ZX-10R

No niin, niinhän se näyttäisi meikäläisen '05 ykköskopan runko haljenneen. Halkeamat on siellä normaalissa paikassa, eli koneen yläkiinnikkeiden seutuvilla olevassa saumassa, sekä sitten näyttäisi olevan myös takayläkiinnikkeen sauma lähtenyt halkeamaan. Huomenna olisi tarkoituksena kelkkoa runko hitsarille. Eli olisi kysymyksiä siitä, onko tuossa jotain erityistä huomioitavaa, vai onko vaan vedettävä saumat kiinni ja sormet ristiin?

En löytänyt intternetistä kuvia korjatuista rungoista, mutta ilmeisesti tapana ei ole ollut tehdä lisävahvistuksia, vaan saumojen uudelleen kolvaaminen on ollut ainoa toimenpide? Ilmeisesti rungosta on myös jo aikanaan tullut päivitetty versio, joka ei yhtä herkkä halkeamaan ole. Onko kellään tietoa mitä eroa noilla kahdella versiolla on keskenään, eli onko uudessa revisiossa jotain lisätuentaa, vai onko isompia rakenteellisia eroja?

Lainaa:

---

Ghostrider kirjoitti

No niin, niinhän se näyttäisi meikäläisen '05 ykköskopan runko haljenneen. Halkeamat on siellä normaalissa paikassa, eli koneen yläkiinnikkeiden seutuvilla olevassa saumassa, sekä sitten näyttäisi olevan myös takayläkiinnikkeen sauma lähtenyt halkeamaan.

---

Oisko kuvia?

Asiansa osaava alumiinihitsari asialle, niin hyvä tulee. Puhtaus, oikea täyteaine ja suojakaasut (myös rungon sisään) varmaankin avain asemassa. Eli samaa liimaa, kuin tehtaaltakin.
Sen verran ymmärrän alumiinin hitsaamisesta, etten sitä itse lähde harjoittelemaan :D

Lainaa:

---

scuuba kirjoitti

Oisko kuvia?

---

Ei tullut omasta moposta otettua kuin tuo yksi kuva tuossa tohinassa, eli

Liite 23957

Parempia kuvia löytyi amerikan joen foorumeilta esimerkiksi täältä ja täältä. Samalla tavalla saumaa pitkin halkeama kaikissa näyttäisi menevän, vakavuus vissiin riippuu enimmäkseen siitä kuinka kauan on haljennella rungolla ehditty ajaa.

Lainaa:

---

suizaki kirjoitti

Asiansa osaava alumiinihitsari asialle, niin hyvä tulee. Puhtaus, oikea täyteaine ja suojakaasut (myös rungon sisään) varmaankin avain asemassa. Eli samaa liimaa, kuin tehtaaltakin.
Sen verran ymmärrän alumiinin hitsaamisesta, etten sitä itse lähde harjoittelemaan :D

---

Joo, toi on tuttu paja ja osaaminen köykämiinin kanssa on kohdillaan. Eli itse hitsaamisen osilta pitäisi olla kaiken kunnossa. Pyysin myös hitsaria antamaan oman arvionsa siitä, mikä on halkeamisen aiheuttanut. Foorumeilta luetun mukaan olisi ihan vaan ollut tehtaalla robotissa säädöt pielessä ja saumat siksi huonoja. Mutta takuuseen uusitut rungot ovat eri varaosanumerolla ja joidenkin kertomusten mukaan erilaisia joiltain osin, eli liekkö sitten huono suunnittelukin osasyyllisenä?

Ja sitten olisi kolvaukset kolvattu ja pitäisi ruveta ahkeroimaan mopoa lyöntiin vielä loppukesän ratapäiville. Ei tuossa oikein mitään varmaa selvinnyt halkeamien syystä, tehtaalla päin helvettiä olleet hitsausrobotin asetukset saivat yhden äänen lisää. Eli eiköhän se tuokin runko ole nyt parempi kuin uutena ollut.

Liite 23963

Lainaa:

---

Ghostrider kirjoitti

Ei tullut omasta moposta otettua kuin tuo yksi kuva tuossa tohinassa, eli

Foorumeilta luetun mukaan olisi ihan vaan ollut tehtaalla robotissa säädöt pielessä ja saumat siksi huonoja. Mutta takuuseen uusitut rungot ovat eri varaosanumerolla ja joidenkin kertomusten mukaan erilaisia joiltain osin, eli liekkö sitten huono suunnittelukin osasyyllisenä?

---

Eipä tuo pahalta näytä/näyttäny, ja sauma parempi kuin uutena.
Voimilla on aina tapana etsiä se heikoin lenkki, ja rakenteellisesti tuossa näyttäisi olevan aika hot spot, ja kun samaan kohtaan osuu paska sauma, niin siitä sauman vierestähän se sitten lähtee pikkuhiljaa liikkeelle.
Paljoko rungolla kilometrejä? Kippejä?

