Printable View
Syy oli ammoinen tyttöystävä - kyydissä pelotti niin maan perusteellisesti että arvelin olevan terveellisempää pysyä pääsääntöisesti omalla kaistalla ja ajoin sitten kortin. Rapiat kymmenen vuotta meni sitten satunnaisesti lainapyöräillessä, mutta tänä keväänä tuli hommattua sitten se oma mopo.
Silloisen naisystävän houkuttamana. Päätin et naisen kyydissä en istu joten ajoin kortin ja ostin rätkän. Kesän lopulla päivitin rätkän ja naisen.
Eipä siinä kummempia, mopoikä meni, autot tuli kehiin...muutama vuosi sitten kaverin kanssa tuli vain mieleen, että pitäisiköhän ajaa oikein A-kortit...musta tuli sitten se vakavempi harrastaja...
Kyllähän se kolmenkympin kriisi tämänkin aiheutti http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif Aina viime syksyyn asti oon ollut äärimmäisen kielteinen prätkiä kohtaan, mutta sitten yks kaunis lokakuinen päivä tuli tunne et nyt sellanen on sitten ihan pakko saada. No eihän siitä mennyt ku pari viikkoa, niin tallissa oli tuliterä Suzuki ja kortin ajoin 2kk takaperin heti kun kelit salli ja nyt sitten on melkein päivittäin http://www.moottoripyora.org/iB_html...02moto_prv.gif...
Kylhän tää hienoa hommaa on, ei siitä pääse mihinkään...
Kun kaikki muu oli jo kokeiltu,laitoin ruksin tuohon.
Todellinen syy oli se että kun oli vaan niin tylsää,piti keksiä jotain mielen virkistystä.
Mä en tiennyt että moottoripyöräily on näin hauskaa ennenkuin pääsin kerran kaverin kyytiin. Silloin tuli ensimmäisen kerran se *http://www.moottoripyora.org/iB_html...cons/idea3.gif -ajatus, hiffasin mikä homman idea on.
Pari vuotta myöhemmin ja nykyisen miehen kyytissä kesän istuttuani tahdoin kolmenkympinkriisin jälkimainingeissa oman kortin ja oman pyörän.
http://www.moottoripyora.org/iB_html...02moto_prv.gif
Itsekkyys.
16 vuotta kun vaihtaa vaippoja, juoksee tarhoissa, kouluissa, treeneissä,lääkäreissä, istuu hiekkalaatikolla, käy lintsillä ja lego/disneylandioissa, kanarialla vesilomilla, valvoo, painaa överiä laskujen maksamiseksi, laskeskelee kymmeneen kymmenen kertaa päivässä ymym. ja lähes kaikki toiminta on tavallaan pääosin kohdistunut muiden tarpeisiin, niin ajattelinpas välillä tehdä jotain vain ihan itseni vuoksi.
Enkä ole katunut sekuntiakaan. Niin hauskaa kuin lasten kanssa oleminen onkin niin en ole tuntenut tälläista vapautta piiiiitkiiiiin aikoihin. *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif: http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/sport05.gif
Niin, ja tietysti tuohon päälle kevari-iästä sisällä asustellut pikkupirumotoristiluonne
Oli liikaa rahaa... Nyt ei enää ole http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
Ikuinen haave, muksuna päätetty asia. Kiitos kuuluu iskälle, joka on vaihtanu ja omistanut kuppasia paska-autoja koko ikäni, niin siinä autojen lähes päivittäisten ostojen/myyntien/vaihtojen sivussa tipahti minullekin parit mopottimet. Pikkuyammu ja manamana.
Ehkä se on vähän siinäkin, että kun muut tytöt tykkäs hevosista niin en ihan vaan sen takia voinut ite niistä tykätä. Eli täyttä (henkisen)munanjatketouhuahan koko homma on, mutta aivan ihanata *http://www.moottoripyora.org/iB_html.../thumbs-up.gif
Nokitan kymmenellä vuodella!Lainaa:
(Tuomas_82 @ Kesä. 23 2010,15:48) kirjoitti
Pikkupojan haave, mutta kun sytytys on hieman hidasta, niin vasta nyt tajusin, että ei niitä pyöriä tartte vaan katsella - sellasen voi myös hankkia itselle.
Ankea lapsuus.. http://www.moottoripyora.org/iB_html...s/buttrock.gif
Ensin elämä hymyili, sain ensimmäisen nelipyöräiseni.
Eipä aikaakaan, kun lama iski... ja tuo ennen niin mukava ja turvallinen omainen ruuvasi apupyörät irti.
"Et sä näitä enää kuule tarvii" *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif.
No, eipä arvannut että aiheutti samalla lapselle lähtemättömän trauman *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif.
Siitä siunaamasta lähtien kun tajusin, miten kahdella pyörällä
pysytään pystyssä... kuten myös miten kaadutaan *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif,
ymmärsin löytäneeni "oman juttuni" ja jos siinä vielä
sattuu olemaan kone... aina parempi.
Tämän verran kaukaa ja syvältä ihan oikeasti lähtee perimmäinen syy mopoiluun. Kaikki muu on sitten kuoruketta
päälle.... ja maistuuhan sekin, mutta jotain kai pienessä
ihmisessä aikanaan vinksahti.... http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif.
Kun vieläkin... ihan oikeasti... saa paremmat hipinät vaikka tekemällä maastofillarilla jotain "älytöntä", kuin mitä nelipyöräisellä koskaan irtoaa ajamalla tai kyydissä.
