ABS hoiti siis asian hyvin. Ilman ABSsää olisit ehkä ollut pellolla.Lainaa:
Hannula kirjoitti
Mikä oli tilanne, missä noin piti tehdä?
Pekka
:O:O:O:O
Printable View
ABS hoiti siis asian hyvin. Ilman ABSsää olisit ehkä ollut pellolla.Lainaa:
Hannula kirjoitti
Mikä oli tilanne, missä noin piti tehdä?
Pekka
:O:O:O:O
Ai jaa.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Ei siihen kulmaan maan pinta vaikuta.
Tuon linkin mukaan Linkki toi camber-kulma on "Camber-kulma on auton pyöräntuennassa renkaan pystysuoran akselin ja auton pystysuoran akselin välinen kulma, "
Moottoripyörässä pyörät ovat yleensä ihan samassa kulmassa kuin se pyöräkin. Eikä missään camber-kulmassa siihen pyörään nähden. Se olisi kyllä aika hassua, jos moottoripyörän pyörät olisivat vaikka 2.5 asteen kulmassa siihen pyörään.
Olisi varmaan aika hankala ajaa.
Ai et olekaan sitten edes rata-autoilija, kun et ymmärrä edes camber kulmia rataautojen säätöihin.
Etkä varmaan ole autoasentajakaan.
Pekka
:O:O:O
Lainaa:
Pekkavee kirjoitti
kuten sanottua, tuo pätee vain tuohon omaan kombinaatiooni :)
muiden tuloksia odotellen...
Mulla on ihan tavallinen moottoripyörä.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Camber kulma on ajoneuvon ominaisuus, siis auton. Moottoripyörässä sitä kulmaa ei ole alunperinkään. Joten ei sitä muodostu siinä kallistuksessakaan.
Voisit ehkä toivottavasti Nitrous lukea tuon mun linkin Camper-kulmista ennen kuin taas vastaat tänne foorumille jotain kulmista.
Tuolla sulle Camber-kulmaa
Moottoripyörät ovat ihan eri juttu kuin autot.
Pekka
:O:O:O
Näistä rönsyilyistä voi joko oppia asioita tai saada mahdollisuuden harrastaa inttämistä, kuka minkäkin kokee itselleen hyödylliseksi. Argumentointi hakien tukea ensimmäisestä vastaan tulleesta omaa mielipidettä tukevasta linkistä tukee toista edellämainituista vaihtoehdoista. Vähän laajempi kuukkelointi saattaa puolestaan koitua opiksi. Veikkampa, että hakusana "camber thurst" avaa vähän aihetta.
Mikä toi camper thrust oikein on?
Eikös se ole joku hyrrävoima tai jotain.
Hyrrävoima
En ihan ymmärrä.
Tuolla on jotain siitä camper kulmasta. ( Camber angle)
Joka ymmärtääkseni koskee vain autoja.
Linkki
Pekka
:O:O:O
Jaa ei vai? :DLainaa:
Pekkavee kirjoitti
En usko. Ihan tavallinen moottoripyöräilijä voi paniikissa tehdä ihan mitä vain, vaikka rykäistä sen jarrukahvan syvälle, ja se tilanne voi tulla eteen mopon ollessa kallistuksessa.
Siksi kysyin.
Juuri tämä kiinnosti. Pyrkikö pyörä nuljahduksen jälkeen pystyyn, siis jos jarrutus jatkui edelleen täydellä teholla, vai miten tilanne jatkui? Muuttuiko ajolinja hallitsemattomasti, oliko ajolinjan pitäminen tai tarkoituksellinen muuttaminen helppoa vai vaikeata vai jotain muuta?Lainaa:
Hannula kirjoitti
Kauheasti kysymyksiä, mutta kiinnostaa kuulla kokemuksia. :)
No niin voi.Lainaa:
NOx kirjoitti
Miksi meidän olisi pitänyt niin tehdä?
Pekka
:O:O:O
20 sivua tekstiä aiheesta jo. Voisin sanoa, että olen pahoillani, jos sanottavani on sanottu jo aikaisemmin. Mutta äitini opetti, että valehteleminen on rumaa, joten en edes väitä olevani pahoillani. Eiköhän tässä vaiheessa ole jo aikakin kerrata.