Mulla oli kans r1 runko murtunut jalkatappien yläpuolelta siitä missä runkoputket liittyy "takaosaan". Selkeä väsymismurtuma, vaikka kaatoja oli ennen tota kans n-kappaletta. Tuo rubko hitsattiin varalle ja ostin uuden käytetyn 150€ hintaan. Katkenneella rungolla etenkin nopeiden mutkien ulostulot osui aianlailla miten sattuu.
Ehjällä rungolla ajosta tuli tarkempaa, muttei kuitenkaan sen nopeampaa.

Edit. Tää luurin näppis ei ole tarkoitettu käsillään muuta fyysistä työtä kuin korkeintaan käsilaukusta puuteria etsineille miehille. En jaksa korjata typoja :D

Lainaa:

---

scuuba kirjoitti

Eipä tuo pahalta näytä/näyttäny, ja sauma parempi kuin uutena.
Voimilla on aina tapana etsiä se heikoin lenkki, ja rakenteellisesti tuossa näyttäisi olevan aika hot spot, ja kun samaan kohtaan osuu paska sauma, niin siitä sauman vierestähän se sitten lähtee pikkuhiljaa liikkeelle.
Paljoko rungolla kilometrejä? Kippejä?

---

Minun toimestani kaatoja on kaksi kappaletta, Alastaron kakkosessa sekä vauhtivasurissa. Tässä kaadossa meni mutkalle etuvanne ja alempi t-kappale, vauhtivasurin kaadossa meni kumpikin vanne kieroksi, sekä joka ikinen ja ainut muoviosa huggeria lukuun ottamatta hajosi. Eli onhan tuo kovan elämän elänyt tuokin runko, kilometrejäkin taitaa olla jossain 80 tonnin hujakoilla. Kaatumatatit on kiinni juuri noilla huitteilla mistä halkeama lähtee, eli osaltaan sekin lisää kuormitusta.

Mutta näitä runkoja on tosiaan halkeillut ihan alusta asti. Tuossa foorumeita selaillessa taisi pienin lukema olla 4 000 mailia katuajoa, jonka jälkeen oli runko halki juuri tuosta samasta paikasta. Eli jotain on tehtaalla mennyt pieleen silloin aikanaan, ja sitten takuuna on vaihdettu uudella varaosanumerolla olevia runkoja tilalle.

Lainaa:

---

suizaki kirjoitti

Mulla oli kans r1 runko murtunut jalkatappien yläpuolelta siitä missä runkoputket liittyy "takaosaan". Selkeä väsymismurtuma, vaikka kaatoja oli ennen tota kans n-kappaletta. Tuo rubko hitsattiin varalle ja ostin uuden käytetyn 150€ hintaan. Katkenneella rungolla etenkin nopeiden mutkien ulostulot osui aianlailla miten sattuu.
Ehjällä rungolla ajosta tuli tarkempaa, muttei kuitenkaan sen nopeampaa.

---

Varmaan nuokin halkeamat on jotain vaikuttaneet ajoon, jännä nähdä tuleeko jotain huomattavaa muutosta. Toki radalla en ole vielä tänä kesänä ehtinyt käymäänkään, eli alkuunsa lienee hakemista kaikessa niin paljon, että ei mopon muutoksia juuri huomaa. No, sen näkee sitten, mutta parempaan suuntaan muutos silti lienee.

Lainaa:

---

Ghostrider kirjoitti

Minun toimestani kaatoja on kaksi kappaletta, Alastaron kakkosessa sekä vauhtivasurissa. Tässä kaadossa meni mutkalle etuvanne ja alempi t-kappale, vauhtivasurin kaadossa meni kumpikin vanne kieroksi, sekä joka ikinen ja ainut muoviosa huggeria lukuun ottamatta hajosi. Eli onhan tuo kovan elämän elänyt tuokin runko, kilometrejäkin taitaa olla jossain 80 tonnin hujakoilla. Kaatumatatit on kiinni juuri noilla huitteilla mistä halkeama lähtee, eli osaltaan sekin lisää kuormitusta.

---

Lähinnä ajattelin että jos runko on jo noinkin paljon kestänyt, niin ei se onneksi ihan fataalin sysipaska kokonaisuudessaan ole, vaikka onkin maanantaierä, varsinkin kun tuo vaurio etenee vähitellen. Ja saumat korjaamalla se ollee ihan ok.
Vs esim trumpan sysipaska takalinkun kolmio, joka hajotessaan sopivassa paikassa tappaa kuljettajan laakista.

