https://www.youtube.com/watch?v=E6ZN-Zes88c Uskokoon ken tahtoo. Tuossa näkyy se kusenkeltainen pinnoite, jonka tekee teräspinnoille ja johon koko homma perustuu.
Printable View
https://www.youtube.com/watch?v=E6ZN-Zes88c Uskokoon ken tahtoo. Tuossa näkyy se kusenkeltainen pinnoite, jonka tekee teräspinnoille ja johon koko homma perustuu.
Samaa sanoi eräs toisen merkin edustaja, kun aikanaan teollisuuteen ostin muutaman sadantuhannen € öljyt/a.
Hän kertoi, että Rally Formula oli niin hyvää, ettei sitä periaatteessa olisi tarvinnut vaihtaa lainkaan. Kunhan olisi antanut öljyn kulua mittatikun alarajalle, ja sitten olisi vaan lisännyt aina litran tuoretta tuotetta.
Muinaisina aikoina pelasin enemmän autojen kanssa ja jos vastaan tuli poikkeuksellisen paljon ilman koneremonttia ajettu auto, se oli yleensä Mobilin öljyillä. Puhutaan siis 80-90 luvuista. Nykyisin mikä vaan kestää, jos ei tule jotakin kummaa voiteluhäiriötä tai jakopää leviä.
Onhan tällaistakin. Ei tää nyt mikään iso öljy-yhtiö ole, mutta kuitenkin.
https://media.broman.group/api/image...47?w=500&h=500
https://www.motonet.fi/fi/tuote/6000...xoC2boQAvD_BwE
Ja kyllä nopeatkin RVS:ää mopoihinsa laittaa. Kuvan kuskit ja pyörät olivat nopeimipia omissa luokissaan.
https://www.motouutiset.fi/get_img?I...mageHeight=718
Kisakuskilta kysyttiin, että mikä on paras moottoripyörämerkki.
-Se, kenen kanssa on diili...:grin:
Omakohtaisia kokemuksia aineesta jo vuoden 2002 kieppeiltä kun silloinen työpaikka oli ensimmäinen autokorjaamo jossa tuota lähdettiin käyttämään ja kokeilemaan silloisen RVS-porukan kanssa.
Valtaosa ihmisistä ei kykene käsitämään asiaa vaikka kuinka koittaisi avata.
Ei ole lisäaine vaan pinnoiteaine jossa öljyn tehtävänä on ainoastaan aineen kuljettaminen voitelujärjestelmän mukana kaikkiin mahdollisiin kohteisiin.
Rikkinäistä ei korjaa, kulumaa pystyy pienentää ja jopa poistamaan. Vähentää kitkaa, hukkalämpöä ja siten erenrgiahävikkiä.
Toimii vain rautaa sisältävissä materiaaleissa.
Itse olen käyttänyt siitä lähtien kaikessa missä voi ja tulen käyttämään tulevaisuudessakin.
Ennen wanhaan jobbarit kuulemma laittoi ulvovaan perään tai vaihteistoon sahanpurua. Sai hetkeksi mukavan hiljaiseksi. Samoin etikalla saa tosi pitävät jarrut, kokeilkaa vaikka.
Eli kyllä aineet toimivat. Lisäaineilla ne öljyjen ja vaseliinienkin erot tehdään. Se, onko ylimääräisistä mausteista hyötyä, no on ainakin myyjän lompakon paksuudelle.
Lähtökohtaisen kriittisesti erilaisiin käärmeöljyihin suhtautuvana
niitä ei ole tullut käytetyksi kuin kerran.
Vanhan V40 Volgan laatikko alkoi nahistamaan ja valittamaan aika karhealla äänellä.
Kuulosti äkkiseltään jo lopun alulta.
Kohtuuton jobi alkaa remontoimaan ja turhan työläs rasti jo laatikon vaihtokin.
Tarpeet ei toki olisi ihmeitä maksanut. Itse ei jaksanut hommasta kiihottua,
eikä teettämisessä ole järkeä tuollaisessa vanhassa, vaikkakin muuten hyvin soivassa ruoskassa.