Tilastollisesti ABS on motoristille katuajossa hyödyksi. Tilanteet, joissa ABS ylipäätään kytkeytyy käyttöön on tyypillisesti keskellä mutkaa tiellä jotain. Yllättävän esteen huomattuaan moottoripyörällä liikkuva Chuck Norris arvioisi kaikki tilanteeseen vaikuttavat muuttujat alle sekunnin sadasosassa, jonka aikana lainkuuliainen 80 km/h ajava motoristi olisi edennyt 22 cm, ja toimisi arvionsa jälkeen tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Oikeassa elämässä motoristilta kestää kesken leppoisan kruisailun n. sekunti (n. 22 METRIÄ!) tajuta, että jotain on edes pielessä, ja tähän päälle vielä aivoissa tapahtuvat prosessit sen suhteen, että mitähän vittua tässä oikeen pitäisi tehdä. Hyvin-hyvin suuressa prosentissa näistä kaikkein todennäköisimmistä riskitilanteista kuljettajan reaktio on jarrun painaminen. Ja melkein yhtä suuressa prosentissa tapauksista jarruvoima on tilanteeseen liian suuri. Rataharjoittelu saattaa auttaa tässä vaiheessa (luulen, en ole riittävän kokenut asian harrastaja puhuakseni kiistatonta totuutta). Se, mitä ABS tekee, on juuri näiden kaikkein vaarallisimpien ja samalla todennäköisimpien tilanteiden auttaminen.
Jos vetomies vetää puitten ja ruohon pimentämään mutkaan polvi maassa samalla tavalla tottuneesti, kuin on kaikki nämä vuodet vetänyt, ja keskellä mutkaa huomaa koko kaistan leveydeltä traktorin kakkaa, ABS ei pelasta vastaan ajavalta maitoauton keulalta. Normaalin Ajotaito II:n mukaan mutkia kurvaavan alan harrastajan hengen ABS saattaa hyvinkin säilyttää. Tämä johtuu siitä, että mikään ihmisen keksimä tekninen järjestelmä ei vielä ole kyennyt kumoamaan, tai edes kunnolla vemyttämään, fysiikan lakeja. Vetomies käyttää normaalissa ajossaan kaiken renkaiden ja tien välisen kitkapotentiaalin. Meillä tavallisilla motoristeilla tätä potentiaalia jää aina käyttämättä, ja se on se mihin ABS perustuu.
Itselläni ABS-järjestelmää pyörässä ei ole. Vielä n. vuosi sitten minulla oli järjellä perustelematon periaatteellinen vastustus ABS-järjestelmää kohtaan, enkä vieläkään mielelläni omaan pyörääni sellaista kelpuuttaisi. Tänä kesänä kävin pyörälläni ensimmäisen kerran radalla. Vasta se sai minut tajuamaan, kuinka rajoilla olinkaan eteläsuomen mutkateitä tähän asti kaahalillut. Pelkät rengasvalmistajien mainoslauseet mielessään mutkateillä kurvaillessa turvallisuudentunne on vähintään yliampuva (ellei suorastaan valheellinen). Tie itsessään on todella harvoin se tekijä, joka aiheuttaa meille tavan motoristeille kohtalokkaat olosuhteet. Se on se kaikki yllättävä, mihin pitää varautua. Ja normaalin ihmisen ollessa kyseessä ABS auttaa näissä tilanteissa säilyttämään pyörän kontrollin.
Aatemaailmaltani olen melko kova liberalisti, eli liberaalisen puolueen puutteessa kokoomuslainen. Täten minua suorastaan v_tuttaa esim. Hondan politiikka tunkea vähintään CBS tasan jokaiseen myytävään pyörään. Kyllä vapaassa maailmassa ihmisellä pitäisi olla oikeus valita mottoripyöräänsä tyhmä jarrujärjestelmä ja kuolla sen takia. Evoluutio on sitä, että ihminen ymmärtää ostaa pyörän missä on se ABS. Ja radalla kovaa ajavat on sitte erikseen, tuskin ihmisiä enää ollenkaan :P
Tekis mieli sanoa jotain, mutku ei tiedä mihin näistä 5-10 avoinna olevasta juupas eipäs väittämästä vastasi... Siks tää on tosi sekava kun jokainen lause on kokemus viimeisen kahden viikon ajalta.