Joo, ei toi ihan toivottoman huono ole. Olisi kuitenkin kiva tietää se, miksi ylipäätään aina halkeavat tuolta samasta kohdasta. Ne ekana vuonna halkeavat ovat varmasti menneet kunnolla vituiksi tehtaalla, mutta onko näissä vasta rippikouluiässä luovuttavissa kuitenkin sama vika, mutta vähäisempänä? No, eipä tuo auta kuin seurata tilannetta.

Lainaa:

---

Ghostrider kirjoitti

Joo, ei toi ihan toivottoman huono ole. Olisi kuitenkin kiva tietää se, miksi ylipäätään aina halkeavat tuolta samasta kohdasta. Ne ekana vuonna halkeavat ovat varmasti menneet kunnolla vituiksi tehtaalla, mutta onko näissä vasta rippikouluiässä luovuttavissa kuitenkin sama vika, mutta vähäisempänä? No, eipä tuo auta kuin seurata tilannetta.

---

Kaikissa monimutkaisissa rakenteissa on aina joku kohta jossa voimat ovat suurimmillaan, ja kohtia jossa on eri suuruisia voimia, ts voimat eivät leviä rungossa tasaisesti. Eli voivathan tuon rungon kaikki saumat olla vähän niin ja näin, mutta juuri tuossa kohtaa voimat ovat suuremmat kuin mitä materiaalin sauman raja kestää, joten se kohta pettää ensin.
Jos niissä alkupään rungoissa oli hitsausauma jo itsessään paska, niin se antutuu "heti". Koska sauman ja materiaalin välinen raja on jo lähtökohtaisesti heikoin paikka, ja paskan sauman takia vielä heikompi.
Sitten jos hitsaussaumaa saadaan paremmaksi, niin eihän ne voimat edelleekään mihinkään häviä, niin kestää vain kauemman aikaa ennen kuin tuo sauman rajapinta antautuu.

Lainaa:

---

Ghostrider kirjoitti

Joo, ei toi ihan toivottoman huono ole. Olisi kuitenkin kiva tietää se, miksi ylipäätään aina halkeavat tuolta samasta kohdasta. Ne ekana vuonna halkeavat ovat varmasti menneet kunnolla vituiksi tehtaalla, mutta onko näissä vasta rippikouluiässä luovuttavissa kuitenkin sama vika, mutta vähäisempänä? No, eipä tuo auta kuin seurata tilannetta.

---

Saattaa olla jäänyt valmistusvaiheessa kovat jännitykset. Noista kuvista en osaa hahmottaa mut esim puristettu hirmuvoimalla kokoonpano jigissä nippuun ja hitsattu. Värinät ja muu rasitus lopulta tehnyt tehtävänsä.

Minulla oli runko samaan tapaan halki omasta -05 kympistä. Vuosi oli 2014 ja mittarissa 33tkm. Historiasta ei sen enempää tietoa, että onko ajettu nätisti vaiko eikö, luultavasti ei.

Käytin Viialassa Raatikaisella rungon hitsauttamassa ja on kestänyt tähän päivään asti katuajoa, rata-ajoa ja surkeita yrityksiä välillä jopa keulia. Mittarissa taitaa olla noin 45tkm tällä hetkellä.

Tämän ketjun sivulta 114 voi lukea omaa vuodatusta asiasta. Itse huomasin halkeamat aikanaan talvella, kun otin moottorin korvakkeet pois tulppien vaihdon ja venttiilien säädön tieltä. Ei mennyt ajokelejä hukkaan kyseisen jumpan takia. Suurin ongelma oli, etten mistään löytänyt värikoodia rungon maalaukseen korjauksen jälkeen. Tarkkasilmäiset saattavat huomata, ettei oman kympin runko ja swingi ole ihan alkuperäisen sävyiset. :grin:

Toivottavasti saat laitteet nippuun ja voidaan loppukesän ratapäivillä ihmetellä varikolla miten on rungot korjattu. :thumbup:

Lainaa:

---

scuuba kirjoitti

Kaikissa monimutkaisissa rakenteissa on aina joku kohta jossa voimat ovat suurimmillaan, ja kohtia jossa on eri suuruisia voimia, ts voimat eivät leviä rungossa tasaisesti. Eli voivathan tuon rungon kaikki saumat olla vähän niin ja näin, mutta juuri tuossa kohtaa voimat ovat suuremmat kuin mitä materiaalin sauman raja kestää, joten se kohta pettää ensin.
Jos niissä alkupään rungoissa oli hitsausauma jo itsessään paska, niin se antutuu "heti". Koska sauman ja materiaalin välinen raja on jo lähtökohtaisesti heikoin paikka, ja paskan sauman takia vielä heikompi.
Sitten jos hitsaussaumaa saadaan paremmaksi, niin eihän ne voimat edelleekään mihinkään häviä, niin kestää vain kauemman aikaa ennen kuin tuo sauman rajapinta antautuu.