Eli siinähän oli käsillä otollinen kokeilun paikka.
Vanhat öljyt ulos. Ei havaittavia hippuja ja öljy ihan ok näköistä.
Ratkaisuna uudet rasvat RVS käärmeöljyllä pimpattuna sisään ja ajoa..... kunnes aski antautuu.
Kolmen - neljän tonnin ajon jälkeen valitus oli selkeästi hiljentynyt ja jatkoi edelleen hiljentymistään
kilometrien myötä tasolle jolla sen kyllä vielä erottaa, mutta ei ole fiilistä että aina liikkeelle
lähdettäessä alkaa viimeinen reissu.
Nyt Volga on käynyt jo pari kertaa sen jälkeen moitteitta leimalla ja matka jatkuu edelleen
vajaa 40 tkm sen jälkeen kun laatikko kuulosti vetävän viimeisiä henkäyksiään.
Faktaa tai dataa... ? Sou not, mutta Volgan ja laatikon matka jatkuu edelleen ok naurettavan
pienellä ja vaivattomalla satsauksella.
Turha toki nähdä unta, että se vielä toiset 200 tkm jaksaa, mutta tulee vanhaan sloganiin,
"älä korjaa sitä jos se ei ole rikki", hieman uusia sävyjä :D.
Älä korjaa sitä niin kauan kun se toimii, on joskus fiksuin ratkaisu. Ei toki aina.
Mitenkäs RVS, jos se muodostaa liukkaan kalvon moottorin pinnoille, niin miten pitkään se pysyy siellä ja milloin pitää käsittely uusia.
Jos se muodostaa tuon kalvon niin tukkiiko se sylinterin seinämien hoonausjäljet eli heikentäisi mäntien/sylinterin voitelua?
Tilanteen saattoi ennen kauppoja pelastaa STP:llä. Sitä sai Varakiristä peltipurkissa. Eikä ollut edes niin hyvää kuin nykyversionsa.https://youtu.be/mqiUFklL_XI
Ottamatta kantaa ko.aineisiin, mutta jos vaihteiston laakerit pitää jo selvästi kuuluvaa ääntä, laakeri on jo vaurioitunut. Se voidaan saada hetkeksi hiljaiseksi jollain edellä kuvatulla "tökötillä", mutta ei se vaurio ole sieltä mihinkään korjautunut, antaa vain valheellisen tunteen käyttäjälle. Vaurio pahenee ajan myötä ja lopullisesti hajotessa tuho on totaalinen verrattuna ajoissa tehtyyn korjaukseen jossa olisi selvitty pelkällä laakerin vaihdolla.
Tokihan tuon ymmärrän. Mikään aine ei pahoja kulumia korjaa. Enkä puolustele millään tavalla tuota mainitsemaani juttua, kerroin sen vaan yhtenä kokemuksena. Ihmetystä kyllä herätti olla todistamassa se ääntävän vaihteiston hiljeneminen niinkin nopeasti.
Varmaa on todella että sekin vaihteisto myöhemmin on hajonnut vaihtokuntoon. Sitä en ole ollut todistamassa. Enkä yrittänytkään väittää etteikö näin tulisi käymään.
Tuohan se juuri on jo kolmatta vuotta tässä ihmistä öisin valvottanut :grin:.
Kun ei voi tietää edes sitäkään, olisiko ratkaiseva tekijä ollut esim. askin uudelleen
täyttäminen edellisestä poikkeavalla öljymerkillä.
Satunnaisista torkahduksistakin on herännyt kylmä hiki otsalla miettien......
MITÄ JOS OLISI LAITTANUT DELVACIT ? :blink:
Se kun saa laatikon kuin laatikon, monen kertoman mukaan vaikka maksalaatikonkin toimimaan jouheammin.
Sitten palautuu taas todellisuuteen. No eihän sitä vittu voi tietää toimiiko tuo samalla tavalla
rusinallisessa vai rusinattomassa versiossa :no: Entäs onko "äitien tekemän" tai jonkun muun välillä eroa?
