Viime kesä oli ensimmäinen "täysi kausi" prätkän selässä, eli periaatteessa nyt on menossa se vaarallisempi toinen kausi.
Sellaisia "jaahas" tilanteita syntyy harva se päivä ja kahdesti tälle kaudelle olen jo pyörää käyttänyt nutullaan (toinen kontakti auton kanssa, jossa hää menetti peilinsä ja minä naarmutin rysterini hyvin ahtaassa hiekkatien mutkassa). Silti tuntuu että ne pahimmat vaaratilanteet jäivät viime kaudelle.
Ehkäpä liikenteen luku on nyt sujuvampaa, ajotyyli tuskin rauhallisemmaksi on muuttunut kun tuo nykyinen pyörä on vähän räyhähenkinen taajamissa. Sitä vain osaa olla jo takaraivosta luonnostaa skeptinen autojen väistämisvelvollisuuksia tai ylipäätään autoilijoiden huomiokykyä kohtaan. Jokin uusi herännyt aisti alkaa varoitella kaasun löysäämisestä ja jarrun hapuilusta, kun näköpiiriin ilmestyy "epävarman" oloinen kotilo.
Koputetaan puuta, ettei kohdalle osukaan mitään perus kolmiontakaaeteen yrityksiä kummempaa. Äksöniä on ollut jo ihan tarpeeksi tälle kaudelle kyllä omastakin tötöilystä http://www.moottoripyora.org/iB_html...cons/blush.gif