Saattaa olla tai sitten ei. Ittee kiinnostaisi kyllä vähän varttimailia pidemmät vedot, esmerkiks Asseniin mennessä toi Hampuri-Bremen väli ois sopiva "suoran pätkä" :thumbup:
Printable View
^....joo, tätä saa viisaammat selittää....ei o mun keksintö:thumbup:
Tos on vanhan Panigalen käppyrät ennen/jälkeen.Kätevä röökimiehen pyörä.Vääntää kaasun pohjaan,kaivaa röökiin taskusta,sytyttää sen,panee käden takas kytkinkahvalle ja sit lähdetään.Aika hankala toi 7000-8000 rpm kohta.Botniaringillä koittanu olisko lähdön jälkeen suoralle meno parempi lähteä kakkosella/kolmosella ja paras ollu lähtee taluttamalla.Kympiysikasin käyrän voisin piirtää liitteeksi jos löytäis viivottimen.
Siinä Gulf Busan käppyrät E.Korpiahon taikojen jälkeen. Mopo on alkukäyrästöltään vakio, joten tuolta olisi kenties helposti vielä loihdittavissa jotain? Mutta täytyy sanoa, että en kyllä kaipaa tällä hetkellä yhtään lisää löylyä :D
Jännä pata, kun edelliseen Honda CB1300.seen vertaa. Ihan yhtä väkevä alhaalla mutta vielä päälle todella raivokas ylhäällä. Tämä ylärekisterihän Hondasta puuttui tyystin. Mutta joo, puhutaan eri segmentin pyöristäkin täysin. :peukutpystyyn:
Liite 20746
Liite 20747
Mitenhän tämän selittäisi. Vauhdista tullut patopaine ilmeisesti sisäistetty eli nopeuden noustessa ilmanputsarikotelossa on enemmän painetta kuin pelkkä ilmanpaine. Laitetaan samat lukuarvoina reippaasti lisäten, jotta ilmiö aukeaa.
Oletetaan, että ahtimen tuottama paine on 1,5 baaria. Siis paikalla ollessa ahto on äsken mainittu määrä. Ajetaan hieman kotimaisia nopeusrajoituksia suurempaa nopeutta ja saadaan ilmanputsarikoteloon sama 1,5 baaria painetta. Tähän sitten omaa pähkäilyä; onko moottoriin tuleva paine nyt ahtimen tuottama 1,5 baaria vai jotain muuta? Edelleen, lisätään vauhtia, jolloin vauhdista tuleva paine ilmanputsakoteloon on 1,6 baaria. Onko siis ahtimen jälkeen, moottorin saama ilmapaine edellisten paineiden erotus, summa vai tulo?
Koita tuolta, voi löytyä joku asiaa paremmin asiaa tunteva:
https://global.kawasaki.com/en/corp/...act/index.html
Näyttää keskipakoahdinliiketoiminta olevan ihan erikseen.
Jos ei vastaukset tyydytä niin tosta vaihtoehtoinen kontakti:
https://www.skepsis.fi/
Melkein ennakkoon voi arvata kumpaa enemmän arvostat:thumbup:
Patopaineesta. Sellasilla nopeuksilla, joilla mopedit liikkuu, ilmansuodatinkotelon paine on aina alipaineen puolella. Se minkä ajonopeudella mahdollisesti nostaa, on mitattavissa millibareissa, ehkä luokkaa muutaman kymmenen nousu ja on edelleen silti alipaine, mikä kotelossa vaikuttaa.
Jep. Ja sitten kun otetaan peliin mukaan nämä mekaanisesti ahdetut laitteet, niin vaihtoehdot vielä vähän muuttuvat. Jos mekaanisesti ahdetussa ulostulopaine pidetään säädöllä vakiona, niin patopaineen tuoman avustuksen vuoksi ahtimen käyttämä kampiakseliteho jonkin verran pienenee. Onko sillä mitään merkitystä lopputulokseen, sitä en osaa laskea.
Pistetääs nyt yksi penkkikäppyräkin välillä.
Yamaha RJ11 R6R 2007, DC Finlandin penkissä ja Naukkarisen säätämänä.
