Vastaohjaus eli työntöohjaus

Kiitos tästä ketjusta.Olen saanut paljon hupia,jopa naurun tyrskähdyksiä siitä kun untuvikot opettavat isäänsä .....milloin saadaan oikeaoppinen "tosi teoria"vaikkapa kävelystä.Olenkin aina luullut että jopa pieni lapsi oppii vastaohjauksen alta aikayksikön ja se tulee luonnostaan.Miten muuten olisin ajanut ensimmäiset 500000 (puoli miljoonaa) kilometriä kaatumatta kertaakaan,vasta viimeiset 78000 kilometriä on mennyt orgin asiantuntijoiden valaistua tietä.Onkohan asiasta tehty elämää suurempi "teoria" jolle kaikki hymistelevät,eihän kukaan voi olla oikea moottoripyöräilijä osallistumatta mantran lausumiseen.Kysyn siis,olenko ajellut vain äärimmäisen hiljaa,pelkällä hyvällä onnella vai voisiko olla niin että kyseinen vastaohjaus tulee selkäytimestä kuin hengitys.Terveisin bolt on- kotkasta. nimimerkki 578 000 km kaatumatta

On niitä jotka ovat kaatuneet, ja niitä jotka tulevat kaatumaan. Tervetuloa aikanaan jälkimmäiseen joukkoon:WAZAAP:

nimimerkki 578 000 km kaatumatta[/QUOTE]
Tuurilla ne laivatkin seilaa,niin sanotaan:grin:

Lainaa:

---

bolt on kirjoitti

Kiitos tästä ketjusta.Olen saanut paljon hupia,jopa naurun tyrskähdyksiä siitä kun untuvikot opettavat isäänsä .....milloin saadaan oikeaoppinen "tosi teoria"vaikkapa kävelystä.Olenkin aina luullut että jopa pieni lapsi oppii vastaohjauksen alta aikayksikön ja se tulee luonnostaan.Miten muuten olisin ajanut ensimmäiset 500000 (puoli miljoonaa) kilometriä kaatumatta kertaakaan,vasta viimeiset 78000 kilometriä on mennyt orgin asiantuntijoiden valaistua tietä.Onkohan asiasta tehty elämää suurempi "teoria" jolle kaikki hymistelevät,eihän kukaan voi olla oikea moottoripyöräilijä osallistumatta mantran lausumiseen.Kysyn siis,olenko ajellut vain äärimmäisen hiljaa,pelkällä hyvällä onnella vai voisiko olla niin että kyseinen vastaohjaus tulee selkäytimestä kuin hengitys.Terveisin bolt on- kotkasta. nimimerkki 578 000 km kaatumatta

---

Minä kaadoin Honuni kovaan asfalttiin pari vuotta sitten ajoharjoittelussa, kun harjoittelin hidasta ajoa ja ns. autotalli kännöstä. Onneksikaadoin sen tuolloin ja sain kokemusta, muutoin olisin kaatanut sen Stelvion itänousun syheröissä, erään juuri kaataneen saksalaismotoristin perään.

Lainaa:

---

bolt on kirjoitti

Olenkin aina luullut että jopa pieni lapsi oppii vastaohjauksen alta aikayksikön ja se tulee luonnostaan.Miten muuten olisin ajanut ensimmäiset 500000 (puoli miljoonaa) kilometriä kaatumatta kertaakaan,
...
Kysyn siis,olenko ajellut vain äärimmäisen hiljaa,pelkällä hyvällä onnella vai voisiko olla niin että kyseinen vastaohjaus tulee selkäytimestä kuin hengitys.Terveisin bolt on- kotkasta. nimimerkki 578 000 km kaatumatta

---

Vastaohjaushan tulee ihmisiltä jotenkin päätellen siitä että he pääsevät mopoineen perille. Tosin tässä on havaintovirheen paikka, sillä tuolla ei näy niitä jotka eivät hommaa osaa. Ne jäi jo ekaan mutkaan.