Harjoitelkaa jarruttamista, hätätilanteessa se pitää tulla selkäytimestä. Himogolffari lyö kesässä tuhansia palloja rangella saadakseen lyönteihinsä varmuutta ja aloittelijakin lyö satoja palloja, että ylipäätään osuisi palloon.
Yli 50 km/h täysjarrutuksissa jarrut kuumenee tod.nopeasti. Korkeintaan 5 vetoa ja sitten tauko. Myös elektroniika saattaa seota, koska kukaan ei liikenteessä vedä viittä täysjarrutusta kilsan matkalla. ( eilen putos jalat tapeilta kun ässä päättikin nostaa takasta hallitun 10cm sijaan 30 cm.)
Myös rear-wheel lift detection system nostaa kuivalla asfaltilla takasen ilmaan, mutta pyörä on täydellisesti hallittavissa. Perä ei pyri jostain syystä rinnalle, vaan pysyy takana. ( tai sit sitä on aikoinaan suizalla niin paljon reenannut, et se tulee selkäytimestä).
Miksi absillinen pyörä pysähtyy Boshin, Kavan, Hondan ym muiden promovideoilla nopeammin kuin absiton, mutta .org ja parilla muulla videolla käy päinvastoin? Ei uskoisi, että Bosch uskaltaa kusettaa. Kyseesä on sentään ihmisten henki.
Absia ei missään vaiheessa suunniteltukkaan sillä ajatuksella, että se pesisi laboratorio olosuhteissa suoralla kuivalla perinteiset jarrut. Vaan sen tarkoitus on säilyttää laitteen ohjattavuus kaikissa olosuhteissa. Tämä luki viis vuotta sitten saksankielisessä Wikissä ja lukee siellä edelleen.
Lainaa:
Pekkavee kirjoitti
Jos lukisit vaikka itse ensin noita linkittämiäsi juttuja. :DLainaa:
Pekkavee kirjoitti
"When a bike is steered and leaned in the same direction, the camber angle of the front tire is greater than that of the rear and so can generate more camber thrust, all else being equal."
-Lähde: Cossalter, Vittore (2006). Motorcycle Dynamics (Second ed.). Lulu.com. pp. 47–48. ISBN 978-1-4303-0861-4.
Ei Nitrous mikään Einstein ole mutta kyllä se jotain taitaa ymmärtää moottoripyörän dynamiikasta. :) Ei välttis kandeis alkaa ihan lonkalta aukomaan asioista joista ei itse ole kovin perillä. Melkein voisin suositella että jos sen sijaan kauniisti kysyy niin saattaa oppia jotain kenties jopa hyödyllistä aiheesta.:thumbup:
Olisko niin että niillä Boschin et kump videoilla se jarrutus tehdään oikein(ei kahvaa kerrasta pohjaan)?Lainaa:
wanico kirjoitti
.ORG!:n demossa näytettiin mitä tapahtuu kun sen tekee väärin(kahva heti pohjaan).
Tai ehkä niissä Boshcin videoissa on vaan joku todella huono jarruttaja ABSittoman puikoissa. :p
Minä taas uskallan väittää, että absillinen pyörä ei ole missään vaiheessa luistossa, vaan rengas pyörii koko ajan. Jos se luistaisi pyörimisen sijaan, niin eikö silloin jäisi kuivalla kelillä luistokohtiin jarrutusjälki? ABS ideologian mukaan luistossa olevaa pyörää kun ei voi ohjata.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Ja mihin perustuu väite että ABS häviiää perinteisille siellä jarrutuksen alussa? Käytännön kokemus itsellä on seuraava. Neljänkympin täysjarrutuksessa pyörä pysähtyy kuin seinään noin kymmenen metrin matkalla.
Kun nopeus on 80-90km/h on jarrutusmatka 40 metriä, mutta kuskin paikalla istuessa on sellainen olo että ensimmäiset 20 metriä on huipputehokasta ja viimeiset 20 metriä turhan kevyttä. Eilen myös WP mainitsi asiasta katsellessaan minun jarrutuksia.
