Printable View
Käsien asento on paljon helpompi säilyttää aina oikeana pyörällä jossa ajoasento on melko pysty eikä käsiin tarvitse nojata. Moni aina tässä kohtaa sanoo kuinka kyykytetään oikein ja keskivartalon lihaksilla pidetään kädet rentona. Se kuitenkaan ei toimi pitemmän päälle, kun ei kukaan jaksa tuntikaupalla jännittää keskivartaloa. Tankoihin rupeaa nojaamaan ja ennen mutkaa pitää melko tietoisesti päästää kyynärpäät pois lukosta.
Eri pyörätyypit nyt vaan on rakennettu erilaisiin ajoihin, halusipa olla mitä mieltä tahansa.Lainaa:
jaket kirjoitti
"Kyykkäri" on.... jos ei raakaan kisa/rata-ajoon, ainakin erittäin "aktiiviseen ajoon", jota ei tahdo
liikenneympäristössä saada aikaan kun mutkapätkillä ja kunnolla "vetämällä".
Se perusohje vartalonhallinnan suhteen (keskivartalo/kädet/jalat) mikä auttaa kovassa ajossa
parempaan suoritukseen, toimii toki positiiviseen suuntaan...... sen aikaa kun toimii....
myös normissa yleisajelussa ranteiden/käsien säästön suhteen.
Pelkästään jo satulassa vietetty aika on se kylmä realiteettiero.....
Minkä aikaa "matkustaa", minkä aikaa "ajaa oikeasti aktiivisesti".
Toinen on ihan vaikka ajonopeus.
Kummasti kevenee ranne kun liikutaan lähemmäs 200 km keskinopeutta tai yli.....
vaikka vaan suoraankin.
Kyllä heinäseipäänkin päässäkin voi jollain konstilla istuskella illan ja katsella telkkaria.....
mutta helposti löytää siihen hommaan mukavamman pulpetin :D.
Paitsi pyöräilijät. Katselin tuossa yhdellä työreissulla Skotlannissa salilla, kun viittäkymppiä viistävä harmaahapsi lankutteli kuustoista minuuttia irvistelemättä. Oli pakko kysyä, että satutko harrastamaan pyöräilyä. Harrasti se. Aika hyvä pito.Lainaa:
jaket kirjoitti
Pyöräily on aika jännä laji siinä mielessä, että siinäLainaa:
JMH kirjoitti
ikäänkuin hiipii ruotoon monta hyvää asiaa joista
on monessa muussa hyötyä.
Polkemisessa on kuitenkin (aktiivisessa), erityisesti
tehoja haettaessa se lähtökohta, että "keskivartalo"
ei juuri ole staattisessa rasituksessa.
Hyvä lihaskunto, voima ja kestävyys eritoten
parantaa "staattistakin" suoritusta... esim.
kyykkärillä köröttelyä.
Se lankuttaja ei kuitenkaan tainnu olla
"turpea ratatykki".... siis fillarihommissa.
Lähinnä tuulennussima vinkuheinä. Vaan jää JMH:lta vartin lankut tekemättä. Saatiin taas kohdistettua leuka muutama aste oikeampaan suuntaan.Lainaa:
Bone kirjoitti
Haluaisitko hieman avata tuota ajatuskulkuasi......Lainaa:
J@ck kirjoitti
Kaikki lienevät jo tässä vaiheessa yksimielisiä siitä, että vastaohjaus on, kuinka tehokkaana keinona
tahansa, vain tapa horjuttaa tietoisesti tasapainoa halutulla intensiteetillä ?
Jos kuljettaja kuitenkin "kuljettaa", "ohjaa", "kallistaa" pyörää haluamallaan tavalla/voimalla, miten se muuttaa
kyydissäolijan edesottamusten vaikutusta pyörän tasapainotilaan ?
Taitaa olla herttasen yhdentekevää, miten joku "muutosvoima" toteutetaan, jos siihen tuotetaan
vastavoima... miten tahansa.... tai se muun kuin kuskin tuottama asia "kerrataan" vaikka kyydissäolijan
venkoilulla.
Eli... kun taitat ihan normaalissa järjestyksessä mopoa kyljelleen esim. mutkaan tullessa.....
joko vastaohjauksella.... tai saman hoitamiseen riittää aktiivinen "vartalo-ohjaus".....
mitäs sitten tapahtuu, kun kyydissäolija "runttaa" kropalla samaan rakoon kunnolla sisäänpäin?