Sen mitä on asiaa tullut mietittyä, on kaksi eri asiaa osata vastaohjata jotenkin ja vastaohjata tehokkaasti tilanteen sitä vaatiessa. Jälkimmäinen on se jossa on suuresti hajontaa eri ihmisten kesken, katsoo asiaa kaarreajotekniikan tai väistätekniikan vinkkelistä. Kursseilla (puhun nyt meidän kursseista) keskitytään sen tehokkaaseen hallintaan ja aktiiviseen tekemiseen, ja se tarkoittaa ajotekniikkaa kokonaisuutena, pelkkä vastaohjaus ei pitkälle auta.

Maantieajo ei ajotekniikkaa suuresti koettele ja kehitä ja siellä voi selvitä pitkälle heikommallakin tekniikalla. Kun tilanne käy vaativaksi, alkaa erottumaan ne kenellä ajotekniikka toimii ja kenellä ei. Tilastojen mukaan erottelu on osalle hyvin tylyä. Asian näkee vaikkapa radalla, pelkällä maantieajotaustalla siellä tekeminen tahtoo olemaan ensialkuun aika saman näköistä kun kävelemisen opettelu. Väistörastilla on vähin poikkeuksin voimassa sama tilanne, jostakin syystä tekeminen käy haastavaksi vaikka "kaikki osaa vastaohjauksen".

On toki niitäkin joille asiat ovat melko helppoja silloinkin kun lähdetään tekemään vähän vaativammin, mutta ainakaan vielä ei ajokoulutuksia olla lopettamassa sen vuoksi että tarve olisi kadonnut.

Lainaa:

---

M58 kirjoitti

Minä kaadoin Honuni kovaan asfalttiin pari vuotta sitten ajoharjoittelussa, kun harjoittelin hidasta ajoa ja ns. autotalli kännöstä.

---

Missä lie ajokouluttajat olleet kun kurssi on ollut käynnissä? Vai oliko tuo omatoimiharjoittelua?

Ei ollut omatoimi, eikä ollut paljon arvostamani ORG:njärjestämä. Tässä vetureina olivat kaksi MP-poliisikouluttajaa ja pitihän sitä yrittää...:crash:

Lainaa:

---

Hannula kirjoitti

Vastaohjaushan tulee ihmisiltä jotenkin päätellen siitä että he pääsevät mopoineen perille. Tosin tässä on havaintovirheen paikka, sillä tuolla ei näy niitä jotka eivät hommaa osaa. Ne jäi jo ekaan mutkaan.

Sen mitä on asiaa tullut mietittyä, on kaksi eri asiaa osata vastaohjata jotenkin ja vastaohjata tehokkaasti tilanteen sitä vaatiessa. Jälkimmäinen on se jossa on suuresti hajontaa eri ihmisten kesken, katsoo asiaa kaarreajotekniikan tai väistätekniikan vinkkelistä. Kursseilla (puhun nyt meidän kursseista) keskitytään sen tehokkaaseen hallintaan ja aktiiviseen tekemiseen, ja se tarkoittaa ajotekniikkaa kokonaisuutena, pelkkä vastaohjaus ei pitkälle auta.

Maantieajo ei ajotekniikkaa suuresti koettele ja kehitä ja siellä voi selvitä pitkälle heikommallakin tekniikalla. Kun tilanne käy vaativaksi, alkaa erottumaan ne kenellä ajotekniikka toimii ja kenellä ei. Tilastojen mukaan erottelu on osalle hyvin tylyä. Asian näkee vaikkapa radalla, pelkällä maantieajotaustalla siellä tekeminen tahtoo olemaan ensialkuun aika saman näköistä kun kävelemisen opettelu. Väistörastilla on vähin poikkeuksin voimassa sama tilanne, jostakin syystä tekeminen käy haastavaksi vaikka "kaikki osaa vastaohjauksen".

On toki niitäkin joille asiat ovat melko helppoja silloinkin kun lähdetään tekemään vähän vaativammin, mutta ainakaan vielä ei ajokoulutuksia olla lopettamassa sen vuoksi että tarve olisi kadonnut.