---

Ilmeisesti tuo kohta lienee se suurimmalla rasituksella oleva kohta tuossa rungossa. Enää ei ainakaan saumassa ole vikaa, eli lienee ihan hyvät mahdollisuudet pysyä rungolla kasassa. Ja pitkään ja paljonhan tuo on kestänyt tähän mennessäkin, eli ei alun alkaenkaan niitä huonoimpia yksilöitä ollut.

Lainaa:

---

Sippe kirjoitti

Saattaa olla jäänyt valmistusvaiheessa kovat jännitykset. Noista kuvista en osaa hahmottaa mut esim puristettu hirmuvoimalla kokoonpano jigissä nippuun ja hitsattu. Värinät ja muu rasitus lopulta tehnyt tehtävänsä.

---

Ihan mahdollistahan se tämäkin. Liekkö sitten joku linja työntänyt tehtaalla vähän epäkurantimpaa tavaraa, kun niin paljon heittelee nuo ajomäärät ennen halkeamista.

Lainaa:

---

Lasse.L kirjoitti

Minulla oli runko samaan tapaan halki omasta -05 kympistä. Vuosi oli 2014 ja mittarissa 33tkm. Historiasta ei sen enempää tietoa, että onko ajettu nätisti vaiko eikö, luultavasti ei.

Käytin Viialassa Raatikaisella rungon hitsauttamassa ja on kestänyt tähän päivään asti katuajoa, rata-ajoa ja surkeita yrityksiä välillä jopa keulia. Mittarissa taitaa olla noin 45tkm tällä hetkellä.

Tämän ketjun sivulta 114 voi lukea omaa vuodatusta asiasta. Itse huomasin halkeamat aikanaan talvella, kun otin moottorin korvakkeet pois tulppien vaihdon ja venttiilien säädön tieltä. Ei mennyt ajokelejä hukkaan kyseisen jumpan takia. Suurin ongelma oli, etten mistään löytänyt värikoodia rungon maalaukseen korjauksen jälkeen. Tarkkasilmäiset saattavat huomata, ettei oman kympin runko ja swingi ole ihan alkuperäisen sävyiset. :grin:

Toivottavasti saat laitteet nippuun ja voidaan loppukesän ratapäivillä ihmetellä varikolla miten on rungot korjattu. :thumbup:

---

Näin muistelinkin, että sulla oli samaa ongelmaa ollut. Olen vähän kauhistellen katsonut mopoasi, kun runko on niin väärän värinen :grin: Yritys mulla on kova päästä vielä tänä kesänä radalle tuolla laulattamaan. Orgin elokuun Alastaroille on kummallekin liput hankittuna, Kemoralle en vielä kerkeä. Ja eiköhän noita Ahveniston vapaita päiviäkin pidä pari saada mahdutettua kalenteriin :thumbup:

Lainaa:

---

Ghostrider kirjoitti

Ilmeisesti tuo kohta lienee se suurimmalla rasituksella oleva kohta tuossa rungossa. Enää ei ainakaan saumassa ole vikaa, eli lienee ihan hyvät mahdollisuudet pysyä rungolla kasassa. Ja pitkään ja paljonhan tuo on kestänyt tähän mennessäkin, eli ei alun alkaenkaan niitä huonoimpia yksilöitä ollut.

Ihan mahdollistahan se tämäkin. Liekkö sitten joku linja työntänyt tehtaalla vähän epäkurantimpaa tavaraa, kun niin paljon heittelee nuo ajomäärät ennen halkeamista.

---

Jos spekuloidaan ihan puhtaasti tuotantotekniikkaa vs laatu vs hinta, niin tuotantonopeus vie aina voiton, ja laatu on vain nippanappa sitä paskaa mitä markkinoille voidaan tuupata, ettei palautusprosentti nouse liian korkeaksi ja bisnekset kärsi liikaa.
Jah sitten kun halutaan hitsata nopeasti, niin tarvitaan iso virta joka aiheuttaa rasitusta hitsattavalle materiaalille ja materiaalin muutosalue (sauman ja varsinaisen materiaalin välinen alue) kärsii. Sit jos prosessissa sattuu olemaan joku parametri vähän pielessä/ riittää kun hitsausrobotin ohjelmoija on tehnyt pienenpienen virheen (riittää että keppi osottaa millin väärään suuntaan tai nopeus on millin pielessä jne) tai vahingossa jäänyt yksi pieni asia huomotta, niin sauma menee tuotannossa läpi, mutta pettää sitten myöhemmin.
Eikä sekään olisi mikään uutinen, että juuri kun tuote on menossa myyntiin, niin huomataan että "ei vittu, me ollaan tehty näitä jo X-X XXX XXX kappaletta" ja "noh pistetään myyntiin ja katotaan kuin käy".