Sulla on housut kintuissa ihan samalla tavalla riippumatta siitä, millä konstilla taitoit sen pelin
sopivasti kallelleen mutkaan tultaessa..... Eli yli kallistuu/kääntyy ja huolella.
Pahemmassa tapauksessa kyljelleen sisämutkaan.... ja jos ei ehdi... tai etusen pito ei riitä enää
tasapainotilan korjaamiseen "sisäänpäin kääntämisessä"... "vastaohjauksella" hasardi ei ole korjattavissa.
Ja hei.... tuo aiheutettiin täysin ilman stongaa/vastaohjausta.
Kehotan edelleen kokeilemaan.... jos ei suoraan mopolla, ensin vaikka kyysäämällä jotain fillarilla....
vaikka ensin kovapohjaisella hiekkakentällä.
OK, kulkuneuvon/kyydissäolijoiden painosuhteet poikkeavat ja reaktiot ovat täten paljon
voimakkaammat, mutta asioista saa näin helposti hyvän otteen.
Koita siinä sitten "housut kintuissa" korjata kyytiläisen horjuttama tasapainotila.... joko
vallitseva tai muodostuva.... vastaohjaamalla.... niin huomaat miten se syö etusen pitoa.....
ennen kuin se loppuu..... ja taas mentiin.
Kun täällä on ties kenen toimesta väännetty ja käännetty, ettei kropan käytölla ole paskaakaan
merkitystä mopon ohjailussa..... kannattaa ihan oikeesti lähestyä asiaa vilpittömästi... mutta
hyvin kouriintuvalla tavalla..... kyytiläisen "yllättävän kropankäytön kautta".
Siinä hommassa kun ei pääse "huijaamaan itseään".
Voi olla monelle aika iso ylläri.... miten sellainen mikä ei tarinan mukaan ole edes olemassa....
puhumattakaan että johonkin jotain vaikuttaisi.... sitten ihan kouriintuntuvasti vaikuttaakin.
Edelleen.... nythän ei ole kyse "vastaohjauksen" tehokkuudesta keinona tai siitä, että
monissa tilanteissa se on ainoa riittävän tehokas toimenpide jota kuitenkin on mahdollista
"optimoida" muilla tekijöillä.
Kun täällä on ties kenen toimesta väännetty ja käännetty, ettei kropan käytölla ole paskaakaan
merkitystä mopon ohjailussa..... kannattaa ihan oikeesti lähestyä asiaa vilpittömästi... mutta
hyvin kouriintuvalla tavalla..... kyytiläisen "yllättävän kropankäytön kautta".
Missä noin on sanottu?
Aika heikosti tää "punnus" vaikuttaa mopon kulkusuuntaan. Voin toki olla väärässä tämän mielipiteen suhteen.
http://www.youtube.com/watch?v=JWuTcJcqAng
Eiköhän tuo avaudu ihan vaan sujuvasti polveilevaa ketjua tavaamalla :D.Lainaa:
gixxerman kirjoitti
Kiteytettynä.... "vartalon käytöllä" mopon ohjaamisessa/kallistamisessa ei ole
käytännön merkitystä. Se ei kallistu/käänny muulla kuin vastaohjauksella.
Tässä on ihan mielenkiinnosta odoteltu tätä vaihetta, kun päästään
kyydissäolijan aktiiviseen "venkoiluun" :D.
Kuten tuolla totesin.... oletko tuosta "performanssista" huolimatta ihan varma, ettäLainaa:
-JuhaK- kirjoitti
haluat lähteä koittamaan mitä tapahtuu kun vaikka itsesi painoinen/kokoinen.... pitäisi itse asiassa olla
hieman mittavampikin jotta horjuttavan kroppa/mopomassan suhde säilyisi alkuperäisenä....
"kippaa" kunnolla esim. sisään kyydissä istuen siinä kohtaa kun itse kippaat vapaalla tyylillä mopon
sopivasti ja sopivalla voimalla kantilleen ?
Tai toisin päin.... kun kyydissäolija tietää, että lähdet kallistamaan, hän kippaa kunnolla vastaan....
Alkaako se linja "oikenemaan vai ei".... jos et tiedä, että hän tekee sen, etkä valmistaudu siihen
itse vetämällä samalla omat toimet "överiksi".
Tuolla tavallahan me saadaan ihan "rehellisesti" kropan vaikutus havainnollistettua..... kaartamiseen
lähdössä ja kaartamisessa sen kestäessä. Nythän ei tosiaan puhuta hätäväistöistä tai
muusta "ratista runttaamista" vaativista manöövereistä.
