Kait sellainen saisi olla, mutta kukaan ei tee sellaisia.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Printable View
Kait sellainen saisi olla, mutta kukaan ei tee sellaisia.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Tuohon hieman liittyen:Lainaa:
MLTM kirjoitti
M1G- ja N1G-luokan maastureissa työntöjarruin varustettu kärry saa olla kokonaismassaltaan korkeintaan 1,5 kertaa vetoauton rekisteröinnissä ja käytössä sallitusta kokonaismassasta.
Lisäksi niitä ei saa vetää 100Lainaa:
Tinde kirjoitti
(119 vai mikä se uuden virhemaksun yläraja olikaan ennen päiväisakkoja)
jos ajan käytöllä pitkillä siirtymillä näissä kuljetuksissa
nyt mitään väliä on
Nimeomaan se "kait". Ts en yhtään ihmettelisi jos joku direktiivi sellaisen kieltäisi.Lainaa:
Sjuggen kirjoitti
Tai saako jarrullisen kärryn muutoskatsastaa 750kg kevytperävaunuksi?
Siinä on vaan se että 1500 kg jarrullisen vaunun omapaino on esim 415 kg sinne ei enää ihmeitä saa kuormattua.
Ei muuta kuin konttorille muutosta tekemään? :-)Lainaa:
scuuba kirjoitti
Yhyy! :no:Lainaa:
Tinde kirjoitti
Jos kokonais paino on kevyt kärryn 750kg (825kg)Lainaa:
Sjuggen kirjoitti
niin kantavutta ei paljoa jää jarru hilpeet kanssa
ne kun myös painaa ja se on sitten suoraan siitä hyöty kuormasta pois
On niitä tehty ensin se tavalinen kevytkärry mihin sitten,
jälkeen laitettu tarvitavat jarrulisen osat,
yleensä vain semosisen akseli että voi sen puolesta rauhassa ylikuormata
Ja rekisteröity kevytkärrynä? Vai omatoimisesti rekisteröinnin jälkeen lisätty jarrut? Silloinhan se ei ole enää sama tuote.Lainaa:
1340R86 kirjoitti
Oma valmisteena leimattu, kats mies siihen paperia tehdessä ihmeisäänLainaa:
Sjuggen kirjoitti
että jaa noin vähän kokonais painoa
eikä ainakaan silloin v ~1990 sanonut mitään että jarruja ei saisi olla,
syy mokomalle rakentelle oli kärryssä jatkivasti kulejetettava
max painon verran siis sen mitä ilman jarruja olisi max ollut
(tai ehkä... vähän ylikin) työkoneen nestettitä tankissa
millon milläkin ripula veturilla
käyttäjät tykkäsivät että kiva kun edes kärryssä on jarrut
ja eikä jatkuvaa katsatus tarvetta
sitten taas noita rekisteröinein jälkeen muutoksi on tehty samaan
lähi vuosinakin mutta nehän ei tarvitse muuta kuin sen että hermo pitää
E: sillon tuo leimaus tehtiin lähes vahingossa kun kysytiin että mitäs jos paino laittaa tuohon tarviseeko sitten vuosikatstella ja vastus ole että ei, niitä sitten tehtiin saman tien muutam urkoitsioille
Perävaunun jarruttomuus ei tee siitä kevyt perävaunua vaan määräävä tekijä on vaunun suurin sallittu kokonaismassa. Käsittääkseni =<750kg kärry on aina kevyt perävaunu oli siinä jarrut tai ei. Näin oli ainakin ennen. Nämä säännöt on voineet muuttua hiljattain, en ole tutkinut mitä uusi tieliikennelaki sanoo asiasta. Korjatkaa toki, jos olen väärässä? Tietty jos kevyt perävaunuja ei enää myydä jarrullisina niin eipä niitä sitten helposti hankita.Lainaa:
Jarrullista sitten vedetään 80km/h? Eikö 100 rajoitus koske vain kevytkärryjä, jos haluaa lakia noudattaa. Oops olin siinä ajatuksessa että yli 750 ovat jarrullisia, eikä oikein tunnu mukavuus perusteella järkevältä.
Edit: Alkoi asia kiinnostaa sen verran, että piti kurkata finlexistä mitä laki ja asetukset sanovat perävaunujen luokituksesta. O1-luokan vaunu on siis ns. kevyt perävaunu:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/...#Pidp445994816
Lainaa:
9 a §
Perävaunujen alaluokat
Perävaunut jaetaan kokonaismassan perusteella seuraaviin luokkiin:
a) perävaunu, jonka kokonaismassa on enintään 0,75 tonnia, luetaan O1-luokkaan (kevyt perävaunu);
b) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia, luetaan O2-luokkaan;
c) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia mutta enintään 10 tonnia, luetaan O3-luokkaan; ja
d) perävaunu, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia, luetaan O4-luokkaan.