Jah sinänsä, mitä tahansa mopon runko hajoo/ repee/ väsymismurtuu, joku nopeemmin joku hitaammin. Eli ainoa muuttuva parametri on aika.
Jos sulla on iso nippu riittävän tasalaatuisia (paskaa tai vähemmän paskaa) saman mallin runkoja niin ne repee aina ensin siitä samasta kohdasta, koska voimat levii tietyllä tavalla pitkin tietynlaista runkoo.
Toisen mallin rungot sitten toisesta samasta kohdasta.

Tuli hankittua pari viikkoa sitten kovan pyöräkuumeen helpotukseen vuoden 2008 zx10r, onhan tuo omasta mielestä mahtava laitos ja täysin eri pyörä kuin edellinen mt09. Onkos näissä tämän ikäsissä mitään ihmeempiä tyyppivikoja mitä kannattaa kuulostella/tutkia, pyörällä ajettu 54tkm,ja siitä nyt ei toki tietoa ole onko kadulla vai radalla ajettu noi kilometrit. Ainakin omasta mielestä käy ja kukkuu hyvin eikä ylimääräisiä sivuääniä ole. Muuten vakio mutta leovince slipari laitettu mökäämään.

Ainoa ihmetystä aiheuttanut "vika" on että kun on ajanut jonkin aikaa ja pyörä lämmennyt kunnolla, niin kytkimen vapaa liike lisääntyy useita millejä, joten kytkin tuntumakin muuttuu melkoisen paljon, ei nyt ala vielä luistamaan kytkin pohjassa mutta saa säätää kytkintä kun lämmennyt. Mistähän tämmöstä rupeisi selvittämään ensimmäisenä vai onko ihan ominaisuus:right:

Pyörään on huoltokirjan mukaan kytkin rempattu 10tkm sitten

Lainaa:

---

scuuba kirjoitti

Jos spekuloidaan ihan puhtaasti tuotantotekniikkaa vs laatu vs hinta, niin tuotantonopeus vie aina voiton, ja laatu on vain nippanappa sitä paskaa mitä markkinoille voidaan tuupata, ettei palautusprosentti nouse liian korkeaksi ja bisnekset kärsi liikaa.
Jah sitten kun halutaan hitsata nopeasti, niin tarvitaan iso virta joka aiheuttaa rasitusta hitsattavalle materiaalille ja materiaalin muutosalue (sauman ja varsinaisen materiaalin välinen alue) kärsii. Sit jos prosessissa sattuu olemaan joku parametri vähän pielessä/ riittää kun hitsausrobotin ohjelmoija on tehnyt pienenpienen virheen (riittää että keppi osottaa millin väärään suuntaan tai nopeus on millin pielessä jne) tai vahingossa jäänyt yksi pieni asia huomotta, niin sauma menee tuotannossa läpi, mutta pettää sitten myöhemmin.
Eikä sekään olisi mikään uutinen, että juuri kun tuote on menossa myyntiin, niin huomataan että "ei vittu, me ollaan tehty näitä jo X-X XXX XXX kappaletta" ja "noh pistetään myyntiin ja katotaan kuin käy".

Jah sinänsä, mitä tahansa mopon runko hajoo/ repee/ väsymismurtuu, joku nopeemmin joku hitaammin. Eli ainoa muuttuva parametri on aika.
Jos sulla on iso nippu riittävän tasalaatuisia (paskaa tai vähemmän paskaa) saman mallin runkoja niin ne repee aina ensin siitä samasta kohdasta, koska voimat levii tietyllä tavalla pitkin tietynlaista runkoo.
Toisen mallin rungot sitten toisesta samasta kohdasta.

---

K5 Suzukeissa oli jotain samantapaista ongelmaa. Näihin oli sitten tarjolla racall-palikkaa. Taisi Jenkeissä joku runko katketakin keulimisen päätteeksi.

^Osaakos joku paremmin alumiinirunkojen hitsaukseen perehtynyt sanoa, että paljoko tommosessa saumassa on normaalisti tunkeumaa?
Tossahan on pelkkä palko materiaalin päällä? :blink:

Lainaa:

---

scuuba kirjoitti

^Osaakos joku paremmin alumiinirunkojen hitsaukseen perehtynyt sanoa, että paljoko tommosessa saumassa on normaalisti tunkeumaa?
Tossahan on pelkkä palko materiaalin päällä? :blink:

---

Kyllähän se pitäs olla läpi hitsattu. Ei mikään ihme, että ei rungot Suzukissa kestäny.

