(Örmötin @ Maalis. 31 2011,20:57) kirjoitti
Itse en edelleenkään osaa muuta kuin suositella.
Taisi olla vuosi 2007, kun omani hankin. Oma käyttö on ollut pääosin päivittäistä työmatka-ajoa ja viikonloppuisin muutamien satojen kilometrien reissuja. Pisimmillään Norjassa muutama viikko. Reissuissa yleensä täydet sivulaukut + perälaukku + kyytiläinen. Nöyrästi, mutta lannistumatta, G on totellut kaikki nämä vuodet. Ja mikä itselleni tärkeintä, luotettava.
G ei ole erityisen ketterä, johtuen paljolti loivasta ohjauskulmasta. Tämä tosin ilmenee vain hitaassa vauhdissa, jolloin vaatii normaalia mopoa enemmän keskittymistä/harjoittelua. Myös työntäminen ja muu lihasvoimin tehtävä venkslaaminen on G:n kanssa hikevää puuhaa (melko painava + ohjauskulman takia vaatii ison kääntösäteen).
Tehosta en osaa muuta sanoa kuin että n. 100hv lienee kaikissa. Joltain foorumeilta muistan lukeneeni näistä mainitsemistasi *kuristuksista. Takaraivoon on jäänyt sellainen hyvin hämärä muistikuva, että n. 20 hv olisi saatavilla lisää kuristukset poistamalla. Itselleni nämä nykyiset riittävät. En siis ole asiaan perehtynyt.
Tehoista tuli mieleeni, että syrjäkylillä kahville pysähtyessä saa silloin tällöin perustella, miksi ihmeessä konetta ei ole turbotettu. Vuosimallia myös pähkäillään usein. Suomessa ei liene montaakaan G-mopoa, mutta siitä huolimatta G näyttää herättävän uteliaissa kyläpersoonissa poikkeuksellista mielenkiintoa. Enkä usko, että se vuosien vieriessä ainakaan on hiipuumaan päin, vaikkei kyseessä mikään museopeli vielä olekaan.
Laatua, yksinkertaisuutta ilman uusimpia vimpaimia ja luotettavuutta, mutta myös annos persoonallisuutta. Jos niistä pitää ja ominaisuudet käyvät omiin käyttötarkoituksiin, kehoitan tarttumaan tankoon.
Itse ulkoilutin tänään ensimmäisen kerran tänä vuonna. Olo oli taas kuin pikkupojalla. Kilometrimittari heittää kohta ympäri.
Matka jatkuu.
-Ö-