Ja vielä tarkennus siihen, saako kevytperävaunu olla jarrullinen. Saa olla:
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/...%A4h%C3%A4n%3F
Lainaa:
Keskiakseliperävaunut luokitellaan akseleiden kautta maahan kohdistuvan massan, ns. luokittelumassan, perusteella. Luokittelumassaltaan 750 kg ja alle olevat perävaunut ovat O1-luokan perävaunuja. Yli 750 kg luokittelumassaltaan olevat vaunut kuuluvat O2-luokkaan.
Jarruja ei edellytetä O1-luokan perävaunulta, mutta sellaisen voi varustaa jarruin.
(Puitedirektiivi 2007/46/EY ja UN/ECE-sääntö R13)
^Kitos!
Vagarenalta löytyi tuommoinen kommentti:
"Kävin kyselemässä konttorilta vähän neuvoja. Kärri on poistettu rekisteristä 2005,eli nyt sitä en saa omiin nimiin ennen ku rekisteröintikatsastus on suoritettu. Samalla kysyin tuon kärrin luokan muuttamista alempaan luokkaan, 02 ->01. Eli maksimi paino 750kg,vai onko nykyisin 825kg.
No sehän ei olekkaan ihan yksinkertainen homma. Pitää olla näyttöä saman valmistajan rinnakkaismallista mikä on alemmassa luokassa. No -79 vuoden matkaajassa se voi olla tekemätön paikka.
Toinen vaihtoehto on vaan antaa olla jarrullinen ja katsastaa joka toinen vuosi.
Kolmas vaihtoehto on tehä omavalmiste kärri mut sen täytyy olla valojen osalta tämän päivän asetusten mukainen,
takasumuvalo ja peruutusvalo pitää löytyä. Siten sen saa jarrulliseksi 01 luokkaan."
Osta kevytperäkärry, jos vedät sitä paljon perässä. Jos kantavuutta, niin jarrullinen kärry.
Tässä useana vuonna vetänyt kisoihin kärryä perässä ja sitä 80kmh junnaamista ei tule ikävä. Mukavaa on nykyään ajella muiden mukana. Ei ikinä jarrullista. Toki jos tarvitsee kantavuutta, niin ei ole mahdollisuuksia.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen:
135 cm korkeus riittää kyykylle aikas hyvin. kakkosnelonen eteen poikittain, kuten jo kerrottukin, niin pyörä jää kauemmaksi kuomun etuviisteestä. Toki mitä enemmän korkeutta, niin ei tartte ressata. Tosin ylimääräistä korkeutta ei pysty käyttämään hyväkseen kuomukärryssä. Se polttoaineen kulutus... Nojoo. Toivottavasti ei kaadu hommaaminen siihen. Enemmän kulutukseen vaikutti mulla 80-> 100kmh nosto.
Toinen tärkeä on kiinnityspisteet. Mitä enemmän sen parempi. Toki niitä pystyy laittamaan lisää, mutta jos valmiina, niin parempi.
Suuntavakauteen telikärry on hyvä, paras. Kantavuus ei hirveästi kärsi, yksi pyörä ja varikkokamat kulkee hyvin.
Vähintään 150 cm leveä. Ja pituutta voisi olla yli 300cm. itsellä seuraava on 330 tai 350, kulmikkaalla Gansin kuomulla.
nimim. yli 40000 km kuljettanut kärryssä pyörää.
Aika paljon.. Vaikka 4 kyykkypyörää ja varikkokamaa päälle.Lainaa:
Tinde kirjoitti
Tässä kohtaa puhuttiin siitä että jarrullinen kärry mutettaisiin kevytkärryksi jolloin kokonaispaino 750 kg joten kantavuudeksi jää sitten se 335 kg.Lainaa:
Heksa kirjoitti
Jarullinen kärry (siis ei kevytkärry) katsastus joka toinen vuosi ja saattaa vakuutuksetkin olla ihan jotain muuta.
Joo totta, enpäs huomannut irrottaa tuota asiaa. Kaiken kaikkiaan jarrullinen kärry on on "turha" näillä painoilla.Lainaa:
Tinde kirjoitti
Toki turvallisuuttahan ne jarrut tuo. Mutta hätäjarrutuksessa auto pysähtyy kyllä ei se kärry sitä väkisin työnnä. Tietty voihan se kärry lähteä heittelehtimään ja kaatua yms. Mutta se on varmasti siinä tilanteessa murheista pienin.
Telikärry, valitkaa se.