- Ifitec kit ecu
- Sebimoto ram-air torvi, modattu ilmakanava, mwr-suodatin, kit-imutorvet
- ajoitetut nokat, ihan itte siistitty ja laskettu RJ15 kansi vakiopahvilla, ais-kanavat tulpattu, mekaaninen kiristin
- RJ15 kit-männät ja -tulpat
- tasapainotettu kampiakseli ja vauhtipyörä
- termari poistettu
- ikivanha Micron kokoputki
- 120,7hp / 64,4Nm
Käppyrässä takarenkaalta se mistä ollaan aikanaan lähdetty, viimekesäinen versio ja ylimpänä kannen muutosten jälkeen.
Liite 20756
Patopaineesta ja sen määrästä vielä. Muistelin aikoja sitten lukeneeni Sport Riderista artikkelin ja linkissä lainattu ko. juttua. Saattaa yllättää.
http://www.tl1000s.info/Randys_TL100..._pressure.html
Eli ne dynovedot pitää tehdä ilmuilman virtausnopeudella, jolla tehoja oikeastikin käytetään. Saadaan paitsi hiukan parempia tuloksia, myös säädöt paremmin kohdalleen. Riittävän tehokkaalla lehtipuhaltimella tms pitäisi tarjoilla raitista ulkoilmaa hapenottopisteisiin dynovedon aikana. Jonkinlainen ropelihan niissä yleensä jo onkin jäähdytystä varten, mutta sitä virtausta pitäisi paikallisesti vielä kiihdyttää koneen ilmanotolle.
Tässä kun ollut parranpärinää siitä vaikuttaako patopaine turboahdetun moottorin tehoihin, niin ajoviima varmaankin voisi nostaa tehoja, mikäli vehkeessä on ahtoilmajäähdytin.
Käytin oman R6:n vm. -05 viime keväänä dynossa ja todettiin, että hyvin pelaa, ei mene missään vaiheessa laihalle, vaan jopa rikkaalle yläpäässä ja tehokäppyrä alkaa laskea n. 13000 rpm jälkeen. Johtuiko tämä patopainevaikutuksen puutteesta ja missä määrin? Kuitenkaan perstuntumalla rata-ajossa ei mitään ihmeempää hyytymistä tunnu tapahtuvan ennen punaviivaa.
Joko siinä on niin hyvät ilmamäärä+lämpömittarit, että osaa itse säätää lennossa? Maksimissaanhan tuosta jonkun prosentin ero tulee, lämpötilan kanssa ehkä 5% jos ei mitään korjaustoimenpiteitä tee. Eli kaasarivehkeissä menee pahiten kiville.
Nimenomaan. Kyllä tuon köyhä mies värkkää Bilteman lehtipuhaltimestakin. Kaikkein kytysimmistäkin laitteista lähtee 200 km/h ja yli 10 m3 minuutissa; paremmista sitten enemmän.
PS koska näihin numeroihin kuitenkin joku puuttuu niin laitetaan disclaimer:
Vetäisin numerot omasta päästäni. Ilman muuta debatin tuoksinassa tekee virheitä, esmes sanoo juttuja, jotka ei sitten ookkaan yhtään totta, ja tämä oli yksi niistä; sori siitä. Puhuisin kuitenkin ministerin asemassa totta noin 90 prossaa ajasta.
Jonkinlainen lämpötila/painekompensointi varmaan on, mutta tuskin tuota 15 vuotta vanhaa ruiskua liialla älyllä on pilattu. Pitää vähän perehtyä tuohonkin puoleen harrastusta jahka ehtii, mun vähäinenkin tietämys moottoreista kun on ajalta jolloin seoksia katseltiin tulppien väristä... :;): (...jotka muuten näytti oikein hyvältä :D)
FZ1, 2007, Akrapovic vaimennin. Eikä muuta.
https://uploads.tapatalk-cdn.com/202...3b94bc4a0f.jpg
Liite 20817
Sc28 fireblade, vaimennin täysin läpivirtaava ja neuloja nostettu kahella prikalla. Käy turhan rikkaalla 7krpm asti.
Tämmöstä käyrää näyttää suskasta. Itte ihan tyytyväinen kyllä :)