Hondan absit piti katsojan mielestä huipputehon loppuun asti. Ja jarrutusmatkatkin taisi olla selkeästi bemua lyhyemmät. ( taitaa Hondan nopeusmittari näyttää vähän enemmän:D )
Tämä on kanssa sitkeä fenomeeni, joka elää näissä kotimaissa keskusteluissa. Katsoin eilen joku parikymmentä eri videota ABS jarruttamisesta eikä niissä yhdessäkään käsketty aloittamaan jarrutusta kevyesti. En myöskään löytänyt yhtäkään jossa olisi verrattu kahta absillista joista toinen jarruttaa oikein ja toinen väärin.Lainaa:
compinho kirjoitti
(En kyllä etsinytkään, mutta ihan randomina luulis että sellainenkin olisi joukkoon mahtunut)
Edelleenkään kukaan ei ole kehoittanut aloittamaan jarrutusta kevyesti/hitaasti. Jarrutustekniikka on molemmilla täysin sama paitsi ABS:n kanssa voi sen kahvan runtata sinne pohjaan sen jälkeen kun painoa on siirtynyt eteen.Lainaa:
wanico kirjoitti
Omistan mielelläni ABS jarruilla varustetun vekottimen. Miksi?
- Tiedän omat ajotaitoni, en yliarvioi niitä.
- Olen kaatanut kerran lukitsemalla etusen, joten kokemusta on kuinka "hups sinne meni" tilanteessa silloin ollaan.
- Jos minun pitäisi veikata omaa toimintaani todellisessa äkkijarrutuksessa, niin olen 95% varma, että tulee vedettyä kahva liian päättäväisesti momenttiin > etunen lukkoon > kyljelleen ja tangentin suuntaan. 5% minusta haluaa uskoa, että pystyn hallitsemaan jarrutuksen alusta loppuun.
- Erikseen järjestetyissä jarrutuskokeissa tms. harjoittelutilanteissa prosentit on eriluokkaa, tottakai.
- Liikenteessä siis, kun tilanne tulee täysin puun takaa & tuohon hetkeen lisätään sydämmen pomppaaminen kitalakeen, niin 95 / 5 suhteessa mennään omalla kohdallani.
- Märällä ja kylmällä tiellä tuo jo valmiiksi pieni onnistumisprosentti kutistuu entisestään.
- Ajoni koostuu 99,9% normaalista maantieliikenteestä. En siis aja tarkoituksella soralla, enkä liioin radalla.
Aamen. :)
Just siks että ne ovat promovideoita. Ei Bosch suoranaisesti kuseta, se vain jättää jotain kertomatta. Samasta syystä Bosch mainitsee vain sellaisia tutkimuksia, joissa ABSien todetaan tilastollisesti parantavan liikenneturvallisuutta. Se lähdekritiikki...Lainaa:
wanico kirjoitti
Tuo mitä täällä on moneen kertaan mainittu tehokkaasta jarrutuksesta pitää paikkansa. Etujarrua voi puristaa enemmän, kun paino on siirtynyt etupyörälle. Painonsiirtymä puolestaan ottaa hetken aikaa. Tehokkaan jarrutuksen tekeminen ei sinänsä ole mikään amerikantemppu, sitä voi käydä ihan vaikka treenaamassa, ABSeilla tai ilman. Ilman ABSeja tosin kukaan tuskin runttaa kahvaa heti kiukulla pohjaan, jolloin jarrutus tulee tehtyä oikeansuuntaisesti vähän niinkö luonnostaan.
Mulla olis se jarrumittausmööpeli tossa vieressä. Sillä saa melko lahjomatonta dataa, koska se mittaa hidastuvuutta, jolloin jarrutusmatkojen vertailuun nähden olennainen epävarmuustekijä, jarrutuksen tarkan alkupisteen määrittäminen, jää pois kuviosta. Mittarilla vois kokeilla, millaisen hidastuvuuden saa aikaan tekemällä oikeaoppisen tehokkaan jarrutuksen versus runttaamalla hetimiten kahvat ja pedaalit pohjaan. Jos kiinnostaa, mulle voi laittaa vaikka privaa. Kelit alkaa kyllä olla jo vähän huonot jarrutusharjoitteluun...