Toisaalta.... Tulisiko kylkiäisenä joitain juuei- toivottuja asioita? Jos vaikka alkaa laatikko toimia
niin lipakasti, että turahtaa suoraan läpi ja kalsareihin? :kääk:.
Pahinta tässä on kuitenkin se valtava epävarmuuden, hiljalleen mutta takuuvarmasti musertava piina:(.
Elämä on :grin:.
Sallittakoon tähän pieni aasinsilta, kun puheena olevat erilaiset käärmerasvat kuitenkin liittyvät
tällä kertaa mekaanisiin asioihin.
Kun ajoneuvoissa kehitys kehittyi edelleen tasolta jolla virtaa tarvittiin käytännössä
syttypuolelle, valoihin, puhaltimiin ym. siirryttiin tielle jolla elektroniikan ja softan alati
kasvava osuus on jo monin eri tavoin alkanut vetelemään mekaniikkaa ja sen kestävyyttä reisille.
Eli elektroniikan ja softan kautta syntyy välillisesti turhan paljon romurautaa.
Voi kuulostaa hätäisemmälle aika omituiselta, mutta eipä tuota kovin kauaa tarvitse ihmetellä
kun avaa hieman tarkastelukulmaa eikä tuijota yhteen pisteeseen.
Vanhaan aikaan ja ylipäänsä mekaanisten kokonaisuuksien kanssa voitiin usein päästä
monesta pälkähästä kekseliäillä "HC"- oivalluksilla ja matka jatkui :D.
Ei mene kauan, kun sähköautoihin ja prätkiin on tulossa kullitettuja liittimiä ja high end johtosarjoja dynaamisen ja harmonittoman suorituskyvyn saattamiseksi. Sama, kuin oli joskus hifipuolella, paremmat liittimet kuulemma pystyi kuulemaan.
Vihreää sähköähän myydään jo, mutta miten olisi RVS sähkö.
Tanskassa olisi saatavilla yhdistelmänä :grin:
Samaan kategoriaan menee nokka-akselin ja nostajan hiominen primitiivisillä välineillä ennen vaihtoon viemistä, samoin öljypainevalon kytkentä laturin valon yhteyteen että se sammuu heti kun kone tärähtää käyntiin. Lisääkin löytyy mitä on tullut vuosien aikana vastaan kuten betonilla valetut runkopalkit kokiksella elvytetty kytkin ettei luista kauppaa tehdessä, sahanpuru tulikin jo mainittua.
Lapsuudesta muistan yhden 96:sen kytkinrempan, jossa tarvikelevy oli liian paksu eikä siis irrottanut kunnolla. Vaihde päällä käyntiin, kytkin pohjaan, jarrulla auto seis, tarpeeksi kaasua että kytkin luisti, ja kokista vauhtipyörän tarkistusreiästä sisään. Korjauksen haju oli kyllä mielenkiintoinen, mutta eipä tarvinnut purkaa uusiksi, ja lähteä hakemaan paremmin sopivaa kytkinlevyä.
JA tuossa öljyssä mukana RVS aine, on vain ylläpitää käsittelyn jälkeen tai näin RVS:ltä vastattu, niin ei tarvisi tehdä välttämättä uutta käsittelyä 100tkm päästäå
Tämä ajatusmaailma on omalla kohdalla..
Valmistaja puhuu 100tkm, sitä en sitten tiedä käytännössä miten kauan..Ainakin testien mukaan puristukset nousseet käsittelyiden jälkeen, että ei heikennä.
No kylläpä lähti edellisilä vastaajilla käsistä koko homma... Sähköautot ja kaikki.
Mutta kuten sanoin, tulen laittamaan ko. aineet seuraavan öljynvaihdon yhteydessä tuohon 400tkm ajettuun dieselmoottoriin. Tämän moottorin öljynkulutuksen tiedän nyt, n. 1litra/10tkm. Ajo on tasaista menoa töihin ja takaisin, 80km suuntaansa. Tuosta nyt jo voi saada jotakin havaintoa suuntaan tai toiseen.