Lainaa:

---

Tuplabonus kirjoitti

Tuli hankittua pari viikkoa sitten kovan pyöräkuumeen helpotukseen vuoden 2008 zx10r, onhan tuo omasta mielestä mahtava laitos ja täysin eri pyörä kuin edellinen mt09. Onkos näissä tämän ikäsissä mitää.....

Ainoa ihmetystä aiheuttanut "vika" on että kun on ajanut jonkin aikaa ja pyörä lämmennyt kunnolla, niin kytkimen vapaa liike lisääntyy useita millejä, joten kytkin tuntumakin muuttuu melkoisen paljon, ei nyt ala vielä luistamaan kytkin pohjassa mutta saa säätää kytkintä kun lämmennyt. Mistähän tämmöstä rupeisi selvittämään ensimmäisenä vai onko ihan ominaisuus:right:

Pyörään on huoltokirjan mukaan kytkin rempattu 10tkm sitten

---

Mulla oli yhdessä kymppiärrässä samanlaista oiretta, tais olla 2014 malli jonka ostin muutaman tuhannen ajettuna.

Kytkimen omituisen käytöksen syyksi paljastui, että myyjä/huoltoliike oli rempannut kytkimen z1000sx:n kytkinpakalla. Ollu vissiin semmonen hyllyssä...

Kytkinpakka on halpa ja helppo asentaa esim. seuraavan öljynvaihdon yhteydessä. Kannattaa kuitenkin varmistaa syy ennen osien ostamista.

Minulle on kerrottu, että noiden K5-K6 kilogixereiden runko-ongelmien juurisyy olisi ollut liian ohut materiaalivahvuus runkopalkin seinämissä. Toki huono hitsaussauma tuskin on auttanut asiaa yhtään. Ilmeisesti tuo runkojen hajoaminen ei kovin yleistä kuitenkaan ollut. Lienee vaatinut aika kovaa rääkkiä, jotta ongelma on esiintynyt.

Suzuki ilmeisesti lähti liian kunnianhimoisesti keventämään tuota K5-K6 mallisarjaa ja pyörään laitettiin "kusiaisen" runko. Seuraava mallisarja eli k7-k8 oli jo kymmenisen kiloa painavampi melko pitkälti vahvemman rungon ansiosta.

Lainaa:

---

itl kirjoitti

Minulle on kerrottu, että noiden K5-K6 kilogixereiden runko-ongelmien juurisyy olisi ollut liian ohut materiaalivahvuus runkopalkin seinämissä. Toki huono hitsaussauma tuskin on auttanut asiaa yhtään. Ilmeisesti tuo runkojen hajoaminen ei kovin yleistä kuitenkaan ollut. Lienee vaatinut aika kovaa rääkkiä, jotta ongelma on esiintynyt.

Suzuki ilmeisesti lähti liian kunnianhimoisesti keventämään tuota K5-K6 mallisarjaa ja pyörään laitettiin "kusiaisen" runko. Seuraava mallisarja eli k7-k8 oli jo kymmenisen kiloa painavampi melko pitkälti vahvemman rungon ansiosta.

---

Nopealla Googletuksella löytyy kuvia, lisäksi gixxer.com ja gsxr.com aktiivista keskustelua aiheesta. Juurisyynä nähdyissä lisäaineen tunkeutumattomuus perusaineeseen. Takaisinkutsu on maailmanlaajuinen, jolloin rungot tarkastettiin ja asennettiin vahvistusosa. Ko. osia sai tilaamalla runkonumeroa vastaan.

Lainaa:

---

sradder kirjoitti

Nopealla Googletuksella löytyy kuvia, lisäksi gixxer.com ja gsxr.com aktiivista keskustelua aiheesta. Juurisyynä nähdyissä lisäaineen tunkeutumattomuus perusaineeseen. Takaisinkutsu on maailmanlaajuinen, jolloin rungot tarkastettiin ja asennettiin vahvistusosa. Ko. osia sai tilaamalla runkonumeroa vastaan.

---

Oisko jossain kuvaa tosta vahvistusosasta?

gsxr 1000 k5 frame brace pictures

Moro,

Sinä, joka huudit itsellesi tässä lähiaikoina Oulun Copartilta kipatun 2010 vm. ZX-10R:n (musta), niin ilmottaudu! Täältä löytyis jotain sinulle kuuluvaa tarpeettomana:thumbup:

Lainaa:

---

Smooth operatorrr kirjoitti

Moro,

Sinä, joka huudit itsellesi tässä lähiaikoina Oulun Copartilta kipatun 2010 vm. ZX-10R:n (musta), niin ilmottaudu! Täältä löytyis jotain sinulle kuuluvaa tarpeettomana:thumbup:

---

Ja myy mulle se motti siitä :D

Kirjottelin tänne aikasemmin tarinaa tuosta yhdestä gen3 vehkeestä josta oli kiertokangen laakeri palanu. Projekti on edenny vuoden aikana hitaasti, kesällä en jaksanu asiaa edistää vaan käytin aikani ratailuun.

