(MattiR @ Syys. 19 2007,09:14) kirjoitti
Älkääpä moittiko lehdistöä (tarpeettomasti). Tuolla aiemmin oli kommentti, jossa ihmeteltiin, että miksi SMOTO ei ole puuttunut lehdistön kirjoitteluun ja sen sävyyn. Omasta mielestäni siksi, että sillä ei saavuteta mitään - korkeintaan lehdistön ärtyneisyyttä. Toisaalta tämä on itsetuntokysymys ja herkkänahkaisuuskysymys. Kohtuulliset nälvimiset pitää kestää. Lehdistö hakee sensaatioita ja jos sellaisia ei oikeasti ole, niin sellaisia pyritään tekemään "tyhjästä". Tämä on tuttu ilmiö politiikan puolelta. Jäänyt mieleen malliksi tuollaisesta touhusta, kun jossain lehdessä oli isolla, että "Lipponen on ihan itse keksinyt SDP:lle ongelman, johon vain hänellä itsellään on ratkaisu." Tuosta mallista ilmenee moni muunkin yhteiskunnassa esilletuleva asia ja puheenaihe - varsinkin lehdistön käyttäytymismallit.
Toisaalta noista tilastoista: omasta mielestäni tilastot ovat kuin säätilat, joista niistäkin todetaan, että kaikki tämä kuuluu normaaliin vaihteluun ja normaalin rajoissa mennään. Luntakin on eri talvina eri määrä. Tosin liikennekuolemiin me kaikki voimme jokainen osaltamme vaikuttaa, mutta lumen määrään emme. Mikä on tai pitäisi olla motoristien liikennekuolemien oikea määrä? Nolla tietenkin, mutta ihan oikeasti sellainen ei näytä olevan mahdollista, joten mikä muu se sitten olisi - 10, 20, 30, 47, 85 - vai mikä? Mielestäni kaikki nuo viimevuosien ja tämänkin vuoden lukemat mahtuvat ns. normaalin vaihtelun piiriin. Tietenkin tuntuu kamalalta, jos luvut ovat jonain vuonna hieman koholla, mutta ei se siitä ilmiöstä epänormaalia vielä tee. Poikkeama pitäisi olla huomattavasti rajumpi, että siitä tulisi epänormaali. *
Jos nyt hetkeksi unohdetaan kaikki tilastot ja kysytään, että mitä me itse kukin ihan oikeasti voisimme tehdä liikenekuolemien määrän alentamiseksi pysyvästi? On erittäin tärkeää muistaa, että ihan oikeasti ainoa asia, johon todella voimme itse vailkuttaa, on ikioma käyttäytymisemme - muiden käyttäytymisiin emme voi - ja siksi olisi jokaisen keskityttävä siihen miten ihan itse toimimme yksilöinä. Tuo lienee se olennaisin asia. Kuten olen aiemminkin todennut, niin tehkääpä vastaisuudessakin ihan itse sen mukaan, minkä oikeaksi koette.