Ja kyllä, varmasti uskallan sen tulla sanomaan jos lopputulos olisikin vaikka huonompi. EN ole tämän aineen myyjä enkä edustaja.
Elämme jännittäviä aikoja. Kunnes kerron tämän oman kokeiluni lopputuloksen.
https://valovertailu.com/x-1r-lisaaineiden-kayttotesti/
Työkaverini joka harrastaa kiihdytysajoja käyttää kuulemma aina tuota kisapyörässään, tarkentaa en viitsi, kun en ole itse sitä aiheesta haastatellut.
Yhdessä kotilokorjaamossa juttelin työn vastaanottajan kanssa, kun heillä oli tuotaX-1r:ää hyllyssään, että mitä mieltä he ovat ko. tökötistä. Kuulemma olivat toivottaneet myyntimiehen huitsin helvettiin ensin, mutta sitten kaupparatsu oli tuonut jonkinlaisen vempeleen demonstroimaan aineen vaikutusta ja esitys oli niin vaikuttava, että ottivat ainetta myyntiin. Noin hakematta tuli kyllä mieleen, että minkälainen taikatemppu vehje se oli, jolla taioittiin kaniini hatusta epäluuloisen yleisön edessä:grin:
Puristuspaineiden kasvu ei taida kertoa sitä miten sylinteriseinämien hoonaus toimii. Niiden idea on se, että öljyä tarttuu hoonausuriin ja se edistää männän voitelua. Jos RVS tukkii nämä urat niin ei kait se hyvä ole?Lainaa:
Valmistaja puhuu 100tkm, sitä en sitten tiedä käytännössä miten kauan..Ainakin testien mukaan puristukset nousseet käsittelyiden jälkeen, että ei heikennä.
Hyvin oli hoonausjälkeä näkyvissä RVS:n jäljiltä moottorissa kun kk-laakerivaurion takia jouduttiin avaamaan, eli ei näyttäisi tukkivan sitä, mutta ei kyllä pelastanut kampiakselia eikä kiertokankea kun laakeri antautui. Ehkä ilman ainetta se olisi hajonnut aikaisemmin, mene ja tiedä.
ei ole mitään tutkimus tietoa, mutta väittäisin että se tarttuminen tapahtuu enemmän männän renkaisiin, se selittäisi puristuspaineiden nousun, kuin hoonauksen jälkiin. Voihan se täyttää hoonaus jälkiä mikroskoopisella tasolla/tekee liukkaan pinnan mikä voisi selittää sen että moottori jarrun teho on pienentynyt ja kulutuslaskee, myös se selittäisi että miksi toisilla öljyn kulutus laskee, jos sylinterin seinissä jostain syystä syviä jälkiä tms. Mutta jotenkin en usko että se täyttäisi hoonaus jälkiä, niin että se huonotaisi männän voitelua, mutta jos tekee sitä, niin silloihan tuo aine toimii, niin kuin pitää. Kun se moottori käy silti
Mä tyrkkäsin HDI 1.6 Pösöön RVS:n enkä ole huomannut mitään eroa, sillon mittarissa jotain 260 000 tms. Kuusärrän Ninjaan pujautin Xadot ja ekankerran Alastarossa kahvilasta kiihdyttäessä kevitti kivasti keulaa ja tuntui lipakkaalta. Sen jälkeen enpä osaa sanoa, Kawan mittarissa oli kai 90-95 000 km. Itteeni kaadan just punaviiniä, ja tuntuu aika hilpeältä.
Tämmölstä se on siitte.