Nyt ollaan siinä pisteessä että uusi (käytetty) kampura ja kaikki tarpeelliset koneen osat (käytetyt oem männät + kanget), männän renkaat, kaikki tiivisteet, kaikki vaihteiston laakerit, liukulaakerit jne on hankittu jo ajat sitten, mutta tuo perkeleen kampura junttaa kiinni lohkojen väliin.

Kampura on kellotettu tarkasti, ei heitä oikeastaan tonniakaan, todella suora. Tuettu päistä ja mitattu keskeltä + tuettu toispuoleisesti ja mitattu päät erikseen.

Vanha kampura josta kangen kaula paloi antoi heitoksi 0,1mm keskeltä, päistä tuettuna.

Kampiakselin kaulan halkaisijat mitattu jne.

Lopputulos aina sama tähän mennessä - keskimmäinen laakeripukki momenttiin ja kaikki ok -> vierekkäiset momenttiin ja alkaa nihkeä pyöriminen ja laahaus -> reunimmaiset pukit momenttiin niin kampiakselista tulee samaa puuta lohkon kanssa. Saatana.

Ostin sika säkissä toisen lohkon maailmalta -> sama lopputulos. Täh.

Millä helvetin todennäköisyydellä mulla on kaksi kieroa pataa? Purkaessa vanhaa kaikki pyöri tosi nätisti.
Sen virheen tein, että säilytin lohkoja erillään lähes koko viime talven. Ilmeisesti ne pitäisi aina säilyttää nipussa ja pultit oikeassa momentissa.

Kaiken maailman kikkaa on tullu kokeiltua:
- Kokeiltu OEM ohuimmat liukulaakerit kaikille kauloille
- Lohkon puolikkaat uuniin n. 100 asteeseen ja sitten yhteen ja momenttin
- Kansi kiinni momenttiin vanhalla tiivisteellä ja sitten parin päivän päästä uusi yritys
- Lähes kaikki mahdolliset 10 pultin kiristysjärjestykset testailtu
- Liimamassat väliin, kenties siitä tulee joku tonni korkeutta - ei tule

Kai se on pakko uskoa että kiarossa on, mutta ei voi paljoa kyllä olla. Päissä olevia pultteja kun kiristää niin silloin tuntuu hirtävän herkimmin kiinni - onko sitte vähän taipunu banaanille :dunno:

Onko kellään kokemusta mutkalle menneistä nelimukisista?

Tuosta saisi vielä hyvän koneen tuoreilla sisuskaluilla, kunhan vain kampura pyörisi :rant:

Pari asiaa tulee mieleen tästä kampuran jumiprobleemasta.

Ettei siellä olisi vaan väärän paksuinen laakeriliuska joukossa joka jumittaa kampuran kiristettäessä?

Pystyisikö lohkon laakeripukkien linjauksen varmistamaan mittaamalla?

Lainaa:

---

tomm kirjoitti

Ja myy mulle se motti siitä :D

Kirjottelin tänne aikasemmin tarinaa tuosta yhdestä gen3 vehkeestä josta oli kiertokangen laakeri palanu. Projekti on edenny vuoden aikana hitaasti, kesällä en jaksanu asiaa edistää vaan käytin aikani ratailuun.

Nyt ollaan siinä pisteessä että uusi (käytetty) kampura ja kaikki tarpeelliset koneen osat (käytetyt oem männät + kanget), männän renkaat, kaikki tiivisteet, kaikki vaihteiston laakerit, liukulaakerit jne on hankittu jo ajat sitten, mutta tuo perkeleen kampura junttaa kiinni lohkojen väliin.

---

Oletko esim. Plastigauge:lla kokeillu mittailla laakerivälyksiä, noilla pystyy mittailemaan välykset oikeassa momentissa.
https://www.mve-online.com/product_i...5-0175mm-p-181

En ole plastigaugella välystä tarkistanut.

Servicemanualin mukaan tavoiteltava välys kampiakselin laakereille on 0,010 - 0,034 mm.

Noin pieniin välyksiin plastigauge on vähän niin ja näin. Toki PL-X kertoisi ehkä jotain (mittausväli 0,018-0,045mm).
Nyt siellä menee välykset nolliin jokatapauksessa. Mutta ehkä tuo jotain kertoisi kuitenkin.