Tuohan ei ole mikään ongelma. Itse vaihdoin muuliini (vm -97 760K) uudemman johtosarjan, jossa oli peruutusvalollekin karva. Omissa takavaloissa oli jo paikka peruutusvalopolttimolle. Eli tuo lain kirjain olisi täyttynyt jo tuolla. Hintaa tuolle johtosarjalle kertyi kokonaista 51eur. Kaikki tämä vain sen takia että sain peruutusvalot. Eihän tuo tuikku tietysti asiaansa ajanut, vaan laitoin kaksi ledbaria perään lisäksi.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Kuvia:
https://aijaa.com/C1zMRA
https://aijaa.com/3o76mV
https://aijaa.com/ScsITv
Suurimmalla osalla tuo kärry on niillä 30cm laidoilla, luulisin noilla 50cm laidoilla menevän melkein mitkä tahansa 2 mopoa ongelmitta, kunhan eivät ole goldwingejä.Lainaa:
MLTM kirjoitti
Se millä on siinä hätäjarrutus tai väistössä vaikutusta parinpyörän painosella kuoramalla
on ne kiinitys pisteet ja niihin kiinitäminen, nähty kun kärrystä on väistössä ruuveilla kiinitetyt lenkiti
lähtenyt kyykyn mukan irti ja pakussa läpipulteilla oleissa lenkeissä pyörä tiukasti paikallaan vaikka paku ojassa
melkeen katollaan, monessa käryssä(myös pakussa) on ne alkuperäiset lenkit niin että pyörän kiinitykssen veto tulee suuntaan mihin lenkin kiinitys on heikkoin, lenksuja lisätessä kannatta sitäkin miettiä että miten se voima kohdistuu siihen lenkin kiinitykseen
Onko tuo tämän päivän säänötjen mukaista tietoaLainaa:
scuuba kirjoitti
ja jotain muuta kuin jonkun yhden kats henkilön mielipide ?
entäpä mitä pykält sanoo "vaihtoehto 2.2"
eli kilvitää sen ensin semoiseksi kuin se on ollut
ja sitten muutoskatsatus pienemälle painolla
jos päädyt kolmos vaihtoehto niin tarkan katseleet jo muutamna vuoden tarkkaan
uusien omavalmisteiden aisoja, pitää täytää jotain ehtoja joten varmistu siitä ensin,
muutenhan tuon 3 vaihtoehdon valorempahan
on pitkään seissä kärryssä lähespoikeuksetta muutenkin ajoon ottaessa edessä
niin helpolla meneisi molemat toimivat valot/nyky normin valota
kärrystä, autosta, tai mistään muustakaan ei saa viedä kilpiä poisi
Varmaankin ja ei varmaankaan.Lainaa:
1340R86 kirjoitti
Asiasta melkein sivuraiteelle.
Taviskärrin pohjalevy on "hinnat alkaen" mallia, joten jos veinaa lisätä kiinnityspisteitä, niin kannattaa miettiä lattarautaa sinne alapuolelle.
+75% pidempi sopivan levyinen lattarauta sinne pohjalevyn alapuolelle auttaa kummasti kestävyyteen.
Jos pulttiväli on vaikkapa 60mm, niin silloin n. 100mm latta on sopiva
Jos on oikein ahkera, niin hitsaa siihen lattarautaan mutterit, niin ei tarvii suorittaa kiinnitysvaiheessa akropaattisia temppuja tai pyytää kuningatarta auttamaan.
Sama homma, jos veinaa sinne sivulaitoihin laittaa kiinnityspisteitä, niin lattaa vastapuolelle niiden
M6 korilevyjen sijaan.
Mielummin U-profiilia ihan laidasta laitaan, niin se ei väännä niin paljoa sitä hinnat alkaen pohjalevyä.Lainaa:
lario kirjoitti
Tai sit vetää reijät siihen peräkärryn pohjalevyn U-profileihin. Kuormalenkit ei tosin tule optimaalisiin paikkoihin, mutta pärjää niilläkin.
Kiintoavain pysyy peräkärryn pohjassa kiinni jeesusteipillä, todistetusti myös välin turku-tukholma-gotland ring.
Ei tarvi akropatiaa tai kuningatarta.
Jos pistää rosteri pultit ja mutterit, niin liukkaria kierteeseen, muuten leikkaa helposti kiinni kesken kiristyksen.
Kukin tyylillään vetää peräkärriä.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Mutta kunhan jotain huomiota kiinnittää sinne pohjalevyn alapuolelle, niin ei niin pahasti kirpaise.
Jokunen kymppitonni noita jarrullisia kärryjä vetäneenä voisin kertoa katsastuksien kanssa tuskaileville hyvän vinkin.