Jos asiaa tarkastellaan ihan kemian reaktioiden kannalta, niin
- kemialliset reaktiot tapahtuvat ensisijaisesti kiinteän aineen 'kärjissä' - siis urat ovat reaktioiden kannalta ne viimeisimmät lokaatiot, ja aine tarttuu lähinnä karheuden ulkoisimpiin osiin. Eli urien 'täyttymistä' ei tapahdu
- reaktiot tapahtuvat ei-selektoidusti (=ei-halutusti) - siis paikkoihin, jotka ovat kemikaalille saatavilla ja siis kaikkialle missä kemikaali on kontaktissa aineen kanssa
- RVS:n tapauksessa kemikaalin väitetään muodostavan kulumiskestävän pinnoitteen, mikä ei kuulosta uskottavalta. Ja vain ja ainoastaan pinnoille, joiden päälle sen haluttaisiin tarttuvan. Tämä lupaus on kuin populistipoliitikon lupaus tarjota helppo ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan.
Virheellinen olettamus tapahtuu käsittääkseni etenkin keskimmäisessä väitteessä. Reaktion tapahtumiseen vaaditaan muutakin kuin metalli, nimittäin metallien välinen kontakti jossa syntyy kitkaa. Kemikaalin ja aineen läsnäolo ei vielä riitä, eikä mitään hyödyllistä tapahtuisi jos laakerin pudottaa 100 celsiusasteen öljykylpyyyn möllöttämään ja kaataa sekaan RVS:ää. Sen enempää ei auta myöskään huljuttelu jotta kemikaali tunkeutuisi. Hoonausurat eivät näin ollen myöskään täyttyisi, sillä ne ovat kontaktipintaa syvemmällä eikä niissä tapahdu metallien välistä kontaktia.
Voikin siis olla, että yo. kemianteoriat eivät sovellu tähän tapaukseen kuin Menthos kokispulloon.
^tuo on jo alkemiaa. Jokainen on uskossaan autuas.
Äkkiseltään tulee mieleen, että vaikuttavan aineen paikallinen konsentraatio lienee aika tärkeä osa yhtälöä. Jos konsentraatio on riittävän pieni, ei kemiallista reaktiota tapahdu. Vaikuttavan aineen/aineiden pikkuhiljaa kertyessä koloihin, joista se ei pyyhkiydy jatkuvasti pois, nousee konsentraatio riittävän korkeaksi reaktiota varten. Rakokorroosio ja teräksen vetyhauraus lienee todellisen elämän esimerkkejä vastaavasta?
Tämä siis tälleen arvauksena miten kemiallinen reaktio voisi tapahtua ns. selektiivisesti. Muita vaikuttavia tekijöitä esim. lämpötila ja paine/jännitys. En sano, että tällä mekanismilla olisi mitään tekemistä tämän RVS:n tms. aineiden kanssa, kunhan yleisellä tasolla pohdintaa.
Käsittääkseni kyse on tribologiasta eikä alkemiasta. Ounasteluni johtuu siitä, että jokin merkitys varmaankin on rajavoitelulla. Muutenhan aine toimisi jo pelkästään mainitsemassani öljykylvyssä ilman pintapainetta. Näin ei kuitenkaan tapahdu ohjeistuksen eikä kokemuksen perusteella.
Onneksi en ole tribologian ekspertti, joten uskonlahkoa ei tarvitse perustaa. Jos vain suihkumoottorin toimintaperiaatteen ymmärtävät saisivat matkustaa lentokoneella, niin vähän olisi porukkaa. Muille riittää se, että ilmiö on havaittavissa.
Kolmeen teesiisi voit siis kirjoittaa M.O.T. ja todeta käärmeöljyksi niillä reunaehdoilla, että sovelletaan vain kemian teorioita.
Joskus 90-luvulla demosivat öljyn lisäaineita sellaisella paineenkestoa mittaavalla laitteella jossa pyörivä kiekko metallia vasten ja siihen lastattiin painoja = painetta. Normaaliöljyllä leikkasi kiinni aiemmin ja lisäaineen kanssa sai lastata enemmän painoja. Laite siis mittasi ep-lisäaineen toimintaa. No toimiihan se, mutta ep lisäaineilla ei ole paljoakaan käyttöä normaalissa moottoriöljyssä.