---

Turhan järkevä ja oikeaan osuva postaus tähän topiciin. Ehkä olisi syytä aloittaa tämä keskustelu alusta... :D

Lainaa:

---

-Aki- kirjoitti

... ihan sama mitä ketjussa jupistu ja jauhetaan...

ihan ehdoton kyllä vastaohjaus kun haluaa leveärenkaista 400kiloista vääntää mutkaan yhtään vauhdikkaammin. Keskittyä vastaohjaukseen saa kyllä sporttisemassa kurvailussa, ei tule ihan niin selkärangasta vielä, mutta monta kertaa olis mennyt jo tuolla lehmällä mutkat suoriksi jos ei tuota "osaisi" jo vähän edes

olen puhunut...

---

Lueppa tuo hannulan postaus ajatuksella. Sitten voi ottaa pään pois perseestä. UGh.

Lainaa:

---

Hannula kirjoitti

Vastaohjaushan tulee ihmisiltä jotenkin päätellen siitä että he pääsevät mopoineen perille. Tosin tässä on havaintovirheen paikka, sillä tuolla ei näy niitä jotka eivät hommaa osaa. Ne jäi jo ekaan mutkaan.

Sen mitä on asiaa tullut mietittyä, on kaksi eri asiaa osata vastaohjata jotenkin ja vastaohjata tehokkaasti tilanteen sitä vaatiessa. Jälkimmäinen on se jossa on suuresti hajontaa eri ihmisten kesken, katsoo asiaa kaarreajotekniikan tai väistätekniikan vinkkelistä.

---

Kysymys on juurikin tuosta. Jokainen lapsi oppii vastaohjauksen jo 5 vuotiaana, tai jotain, kun oppii ajamaan polkupyörää ilman apupyöriä. Ja vauhti on ehkä 5 km/h

Ja me kaikki osaamme sen. Siis polkupyörällä.

Kysymys on tehosta ja väistön nopeudesta kuten Hannula kerroit.
Jotta vastaohjauksen eli väistön tai ajolinjan muutoksen kesken kiristyvän kurvin pystyy tekemään nopeasti ja tehokkaasti ja vielä oikeaan suuntaan, niin on oikeasti tiedettävä, että sitä kahvaa pitää työntää ja lujaa.

Tuon oppii kursseilla tekemään tehokkaasti, jolloin voi myös väistää sen eteen hyppäävän mummon tai auton silmänräpäyksessä. Plus reaktioaika.(Edit: Tuo reaktioaika lisätty. Kiitos Kenon "Tässä niitä mummoja ..." videoiden takia)
Vaikka tuon videon tyyliin.

Pekka väistää

Ööö.. niiku Taitava kuljettaja selviää tilanteista joihin Hyvä kuljettaja ei joudu vai??

Lainaa:

---

jaulis kirjoitti

Lueppa tuo hannulan postaus ajatuksella. Sitten voi ottaa pään pois perseestä. UGh.

---

Kaikki ei välttämättä ole mieltynyt kanssasi samoihin asioihin joten ehkä Akin ei tarvinnut ottaa päätä pois.

MInä sen sijaan luin uudelleen ja uudelleen setä Hannulan kirjoituksen ja siihen viimeiseen lauseeseen voin suorittaa yhdynnän sillä nykyisillä motoristeilla on käsittämätön kyky unohtaa ajotaito ja pyörän käsittely muutaman talvikuukauden aikana ja joka jumalan kevät se sitten opetellaan uudelleen.

En tiedä onko tuollaisia maantietaustaisia eli voisiko sanoa maantiekuskeja ihan oikeasti olemassa mutta jos setä Hannula on semmoisia kohdannut niin uskottavahan se on. Mutta siis, jos sellainen maantiekuski laitetaan rataa kiertämään niin uskon että ne ensimmäiset pari kierrosta voi olla hitaita kunnes tyyppi huomaa että jumalauta, tässähän kierretään kehää. Pikkuhiljaa sitten usko vahvistuu että ei taida olla hiekkaa mutkissa, eikä vastaatulijoita, eikä takaatulijoita, eikä sivulta tulijoita ja vaikka on hillittömiä kurveja niin ei ole kullittomia hirviä.

Ja jos palataan vielä siihen tähän johtaneeseen alkuperäiseen postaukseen niin uskon että tuo yli puolimiljoonaa kilometria elävänä ja kaatumatta ajanut on hyvä kuski. Taitava kuski olisi kohdannut Darwinin jo ajat siitten puhumattakaan ratakuskista. Hyvällä ja taitavalla kuskilla kun on se pieni ero joka tuossa aiemmin jo mainittiinkin.