Jos et katsasta kärryä katsastusvuoden loppuun mennessä ja et tarvitse kärryä seuraavan vuoden alussa, niin katsasta se aikaisintaan toukokuussa. Silloin saat ns. pitkän leiman kärryyn. Eli katsastus on voimassa katsastusvuoden, seuraavan vuoden ja sitä seuraavan vuoden. Yhdellä katsastuksella siis lähes kolmen vuoden ajoaika:thumbup:
Homma ei tietysti onnistu, jos tarvitsee kärryä 1.1. - 30.4 välisenä aikana mutta harvoin noita ratapäiviä vielä silloin on. Toki muitakin kuljetustarpeita voi olla.
Oma kärry on highly customized. Pohjan vaihdoin 22 milliseen, molemmin puolin pinnoitettuun vaneriin, karhea puoli sisälle, lisäsin riittävästi lenkkejä, jotka menevät sekä pohjan että rungon läpi, asensin kuomun. Kuomu on vieläpä tarkoitettu reilun 15 senttiä leveämpään kärryyn, niin sai ylös hartialeveyttä. Vahvistin vielä etu- ja takalaidat, niin tarvittaessa niihinkin voi kiinnittää jotain.
Niin joo, ja lisäsin tietenkin puuttuneen nokkapyörän. Ja tein kitalukon, jota ei voi poistaa kärrystä ilman rälläkkää, tulee käytettyä varmemmin.
Ihan riittävästi on erilaista nyyttiä tullut hinattu ties millä ja täällä löytyy varmasti
montakin paljon enemmän hinanneita, mutta suoritekilometrit eivät aina satavarmasti
takaa ettei isoa osaa niistä ole menty ns. tuurilla.
"Overkilling" on tietty lähtökohtaisesti huono malli, mutta näihin nyyttihommiin liittyy
turhan paljon asioita joiden kuvitellaan olevan lähtökohtaisesti kunnossa vaikka eivät ole edes ns. tontilla.
On ihan oikein aina puhua kuorman "asiallisesta" kiinnittämisestä, mutta tuolla näkee järkyttävän
määrän nyyttejä jotka päällisin puolin näyttävät ihan asiallisilta...... mutta käytännössä
vain näyttävät siltä. Siinä kohtaa kun asiat alkavat mennä vikaan, alkaa tapahtua ja vauhdilla.
Ehkä yleisin ongelma on tosiaan se tuolla aiemmin mainittu "missä kiinni" asia.
Ei tosiaan auta mitkään liinat ja sidonnat jos kiinnytyspaikat pettävät jo oikeasti
hieman riskimmän kaverin ähkäistessä ja rytkäistessä.
"Massan lain" aliarviointi ja jatkuvuusasiat arvotetaan myös liian usein pahasti alakanttiin.
Ketjussa on myös hyvänä esimerkkinä se, ettei täyskuormattu jarruton kevytkärry "työnnä"
vetoautoa mihinkään :D. Muuten työntää ja aika helvetikseen. Jos ei tuota ihminen hahmota,
ei todellakaan ole koskaan joutunut oikeasti minkään kärryn "tuuppaamaksi" :D.
Kun kaikki menee nätisti ja ilman yllätyksiä, kulkee kotilon katolle Espoossa unohtunut
kännykkäkin perille Sipooseen ilman ongelmaa :D. Ihan käytännössä kokeiltu juttu :D.
Tämä on muuten totisinta totta. Kerran siirsin frendin venettä parikymmentä kilometria jarruttomalla kevyt trailerilla. Lentoonlähtöpaino paketilla oli arviolta tuhannen kiloa tai ehkä vähän yli. Autona Audi 100, joka ei ihan pieni vekotin ollut. Jo 60km/h nopeudessa huomasi, että jarrutuksessa hidastuvuus oli jo melko onnetonta. Kovempaa ei viitsinyt yleisen turvallisuuden vuoksi ajaa vaan vältettiin pääteitä ja mentiin pikkuteitä pitkin. Oli muuten ihan viimeinen kerta, kun moiseen hommaan ryhdyin.Lainaa:
Ketjussa on myös hyvänä esimerkkinä se, ettei täyskuormattu jarruton kevytkärry "työnnä"
vetoautoa mihinkään . Muuten työntää ja aika helvetikseen. Jos ei tuota ihminen hahmota,
ei todellakaan ole koskaan joutunut oikeasti minkään kärryn "tuuppaamaksi" .
Mutta tällaisia paketteja näkee harva se päivä tuolla liikenteessä. Ja melko usein kuorma on vielä surkeasti sidottu. Hyvä nyrkkisääntö on se, ettei kuormaa voi sitoa liian hyvin. Rajoitteena tosin usein nuo valmiskärryjen lapselliset kuormansidontalenkit. Ei ne pidä mitään, jos riittävästi tulee negatiivisia G-voimia peliin.
Kaverilla oli kärryssä 2*kantavuus ja pakussa 1,5*kantavuus kuormaa. Ei meinannut kuulemma 3. vaihde riittää lievissäkään nousuissa maantiellä. Rikos on jo vanhentunut.