"Itsepetos" on kiehtova laji.... etenkin kun siihen jollain kredibiliteetillä oikein yllytetään.
Tuota tuota... mennääs tähän.
Kun laskeskellaan asioita ihan faktisin perustein, tulee
helvetillisiä eroja "punnuksen" vaikutukseen ihan pelkästään siitä,
millaisella pyörätyypillä/perus ajoasennolla mennään.
Eli ihan yksinkertaisesti:
On huomattava ero "kallistavassa voimassa",
kallistetaanko kyykkäriä "hiipimällä" tankin päältä sen sivulle,
vai kallistetaanko esim. saman painoluokan vehjettä
ryhdikkäässä pystyasennossa istuen.
Ei kai siihen tarvita itäisen maan tietäjiä tai
ruudinkeksijöitä Otaniemestä.... että sama "pallo"
horjuttaa tasapainoa hieman eri tavalla onko se
esim. 30cm tai 60cm sivussa keskilinjasta.... ja mitä ylipäänsä
tapahtuu noista lähtökohdista kun kallistuskulma suurenee.
Sulla tuntuu olevan hieman suhteeton käsitys siitä mikä on kropan kallistelun vaikutus suhteessa vastaohjauksen vaikutukseen. Kyytiläisen vaikutusyritykset ajolinjaan on helppo kumota ohjaustankoa kääntelemällä. Toki mopoa saa takapenkiltä hieman heiluteltua, mutta kovin merkittäviin ajolinjamuutoksiin sieltä ei pysty. Jos kuski saa suorahkolla maantiellä slaagin kesken ajon ja tuupertuu tankin päälle, niin uskoisin kyytiläisellä olevan jonkinlaiset mahdollisuudet estää kropan kallistelulla ja sivuun siirtämisellä mopon ajautuminen päin vastaantulijoita jos sivutuuli ei ole kova.Lainaa:
Bone kirjoitti
Toisaalta, jos mutkan voi ajaa vartalo-ohjauksella, mutka on loiva ja siten ajoteknisesti haasteeton tai sitten vauhtia on vähän.
Mitä jos kerrankin esittäisit jonkun esimerkin videon muodossa paskan jauhannan sijaan? Ei varmaankaan kannata pidättää hengitystä tätä odotellessa? :right:Lainaa:
Bone kirjoitti
"Venkoilu" No, olen kokenut asian näin, kun melko paljon on tullut ajeltua kahdestaan, kaiken ollen toki suhteellista, rouvan kanssa ja hän on aika hyvin aktiivisesti kallistuksissa mukana.Lainaa:
Bone kirjoitti
Jos kallistaminen on liian innokasta siellä takana, pyörä alkaa menemään liian hanakasti sisäkurviin päin, kutsuisin sitä yliohjautuvuudeksi, joka hallitaan vain käsillä stongista pitämällä hartia/käsivoimin.
Jos taas mukana kallistaminen on laiskempaa ja pyörä pyrkii menemään suoraan tien keskiviivaa kohden, kutsuisin sitä aliohjautuvuudeksi, joka sekin hallitaan vain käsillä stongista kääntämällä hartia/käsivoimin.
Jos haluaa mutkapätkillä ajaa vähän vauhdikkaammin hienoja vas.-oik.-vas. toistuvia mutkayhdistelmiä nopeasti heilauttamalla pyörää puolelta toiselle, niin ainoa mahdollisuus tehdä se hallitusti on kääntää stongista, taas hartia/käsivoimin.
Jos suoralla tiellä tulee äkillinen kova sivupuhuri, yleensähän silloin takaboxikin on kiinni jolloin tuulipintaa on aika paljon kahdesta kyytiläisestäkin johtuen, tuulesta johtuen pyörä kallistuu äkillisesti tuulen suuntaan ja vaikka ojaa kohden joka tulee äkkiä päin. Ainoa mahdollisuus nostaa pyörä pystyyn oikeaa ajosuuntaa kohden on kääntää stongista - ja vahvasti. Tätäkin kovaa sivupuhuria on koettu.
Ja tämä tästä - jatkakaa...
Oletko oikeasti ajanut kovassa sivupuhurissa? Kyllä silloin "maataan" sitä tuulta vasten ja pyörä menee suoraan kallellaan...Lainaa:
M58 kirjoitti
Oli kysymys kaksi päällä ajamisesta ja tulemisesta tuulensuojaisesta paikasta (metsä, pitkä kallioleikkaus yms.) avonaiseen paikkaan ja äkilliseen sivutuuleen joutumisesta ja sen seurauksista.
Näitä tapauksia on ollut lähinnä Keski-Euroopassa.
Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että kuinka lainkaan uskaltaa enää ajamaan lähteä.
Veit ajatuksen mielestäni. Aattelin itsekin, että uskaltaakohan sitä keväällä hypätä pyörän selkään.:p
No kulkeehan se perkele 230km/h ja kuulemma vielä niin pitkään ettei muut perässä kestä :)-Lainaa:
Z-man kirjoitti
....
tuo sivutuuli on muuten hauska, kun joskus alastaroon ajellessa on niillä suorilla peltoaukeilla ollut tasainen kova sivutuuli. pyörä menee luotisuoralla tiellä suoraan, mutta on koko ajan kallistuneena tuulta vasten, siinä tulee sellainen tunne/ajatus, että 'teenkö mä jotain väärin'. 'no menee tämä suoraan ja sinne minne haluan, joten en kai'. joskus yrittänyt jopa oikaista pyörää pystyyn, mutta ei se sitten mene suoraan.
Perämoottori HT veneessä oli kaverilla vähän sama ilmiö, ihmeteltiin, että miksi vene kallistaa tuulta vastaan, kun luulisi tuulen taivuttavan sitä kuin puuta tuulen suuntaan. Mutta samasta syystä kuin pyörällä, ohjauksella on kääntö koko ajan tuulta vastaan, joten kallistus tulee siitä tuulta vastaan.
on tämä hauska keskustelu, miettikää nyt jos autoilijat väittelisi siitä kuinka autolla ohjataan. Kuitenkin kaikki väittelijät ajaa pyörillä ja ovat yhä hengissä useiden mutkien jälkeen, silti väittely on kovaa siitä, että kuinka se ohjaus suoritetaan.
Tartun sivulauseeseen. :grin:Lainaa:
jaket kirjoitti
Vuosittain poistuu osa väittelijöistä EMPY:n ulkopuolelle ja useimmiten syynä on se oma ajotaidottomuus - ja useinkin juuri ajetaan mutkasta pihalle, kun iskee hartialukko, vaikka vastaohjauksella saatettaisiin saada pyörä kääntymään siististi mutkaan.
Toivottavasti moni tämän - osin paskanjauhannan - innoittamana alkaa ensi keväänä pujotelemaan vaikkapa kaistaviivoja vastaohjauksella ja samalla kokeilee kuinka hyvin sama onnistuu esim. painonsiirrolla.
^ Asiaa!
Eikä tuo ajotaidottomuus ole pelkästään niiden EMPY:stä eronneiden ongelma.Lainaa:
Nomad kirjoitti
Liikenneonnettomuuksien tutkintolautakunnan tutkimuksen mukaan vuosina 2011-2013 kuolleista 72 moottoripyöräilijästä 49% kuoli suistumisen seurauksena.
Varmaan sama prosenttiosuus pätee myös vakuutusyhtiöiden muihinkin korvauslukumääriin.
Eli ulos ajetaan, kun ei osata ajaa.
Ja sitten Kasko korvaa pyörän vahingot ja liikennevakuutus korvaa kuskillle aiheutuneet vahingot vaikka kuolema ei olisi vielä tullutkaan.
En nyt tiedä, onko tästä vastaohjaus keskusteluketjusta kukaan oppinut mitään.
Aika ahkerasti tätä on kuitenkin viime päivinä luettu.
21.1.2015 klo 17.10 oli ollut lukukertoja 64768
Tällä hetkellä 24.1.2015 klo 17.33 on lukukertoja ollut 67818.
Eli noin 1000 lukukertaa vuorokaudessa.
Toivottavasti ainakin joku on tullut ajatelleeksi, että vastaohjausta olisi hyvä ehkä harjoitella lisää.
^Luulen että suurin osa niistä lukukerroista on myötähäpeänautiskelijoiden suorittamia.
Entäs sitten painonsiirto? Paljon näkee suorituksia joissa ylävartaloa kallistetaan ulkokurviin päin. Olisko hyvä neuvo jos aloittais vaikka katsomalla eteen sisäkurvin puoleisen kahvan yli?
Ai näinkö?
Mitä ihmettä! Käyttääkö ratakuskitkin vastaohjausta?
Kuinka paljon kyynärvarsien asento vaikuttaa tuohon vastaohjauksen tehokkuuteen?Lainaa:
peitsamo kirjoitti
Näyttää noilla ratakuskeilla olevan kyynärvarret aika vaakasuorassa, jolloin myös työntövoima (tai veto) ohjaustankoon on mahdollisimman tehokas.
Rossi radalla