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Tuon oppii kursseilla tekemään tehokkaasti, jolloin voi myös väistää sen eteen hyppäävän mummon tai auton silmänräpäyksessä.
Vaikka tuon videon tyyliin.

Pekka väistää

---

Tässä niitä mummoja ja autoja ja vastaohjauksia.

Ajelin vajaa 10 vuotta sitten kohti kaverin polttareita. Ilma oli aurinkoinen ja mieli odottava - nopeuttaa 100 km/h. Kokemusta oli siihen mennessä kolmella katu/matkapyörällä ja yhdellä mopolla. Kilometrejä takana noin 100 tkm verran.
Tien reunaa samaan suuntaan ajoi (iäkäs) polkupyöräilijä. Noin 30 metriä ennen ohittamista pyöräilijä kääntyi 90 astetta suoraan eteeni täysin yllättäin, katsomatta taakseen, hiljentämättä tai näyttämättä suuntamerkkiä. Törmäsimme - pyöräilijä menehtyi. Itse selvisin tilanteesta ison pyörän ja ABS:ien ansiosta pystyssä mitättömin vammoin.
Tuon jälkeen tuli mietittyä kerta jos toinen olisiko tilanteesta selvinnyt selkärangasta tulevalla salamannopealla vastaohjuksella. En usko, että väistöön olisi auttanut 400 tkm asfalttiajoa, ilman sen kummempaa äärirajojen tarkoituksellista hakemista (ajoharjoittelua). En ole mikään virtuoosi vieläkään – eikä ole tarkoituskaan, mutta muutamia kertoja on tullut käytyä tuon onnettomuuden jälkeen ajoharjoittelussa ja radalla.

Suosittelen jääräpäisille uusille ja vanhoille motoristeille laskeutumaan sieltä mahdollisesti itse rakentamastaan norsunluutornista (minähän perkele osaan ajaa, eikä minua kukaan nevo!) ja hyppäämään epämukavuusalueelle eli harjoittelemaan ajotaitoja ohjatussa ryhmässä ja radalla. Se kannattaa. Kaikesta ennakoinnista huolimatta eteen saattaa tulla tilanne, jossa tarvitaan niitä todellisia ajotaitoja. Toivottavasti ei tule, mutta saattaa tulla – hirvi, lapsi, mummo, rattijuoppo – onhan näitä.

Lainaa:

---

Nomad kirjoitti

Tien reunaa samaan suuntaan ajoi (iäkäs) polkupyöräilijä. Noin 30 metriä ennen ohittamista pyöräilijä kääntyi 90 astetta suoraan eteeni täysin yllättäin, katsomatta taakseen, hiljentämättä tai näyttämättä suuntamerkkiä. Törmäsimme - pyöräilijä menehtyi. Itse selvisin tilanteesta ison pyörän ja ABS:ien ansiosta pystyssä mitättömin vammoin.
Tuon jälkeen tuli mietittyä kerta jos toinen olisiko tilanteesta selvinnyt selkärangasta tulevalla salamannopealla vastaohjuksella.

---

No ei tuohon olisi mikään auttanut, kun aikaa on alle sekunti.
Ikävä tapaus ja varmasti painaa mieltäsi pitkään.
Jaksamista sen kanssa.
Se ei ollut sinun vältettävissäsi millään tavalla.

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

No ei tuohon olisi mikään auttanut, kun aikaa on alle sekunti.
Ikävä tapaus ja varmasti painaa mieltäsi pitkään.
Jaksamista sen kanssa.
Se ei ollut sinun vältettävissäsi millään tavalla.

---

Tuosta on päästy moneen kertaan yli, joten ei keskustella siitä. :;):
Koen vain olevani tyyppiesimerkki henkilöstä "minähän osaan ajaa, kun on kilometrejä takana ja Alpeillakin ajettu", mutta ajotaidot tuli todettua aika olemattomiksi ja uusia asioita oppi paljon, kun ensimmäisen kerran ajoharjoitteluun ja radalle meni.

