Mehiläisvahaa hanskoille ja saappaille.

Lainaa:

---

Bone kirjoitti

Eipä tietenkään.

Pointti ei ole missään muussa kuin siinä, että "kintuille alkaa ruikkimaan" ja sen suuremmalla
letkulla..... mitä kauemmaksi jonkun materiaalin perusominaisuuksista ajaudutaan, oli
konstit tai aineet sitten mitä tahansa.

Hyvä esimerkki nahan "kyllästämisestä" on ihan kouriintuvalla tavalla esim.
1900-luvun alkupäässä valmistettujen Kanadalaisten lumikenkien nahkaremmit,
joihin ei ole uitettu yhtään mitään ainakaan 60-luvun alun jälkeen.

Vermeet on pötkötelleet sisätiloissa käyttämättöminä noista päivistä.....
mutta ovat edelleen hienon pehmeät ja "rasvaisen" tuntuiset niitä käpistellessä.

Ihan hyvä juttu noissa, tuolla kohtaa.

Ei välttämättä ihan sama juttu nahkakengän, rotsin tai hanskojen kohdalla.....
joissa materiaalin "riittävä" hengittävyys on tamineen/materiaalin korkealle arvotettava ominaisuus.

Luiskahdetaan äkkiä samalle tielle kun tuolla muualla keskusteltaessa "ajovarusteiden turvallisuudesta".

Pitäisi olla hankauskestoa, suojien pysyä kohdilläaan kovemmassakin myllytyksessä.....
mutta kun puhutaan tixtexeistä ja tulee kuuma..... avataan kaikki luukut ja vetskarit että
säilytään helteessä elossa..... mutta turvallisuudelle ja antaa lähtösuukin samassa tahdissa
kun jo ennestään..... suojien kohdillaan pysymisen kannalta löysistä tamineista aletaan
availemaan paikkoja.

Mikavikasinupitsa?

Ei muuta, kun väärä pizza väärällä ovella :;):.

Ihan just samoin käy kun nahkaa aletaan uittaa tukkoon väärässä paikassa.

---

Juuri näin ...kai.
Tilanteen ja käytön mukaan.

Tarkoitin vaan, että joskus voi olla tarpeen suojata nahkaa, joskus lotrata pehmeäksi ja useimmiten jotain siltä väliltä.

En osaa sanoa mikä on milloinkin oikein, mutta vaikkapa hevos-ihmiset hoitavat eri tavoin suitsia kuin satulaa.

Lainaa:

---

Kauriinmetsästäjä kirjoitti

No voi hyvä luoja sentään. Pitkän linjan suutarimestarin vinkki on että valjasrasvaa ei missään nimessä pidä laittaa ajohanskoihin tai ajosaappaisiin. Valjasrasva tekee kengistä tai hanskoista saunan eli alkaa hiostamaan ja tiivistää kosteuden sisään. Ongelman huomaa nimenomaan kylmällä kelillä. Yksittäisten solkihihnojen tai remmien pehmittämiseen valjasrasvaa voi käyttää, mutta ei missään nimessä kannata pilata laatu ajokenkiä/hanskoja valjasrasvalla.

Nahkapuvulle ainoastaan nahkaöljyä, ei rasvaa.

Kalvokengille ainoastaan Gore-Tex lankkia, ei mehiläsvahaa, ei armeijan lankkia koska pilaa hengittävyyden tukkimalla mikrohuokoiset kalvot.

---

Tässä nyt tuli jotenkin uutta tietoa, katselin pönikät läpi ja omassa valikoimassa on tallipojan valjasrasva, valjasöljy ja "vanha kunnon intin kenkälankki". Kaikkia on tullut käytettyä iloisesti keskenään, enkä nyt ole huomannut pahemmin ongelmia minkään käytössä. Tarkempi vilkaisu Tallipojan rasvapurkkiin, jonka kylki ilmoitti "sisältää vaseliinia"? Synteettistä kamaa siis, joten tuossa ylläolevassa voi olla pointtia... Voin myöntää että oma tavoite on ollut kyllästäminen eli esim. varsinkin ajopuvun etuosan rasvauksessa en ole säästellyt, ajatuksena ettei vesi tulisi niin läpi. Erikseen sadepukua tulee käytettyä vasta kun näyttää että on yhtenäistä sadetta liikkeellä. No, kohta kymmenen vuotta menty näillä ihan tyytyväisenä, nahkarotsi tosin lähtee kohta vetoketjun vaihtoon.

Älyttömän, hmm, hyviä ohjeita on tullut nahan käsittelyyn. En ole mikään asiantuntija, mutta muutaman nahkakurssin olen käynyt. Siellä opettaneiden neuvoja yritän tiivistää hiukan.

1. Nahkassa ei ole Gore- tai muutakaan kalvoa. Kalvo on, jos on, nahan alla erikseen liitettynä. Käsitellään siis nahkaa.
2. Kun halutaan nahkan pysyvän nahkana, ei käsitellä sitä 'tukkoon'. Sen luonnollisen ja ainutlaatuisen hengittävyyden tulisi säilyä. Käytä aina rättiä nahkaa käsitellessä. Käden lämpö sulattaa rasvan liian imeytyväksi, jolloin se tunketuu liian syvälle nahkaan.
Pyyhi imeytymätön rasva pois puhtaalla rätillä. Nyt on nahka saanut rasvaa niin paljon kuin se kuhunkin kohtaansa imee.
3. Jos jostain kummasta syystä haluat ajaa sateellakin nahka-asussa ja -saappaissa, voit rasvata ne tukkoon, jolloin ne todennäköisesti pitävät vettä kohtuu hyvin, mutta hengittävyys on menetetty. Näitä kutsutaan rasvanahkaksi. Rasvaa niin kauan kuin imevät ja saat aina kylmät varusteet. Painavat, koppurat, jne. Esim. remmit käsitellään näin, niiden ei tarvitse hengittää.
4. Nahkaa pitää rasvata. Liikaa kuivuttuaan nahkaa voidaan repiä kuin pahvia.
5. Aineita on vaikka kuinka paljon, hyviä ja halpoja sekä hyviä ja kalliita.
Nahkatyö-opettajat suosittelivat esim. juuri edellä mainittua valjasrasvaa. Tarjoustalo myy sitä halvalla.

Kaikki tämä on luettavissa jo edelläkirjoittaneiden kokemuksista ja neuvoista, tämä on itse oppimaani ja kokeiltua.