Voitko linkittää tänne niitä mainitsemiasi tutkimuksia mitä Bosch ei mainitse, missä todetaan että absit ei tilastollisesti vaikuta liikenneturvallisuuteen. Niitäkin olis mielenkiintoista lukea.Lainaa:
mcmies kirjoitti
Kohta kolkytvuotta ilman ja en tarvitse nytkään. Valitettavasti tulevaisuudessa pakollinen. Valitettavasti siksi että nostaa hankintahintaa ja tuo yhden korjattavan elementin lisää. Loppuun se pakollinen ylimieliseltä kalskahtava viisaus: Jos et hallitse paniikkijarrua ilman, vaihda lajia tai jatka harjoittelemista.
Ittelle on parikertaa tullut hätäjarrutilanne, kumpikin ihan omasta syystä. Ensimmäisessä lähdin ohittamaan vanhemman rouvan "corollaa" mutkapätkällä ja en huomannut vilkkua vasemmalle. Mustaa viivaa jäi etusesta ulinan kera ja onneksi oli eukko hereillä + sain pysäyetttyä ennen mahdollista kohtaamista. Toisessä tänäkesänä kattelin taajamassa jotain lampea vasemmalla (jumalaton helle + gorekamat) ja kun käänsin pään kulkusuuntaan niin edessä ajava auto oli pyäsnnyt tyhjästä ilmestyneisiin punaisiin valoihin… Kummassakin tapauksessa päälimmäisenä jäi mieleen se täysin selkärangasta tullut kahvan pohjaanrunttaamisreaktio. Olis kiva nähdä hidastetusta videosta miten toiminta satulassa meni. Fiilis oli se että ennenkuin otsalohko tajus mistään mitään, oli jarrukahva jo tiukassa puristusotteessa. Ainiin, olihan kolmaskin tänäkesänä, tosin ei niin yllättävä… Olin TouRingissa ohittamassa venettä edessäni. Kääntyi taas vasemmalle kun olin melkein rinnalla. Vilkkuja en havainnut. Taas kaikki analysointi tapahtui sen jälkeen kun pyörä oli pysähdyksissä, tällä kertaa oli takajarrukin mennyt lukkoon ja otti pikkasen sivuliiruakin. Kaikissa näissä olis kyllä ABS ollut varmaan viisaampi kuin itse. Jarruttelua kyllä tarttis harjoitella, normaalisti kun en juuri jarruttele pintajarrua enempää tuolla reissuilla ajellessa.
Jos nyt vaikka olisit edes lukenut tätä ketjua, niin olisit jo tällaisen video nähnyt.Lainaa:
wanico kirjoitti
http://www.moottoripyora.org/keskust...=1#post6233806
Sanoisin kyllä, että jarrutustekniikka on molemmilla täysin sama eikä ABS:seilla ole missään vaiheessa tarkoitus mennä ABS:seille, jos ei ole pakko (esim. odottamaton kitkan muutos). Näin siis tehokkaassa jarrutuksessa. Näin ainakin omassa Hondassani.Lainaa:
compinho kirjoitti
Yleensä tuo camber-kulma tosiaan ilmoitetaan ajoneuvon pystyakselin ja renkaan pystysuoran välisenä kulmana, koska tällöin pysytään käytännössä aina alle 90 asteen kulmissa. Autoissa tuo Camber-kulma pysyy muutaman asteen tarkkuudella vakiona kaikissa ajotilanteissa. Moottoripyörällä puolestaan pyörän kallistaminen kasvattaa kuvitteellisen pystyakselin ja renkaan pystyakselin välistä kulmaa, eli camber-kulmaa. Nykyisillä renkailla päästään jopa n. 60 asteen camberiin asti, jolloin camberin osuus renkaan voimantuotosta on jo hyvin merkittävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei renkaan tarvitse luistaa sivuttain niin paljon tuottaakseen saman sivuttaisvoiman kuin pienemmällä camber-kulmalla. Tässä on merkittävä ero kun verrataan auton ja moottoripyörän renkaan käyttäytymistä mutkassa. Edit. Lisättäköön, että moottoripyörällä tuo pystyakseli pysyy kohtisuorassa maan pintaa kohti, eikä se kallistu mopon mukana kun määritetään camber-kulmaa. Tämän takia on havainnollisempaa mitata se kulma maanpinnasta, kun puhutaan kaksipyöräisistä. Samalla tulee eliminoitua maanpinnan kallistusten vaikutus.Lainaa:
Pekkavee kirjoitti
Luojan kiitos en ole autonasentaja, enkä edes rata-autoilija, mitä nyt jotain simulaattoreita tullut hakattua. Pyörän kulmia ja niiden vaikutuksia on kyllä tullut ihmeteltyä opintojen ja harrastusten puolesta ihan riittävästi, joten niiden vaikutukset ovat ainakin auttavasti tiedossa.