Eilen tuli stopmerkin takaa auto suoraan eteen ja veti jarrut päälle. Ilmeisesti naisella oli kova kiire kun lähti risteyksestä liikkelle vaikka oli paku vasemmalla vieressä eikä varmasti nähnyt yhtään mitään vasemmalle pakun takia. Puolimetriä eteenpäin jos olisi kerinnyt ei oltaisi kolarilta vältytty. Itse vedin tiukan jarrutuksen ja mielestäni tilanteessa vastaohjauksella sitten väistö kun vielä kerkesi. Ilman jarrutusta olisi kolissut pyörä liikenteenjakajaan väistön jälkeen joten onnistuin mielestäni ihan hyvin tilanteen välttämään. Pallit on vähän hellänä kun kokematon kyytiläinen painoi mut tankin ja itsensä väliin.

Ihan satavarma en ole, teinkö vastaohjauksen hätätilanteessa, olisi pirun kiva olla varmuus tuosta asiasta, mutta eipä sitä enää millään pysty selvittämään. Ajan siis pärrää käytännössä pelkästään vastaohjauksella, paitsi parkkipaikoilla eli todella hitaissa vauhdeissa. Toinen hyvä juttu oli, etten lukottanut etujarrua...

Hitto kun kiukuttaa tuommoset autoilijat.

Lainaa:

---

TweetyLeaf kirjoitti

Ajan siis pärrää käytännössä pelkästään vastaohjauksella

---

Eiköhän jokanen meistä näin tee... Ei se vauhdissa muulla tavalla käännykkään.:thumbup:

Lainaa:

---

TweetyLeaf kirjoitti

Ihan satavarma en ole, teinkö vastaohjauksen hätätilanteessa, olisi pirun kiva olla varmuus tuosta asiasta, mutta eipä sitä enää millään pysty selvittämään.

---

Luepa tarkasti tuo Hannulan päivällä kirjoittama viesti. Uskoisin, että jos olisit tehnyt "tehokkaan vastaohjauksen" muistaisit sen myös jälkikäteenkin ja kyytiläinen myös.

Kurssille mars! :D

Ihmisen reaktioaika liikenteessä on jotain 1-2 sekuntia.
Siinä ajassa pitää miettiä mitä teen.
- jarrutanko ?
- väistänkö?
- jos väistän, niin väistänkö vasemmalle vai oikealle ?

Tuossa kuluu vaan aikaa ja mitään ei pysty tekemään liikenteessä silmänräpäyksessä.

Itse väistöliike on nopea tehokkaalla vastaohjauksella, kuten tuosta mun aikaisemmin olleesta videosta selviää,
ihan numeroina.
Noin sekunti koko hommaan.
Videokuvaaja halusi laittaa noita numeroita siihen juttuun, insinööri kun on kuten minäkin.

Mutta reaktioaika on sitten toinen juttu.

Pyörä kulkee

80 km/h nopeudessa 22 m/s
100 km/h nopeudess 28 m/s ja
120 km/h nopeudessa 33,5 m/s

Lainaa:

---

TweetyLeaf kirjoitti

Ajan siis pärrää käytännössä pelkästään vastaohjauksella, paitsi parkkipaikoilla eli todella hitaissa vauhdeissa.

Hitto kun kiukuttaa tuommoset autoilijat.

---

Sä ajat sitä pyörää siellä parkkipaikalla kanssa vastaohjauksella, vaikka et itse sitä huomaa. Ohjausvoimat ovat sen verran mitättömät. Et edes huomaa, että työnnät sitä sisäkurvin kahvaa hitusen ennen käännöstä. Ei se pyörä muuten lähde kääntymään.
Sama juttu polkupyörällä.
Pyörä kääntyy, kun sitä kallistaa. Eikä päinvastoin.
Vastaohjauksessa on kysymys tasapainon järkyttämisestä. Eli vedetään matto alta kääntämällä etupyörää väärään suuntaan, jolloin painovoima kallistaa pyörää sinne toiseen suuntaan.
Kokeilkaa vaikka kepillä. Mihin se kallistuu, kun tukipiste (etupyörä/takapyörä tukilinja) vedetään sivuun painopisteen alta?
On tuossa dynaamisessa tilanteessa, kun pyörä menee huimaa vauhtia eteen päin, kyllä sitten muitakin tekijöitä kuten Mekaniikan I laki Tuolla, mutta noista on turha taas vääntää uudestaan.
Miettikää nyt vaan tuota keppijuttua.
Ja parkkipaikalla ei ole kovin paljon dynamiikkaa, on vain painovoima. Ja keppijuttu. Ja vastaohjaus toimii.

