Nostalgian suhteen olen itse vähän sellainen välimalli. 70-luvun pyörät tuutit jne ovat edellisen sukupolven juttu eivätkä ne silleen ole se magein asia, mutta toisaalta 2000-luvun pyörätkin ovat liian moderneja omaan makuun. Läheisimpiä ovat kasari ja ysäripyörät. Oma bläkkäri on tavallaan viimeisiä isoja Hondia missä on kaasarit, analogiset mittarit, ei käynnistysestoa, ei kattia, ei bensapumppua, jne. Se on kuin vanha Monkey, ainoastaan suurempi.
Ajeleminen on yhä enemmän mennyt siihen malliin, ettei enää usein lähde vain päämäärättömästi ajelemaan kun lähes joka tie on ajettu jo moneen kertaan, vaan lähtee silloin kun keksii kartasta jonkun mielenkiintoisen paikan että tuolla haluan käydä. Nekin alkavat käydä jo todella vähiin, mutta vielä niitä on. Tälle kesälle on ensimmäisenä listassa se rengastie mikä kiertää saaria pitkin Uudenkaupungin edustalla merellä. Vaikuttaa mielenkiintoiselta. Pari paikkaa on minne haluaa palata uudelleenkin kauniina kesäpäivänä, kuten Padva Beach. Heinäkuinen Stadi on sellainen ettei siellä tee mieli kökkiä himassa kun kaikki ovat landella.