Lohkon ja kampiakselin merkintöjen mukaan sisään pitää laittaa siniset laakerit (kaikista paksuimmat). Kun purin vanhan palaneen akselin pois (huom, se oli kiertokangen laakeri joka paloi), sisällä oli myös siniset kaikilla kauloilla ja kampurassa samat merkinnät kuin tilalle hankitussa ehjässäkin.

OEM laakereita on tarjolla kolmea eri kokoa (sininen/musta/ruskea) ja servicemanuaalissa on selostettu näiden valinta lohkon ja kampuran merkintöjen perusteella. Laakereiden paksuudet eivät paljoa eroa toisistaan ja toleranssialue on 4 tonnia:
Liite 24327

Sinisillä laakereilla jumittuminen tapahtuu hieman pienemmällä pulttien momentilla kuin ruskeilla. Ruskeat kun laittaa jokaiselle kaulalle, niin n. 20Nm kiristyksellä pyörii vielä, mutta alkaa mennä tästä eteenpäin heti nihkeäksi. 39Nm on tarvittava momentti lohkon pulteille öljyttynä.

Lohkon vääntymiseen viittaisi myös se, että vaikka laitan pois puretut laakerit takaisin omille paikoilleen ja palaneen kampuran takaisin niin sekin jämähtää jumiin ihan samalla tavalla. Kuitenkin ennen purkua pyöri moitteetta samoilla osilla. Toisaalta mittasin vanhasta kampurasta sen 0,1mm heiton - pitääpä vielä testata vanhat laakerit + uusi kampura. Sitä ei tiedä mitä tuunausta tolle padalle on aikaisemmin tehty, sisältä löytyi viri kanget + männät.

Laakeripukkien linjauksen tarkistaminen jollain pajalla olisi myös homma minkä voisi kyllä käydä teettämässä, jos joku sen pystyy vain tarkasti mittaamaan. Lastuahan sieltä ei oikein voi ottaa, muuten menee heti joku taas väljäksi.

Lainaa:

---

tomm kirjoitti

En ole plastigaugella välystä tarkistanut.

Servicemanualin mukaan tavoiteltava välys kampiakselin laakereille on 0,010 - 0,034 mm.

Noin pieniin välyksiin plastigauge on vähän niin ja näin. Toki PL-X kertoisi ehkä jotain (mittausväli 0,018-0,045mm).
Nyt siellä menee välykset nolliin jokatapauksessa. Mutta ehkä tuo jotain kertoisi kuitenkin.

Lohkon ja kampiakselin merkintöjen mukaan sisään pitää laittaa siniset laakerit (kaikista paksuimmat). Kun purin vanhan palaneen akselin pois (huom, se oli kiertokangen laakeri joka paloi), sisällä oli myös siniset kaikilla kauloilla ja kampurassa samat merkinnät kuin tilalle hankitussa ehjässäkin.

OEM laakereita on tarjolla kolmea eri kokoa (sininen/musta/ruskea) ja servicemanuaalissa on selostettu näiden valinta lohkon ja kampuran merkintöjen perusteella. Laakereiden paksuudet eivät paljoa eroa toisistaan ja toleranssialue on 4 tonnia:
Liite 24327

Sinisillä laakereilla jumittuminen tapahtuu hieman pienemmällä pulttien momentilla kuin ruskeilla. Ruskeat kun laittaa jokaiselle kaulalle, niin n. 20Nm kiristyksellä pyörii vielä, mutta alkaa mennä tästä eteenpäin heti nihkeäksi. 39Nm on tarvittava momentti lohkon pulteille öljyttynä.

Lohkon vääntymiseen viittaisi myös se, että vaikka laitan pois puretut laakerit takaisin omille paikoilleen ja palaneen kampuran takaisin niin sekin jämähtää jumiin ihan samalla tavalla. Kuitenkin ennen purkua pyöri moitteetta samoilla osilla. Toisaalta mittasin vanhasta kampurasta sen 0,1mm heiton - pitääpä vielä testata vanhat laakerit + uusi kampura. Sitä ei tiedä mitä tuunausta tolle padalle on aikaisemmin tehty, sisältä löytyi viri kanget + männät.

Laakeripukkien linjauksen tarkistaminen jollain pajalla olisi myös homma minkä voisi kyllä käydä teettämässä, jos joku sen pystyy vain tarkasti mittaamaan. Lastuahan sieltä ei oikein voi ottaa, muuten menee heti joku taas väljäksi.

---

Eiköhän tuo kannattaisi viedä osaavalle moottorikoneistamolle. Kampilinjan tarkastus ja oikaisu...vai mikä lie operaation nimi.

Onko tuohon akselin kiristykseen joku metodi, kansi oltava paikallaan tms. Lie aika ohutta ainetta ja vaatinee oikean työmenetelmän.