Ja sit ku aletaan oikein kunnolla kurvia ajamaan, niin pitääkin vetää sisämutkan kahvasta... Ja edelleen on kyse vastaohjauksesta. Tosin pitää antaa sitten vähä roppaaki vastapainoks.

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Sä ajat sitä pyörää siellä parkkipaikalla kanssa vastaohjauksella, vaikka et itse sitä huomaa. Ohjausvoimat ovat sen verran mitättömät. Et edes huomaa, että työnnät sitä sisäkurvin kahvaa hitusen ennen käännöstä. Ei se pyörä muuten lähde kääntymään.
Sama juttu polkupyörällä.
Pyörä kääntyy, kun sitä kallistaa. Eikä päinvastoin.
Vastaohjauksessa on kysymys tasapainon järkyttämisestä. Eli vedetään matto alta kääntämällä etupyörää väärään suuntaan, jolloin painovoima kallistaa pyörää sinne toiseen suuntaan.
Kokeilkaa vaikka kepillä. Mihin se kallistuu, kun tukipiste (etupyörä/takapyörä tukilinja) vedetään sivuun painopisteen alta?
On tuossa dymaamisessa tilanteessa, kun pyörä menee huimaa vauhtia eteen päin kyllä sitten muitakin tekijöitä kuten Mekaniikan I laki Tuolla, mutta noista on turha taas vääntää uudestaan.
Miettikää nyt vaan tuota keppijuttua.

---

Saatan*n jenkit. Kehtaavat olla sitä mieltä, että hyrrävoimat ovat erilaiset hitaassa vauhdissa kuin kovemmassa vauhdissa ja siksi kääntäminen onnistuu parhaimmin vaihtamalla tekniikkaa vauhdin mukaan:

http://www.motorcycletraining.com/te...ing-technique/

Keppiin liittyen: se kaatuu *myös* siinä tapauksessa, että tukipistettä ei liikuteta mihinkään, mutta sen päällä tasapainoileva apina siirtää oman painopisteensa tukipisteen ulkopuolelle.

En tiedä miten huima vauhti ja sen huiman vauhdin dynaaminen tilanne liittyy parkkipaikalla ajoon.

Lainaa:

---

Keno kirjoitti

En tiedä onko tuollaisia maantietaustaisia eli voisiko sanoa maantiekuskeja ihan oikeasti olemassa mutta jos setä Hannula on semmoisia kohdannut niin uskottavahan se on.

---

Meinasitko katukuskeja joille vaativat jutut ovat helppoja? On niitä joskus ollut, mutta vähän. Jonkun verran on ollut niitä joilla peruskäsittely, jarrutus ja väistöt ovat olleet täysin kurssin tavoitteiden mukaisia pikku preppauksella. Mutta niitä on ollut tosi harvoin, jotka lähtevät radalla viemään heti kuin mitään kummempaa haastetta ei olisi, ja vielä niin että ajamisen on uskaltanut antaa jatkua niin.

Tulee mieleen eräs viehkeä nuori naisihminen takavuosilta meidän ratapäivällä, joka kurssipäivän loppupuolella tuli kysymään josko voisi tulla katsomaan hänen ajamistaan. No tokihan sellaiseen suostuu. Porttivahti vinkkasi että radalle siitä. Reilu viitisen sekkaa myöhemmin tilanne oli se että neiti alkaa kusiaisellaan kadota varikon mäkeen näkyvistä ja meikäläisellä saatanallinen kiire saada visiiri kiinni ja Zetorin askiin sellaista pykälää että lehmä alkaisi tottelemaan kuten kovin äkillisesti muuttunut tilanne vaati. Takaa-ajo otti reilun puolisen kierrosta ja söi jonkun verran jo ennestään kärsineitä jalkatappeja. Joutui tekemään töitä jonkin verran että pysyi mukana samalla kun neiti vetelee ihan piruuttaan koko ajovuoron ilman jarruja (kuten jonkun antama käsky aiemmin päivällä oli). Ei ollut kuulemma aiempaa ratataustaa ja haluaisi ajaa kilpaa. No mikäs siinä, way to go! Neidille olisi pitänyt saada heti alusta kunnon preppaus päälle, mutta eipä meillä ollut silloin sellaiseen mahdollisuuksia. Harmi ettei neitiä ole enää vuosiin näkynyt radalla.

