/WebRoot/...2.2014_063.jpg
Siis onko tuossa kuvassa Belgian armeijan johto?
Kyllä, ihan päällikkö. Myyvät pois vanhoja autoja ja niitä varten pidettyä varaosavarastoa. Lähinnä VW iltis ja Unimog-merkkisiä. Tuo piuha taitaa olla mersusta. Eivät liity moottoripyoriin muuten, kuin että myyvät myös Aprilioita pois. Piuhan laatu vain kiinnostaa, koska mieluummin vaihtaisi huonot, vaikeassa paikassa olevat piuhat kerran, kuin 10 kertaa.Lainaa:
skuikka kirjoitti
RC-vehkeissä silikoni-/alumiinijohdot ovat ihan standardi painon ja taipuisuuden takia. Esim Hobbykingilla ei ole kovinkaan hinnan kiroissa.Lainaa:
Kötöstelijä kirjoitti
Näyttäisi 1.5 euroa/metri olevan puolentoista neliömillin silikonikaapelille aika tyypillinen hintataso. Ei hinta tosiaan koppurakaapeleista niin paljon eroa kuin pelkäsin. Yhden mopon tarpeisiin menisi korkeintaan muutama kymppi.
https://www.bto.pl/en/produkt/40287/...ire-15-qmm-red
Entäs liittimet; juottamalla vai puristamalla ajoneuvokäytössä ?
Liittimet aina puristamalla. Joskus ennen johdon jatkot ja haaroitukset tein juottamalla, nykyään eristämätön jatkoholkki ja liimasukka päälle.
Juotokset on kyllä hyviä mutta johto voi ajan mittaan murtua tärinästä poikki juotoksen kohdalta, eikä siihen tarvita edes sen kummempaa tärinää.