Mut tätä voitaneen jatkaa sun kanssa vaikka privalla, ettei mene turhan länkyttämiseksi.
Suosittelen tutustumaan googlen avulla kuinka rengas tuottaa voimaa niin ei tartte täällä vääntää. Rengaskitka, hystereesi, tihkomisvärähtely ja stick-slip -termit auttanevat hakemista.Lainaa:
wanico kirjoitti
Jatkanpa edelleen ihmettelyä siitä, miten moni tuolla ajaa (kaikesta päätellen)
lähes ilman... tai hyvin olemattomalla "tuntumalla" pyörään ja kulloinkin ajettavaan alustaan.
Nuo asiat kun ovat aivan ylivoimaisen merkittäviä tekijöitä kaikenlaisilla laitteilla liikuttaessa.....
raideliikenteen ulkopuolella.
On se nyt kumma..... ei se edes veturinkuljettajakaan pärjää ellei sillä
ole jonkinlainen käsitys siitä, mikä on "keli kiskon päällä" .
Vähän karkea aasinsilta (taas), mutta kun jonkun asian on huomannut jossain hommassa
hyvin olennaiseksi tekijäksi..... niin turvallisuuden kuin hauskuudenkin suhteen.....
oikeastaan käy sääliksi kaikkia "Tenkasia", koska heillä ei tunnu olevan hajuakaan yhdestä
kaksipyöraisella ajamiseen liittyvästä..... äärimmäisen hienosta "ulottuvuudesta".
.....UGH!
tihkomisvärähtely rimmaa näiden kanssa:Lainaa:
Nitrous kirjoitti
hiihtely, jyrähtely, järähtely, läiskähtely, rysähtely, räiskähtely, räpsähtely, räsähtely, sinivärähtely, säpsähtely...
Kerro mulle Nitrous miks mulle tulee mieleen sotamies Honkajoki, ku näitä sun teorioita lukee...
Kyl mää lähren nyt PK makkaroille Porkkalaan. Toivotaan ettei tule kurvissa peura vastaan, voi muuten mennä tihkomisvärähtelyt väärään kurkkuun.
Sinäkin voit jatkaa tätä mun kanssa privalla jos on vielä jotain epäselvää. Ei se multa ole pois jos et tekniikkaa ymmärrä, etkä siitä lisätietoakaan halua.Lainaa:
wanico kirjoitti
Tekniikkaa eivät kaikki pysty ymmärtämään, sehän on normaalia... Toisaalta kun julistetaan ettei jarrutustekniikallakaan ole merkitystä, niin taitaa olla hieman sanomista myös ajamisen suhteenkin.
Ehkäpä muutamalle tämänkin topicin jarruttajalle saattaisi olla ihan hyväksi hieman kokeilla niitä nössöjarruja radalla ja vaikkapa enskan jarruttamista hiekalla. Tiedä vaikka ottaisi puuperse kuitenkin jotain vastaan vaikka pää onkin jo täynnä. :D
Noi ABSit mahdollistavat turvallisen harjoittelun mahtavasti. Menee parkkikselle, ja läväyttää viivalta kahdeksastakympistä jarrut niin nopeasti pohjaan kuin vain ehtii. Merkkaa sen jälkeen pysähtymiskohdan, ja sitten yrittää eri keinoin saada sen mopon pysähtymään vielä nopeammin.
Hyvin empiiristä, eikä tarvitse miettiä teknisiä termejä, jos ne ahdistavat.