Lainaa:

---

NOx kirjoitti

En tiedä miten huima vauhti ja sen huiman vauhdin dynaaminen tilanne liittyy parkkipaikalla ajoon.

---

Ei mitenkään.
Älä huoli.
Kyllä se pyörä pysyy pystyssä kunhan osaat ajaa vaikka missä. Ja vaikka millä vauhdilla.

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Ja sit ku aletaan oikein kunnolla kurvia ajamaan, niin pitääkin vetää sisämutkan kahvasta... Ja edelleen on kyse vastaohjauksesta. Tosin pitää antaa sitten vähä roppaaki vastapainoks.

---

Älä nyt sotke ajolinjan muutoksia kesken kurvin tähän hommaan.
Tuossa tilanteessa haluat siis loiventaa eli oikaista ajolinjaa ja syöksyä kurvista ulos tai väistää sisäpuolelta ohittavaa kuskia. Ja mitä toi roppa on?

Sellainen mielenkiintoinen tilanne tuli eteen viime viikolla Norjassa, että oli aikamoinen sivutuuli paikoitellen (mchuurteen mielestä vasta pientä tuulen värettä), jolloin mopoa joutui kallistamaan tuulta vasten oikein kunnolla elikä joutui "nojaamaan" jotta mopo kulki suoraan. Välillä tosin tuuli työnsi mopoja viereiselle kaistalle, sen verran kova puhuri kävi. Tuli sitten mieleen että miten tällaisessa tilanteessa vastaohjaus oikein toimii. Elikä jos joutuu kallistamaan mopoa esim. oikealle (tuuli tuivertaa oikealta) ja tulee mutka vasemmalle niin miten sitten menetellään? Mopo kun on kallellaan väärään suuntaan.

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Älä nyt sotke ajolinjan muutoksia kesken kurvin tähän hommaan.
Tuossa tilanteessa haluat siis loiventaa eli oikaista ajolinjaa ja syöksyä kurvista ulos tai väistää sisäpuolelta ohittavaa kuskia. Ja mitä toi roppa on?

---

Ei ihan noin, liittyy siis rata-ajoon esim kelloa vastaan. Roppa puh. kiel. vartalo.

Lainaa:

---

jlik kirjoitti

Sellainen mielenkiintoinen tilanne tuli eteen viime viikolla Norjassa, että oli aikamoinen sivutuuli paikoitellen (mchuurteen mielestä vasta pientä tuulen värettä), jolloin mopoa joutui kallistamaan tuulta vasten oikein kunnolla elikä joutui "nojaamaan" jotta mopo kulki suoraan. Välillä tosin tuuli työnsi mopoja viereiselle kaistalle, sen verran kova puhuri kävi. Tuli sitten mieleen että miten tällaisessa tilanteessa vastaohjaus oikein toimii. Elikä jos joutuu kallistamaan mopoa esim. oikealle (tuuli tuivertaa oikealta) ja tulee mutka vasemmalle niin miten sitten menetellään? Mopo kun on kallellaan väärään suuntaan.

---

Sitte nostetaan pyörää pystyyn tarpeellinen määrä. Ihan samalla tavoin toimii.

Lainaa:

---

Jonezi kirjoitti

Eiköhän jokanen meistä näin tee... Ei se vauhdissa muulla tavalla käännykkään.:thumbup:

---

Lähinnä yritän sanoa että teen sitä tietoisesti ja koko ajan. parkkipaikalla kun käännän parkkiin niin kyllä se etureungas osoittaa sinne minne mennään...