(vauhtia, tehoja ja erilaisia alustoja on ollut taatusti riittävästi)
Joo... aika kaukaa siis hain, mutta näin se menee *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/sport05.gif
Tarjolla olleista vaihtoehdoista oli pakko valita tuo pikkupojan ikuinen haave.
Kyse oli kuitenkin enemmänkin itsestäänselvyydestä. Jotenkin olen aina tiennyt, että mopo pitää hankkia. Se on ollut vähän semmoinen juttu, joka liittyy aikuisena olemiseen.
Meni jokunen vuosi, jolloin onnistuneesti selvitin itselleni, että en tarvitse moottoripyörää. Kun sitten sain itseni kiinni itsepetoksesta, olivat seuraukset aika järisyttäviä.
Enää en voisi kuvitella elämää ilman moottoripyörää.
Sain noin 8-vuotiaana ekan kerran tyypit mopolla ja tunne oli aivan mahtava, kun pääsi ylämäet ylös hikoilematta ja kärsimättä, niinkuin fillarilla. Tapahtui landella ja mut pistettiin heinätöissä ajamaan traktoria, Massey Ferguson Multi Power, mikä myös oli nastaa, mutta armottoman kömpelöä.
Ilmeisesti noista kokemuksista tuli jo tossa iässä tatsi ja kiinnostus konevoimiin.
Sitten *noin 10-vuotiaana oli naapurin kovilla kundeilla, jotka olivat tosi nastoja jätkiä Jawoja ja jopa Sprite-merkkinen trialpöyrä, joita sain kokeilla, kun pesin ne. Toisen naapurin yksinhuoltajalla oli mopo, Creshent Crosent, jota hieman lainailtiin hänen samanikäisen poikansa kanssa. Ajeltiin talvella latuja pitkin hiihtäjien suureksi riemuksi. Oppi lippailemaan ja hauskaa oli. Toi mopo me myös sen äidin suureksi iloksi viritettiin --> viilattiin mäntä tasaiseksi ja voitte arvata miten kävi. Tosta viisastuneena kuitenkin tuli jonkinmoinen taju myös tekniseen puoleen.
Liikunta, ulkoilu, tekniikka, matkailu, kuntoilu, estetiikka jne. Voiko olla vielä monipuolisempaa harrastusta?? Sosiaalisesta puolesta puhumattakaan!!! http://www.moottoripyora.org/iB_html...jumpie_prv.gif
Kesällä '07 lanko osti itselleen Dragstarin ja vei ajelulle. Siitä se sitten lähti. Saman vuoden syyskuussa mulla oli A-kortti taskussa ja seuraavana keväänä oma pyörä. Ainoa miinus on se, että oma mies ei oo motorismista kiinnostunut vieläkään http://www.moottoripyora.org/iB_html...s/nixweiss.gif
Moottoripyora sai minut aloittamaan niilla liikkumisen.
Uskon että oma 2-pyöräisellä liikkumisen tarve on ihan veressä, mutta oman osansa on vanhemmilla jotka osti tälle pojalle krossimopon 7-vuotispäivänä. http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
Yli 30v nyt eikä palo ole sammunut. Uuuh. http://www.moottoripyora.org/iB_html...02moto_prv.gif
Ajattelin että täytys hankkia kunnollinen harrastus ja kuinka ollakaan, kaikki on huomattavasti monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin mitä piti olla *http://www.moottoripyora.org/iB_html...02moto_prv.gif
+tietty vauhti on ihan jees, nykyisin kontrolloidummissa ympäristöissä
Laitoin että kaverin pyörää kokeiltua mutta loppupeleissä onhan se ollu haaveena jo vähintäänki ihan nuoruusvuosilta asti mutta kun kokeilin kaverin fighteriä omalla pihalla olin myyty *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif... ei auttanu ees vaimon jarru *http://www.moottoripyora.org/iB_html...round_orig.gif
Parin kaverin kanssa hommattiin samaan aikaan, kaikki yllyttivät toisiaan http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
Lukekaa "Tulikko Kawalla?",siellä on seikkaperäinen selvitys asiasta.
Toive p*llunsaannista. Suurimmalta osin toki haaveeksi jäi sekin.
Mä en tykkää autoista, ne voi olla "sieltä jostain sisältä" ihan paskana ilman että sitä voi tietää. Kantavat rakenteen on autossa jotain tanan peltiä, mikä ei mätäne käsiin vain sen takia että joku on ystävällisesti ruiskuttanut siihen viismilliä ruosteenestomoskaa. Okei, on autoissa varmaan enemmän hyvää kun mopossa, mutta sitä ei lasketa.
Pikkupojasta lähtien.. Taisin olla 8v kun isäukko osti mulle 80cc Yamaha YZ'n. http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
Olisinko ollut 12 tai 13 kun isukki osti mulle Suzuki PV:n, no ajelin sillä vähän aikaa, ja sitten vaihdoin sen 80 RM:n sillä ajelin sitten ihan päivittäin. Joskus jälkeenpäin ihmetellyt ettei tullu virkavallan kanssa ongelmia. No sitten tuli pappis (myin 400 markalla, hieman kyrpiny jälkeen päin. No nyt on pari projektia) Ja sitten 16 vee Suzuki 125 "Gamma". Sitten reilu pari kymppisenä ostin Suzuki RF600, VIRHE!!! Viikon sillä jaksoi ajella, sitten kaverit meni ohi oikeelta ja vasemmalta. Se 600 tappoi kiinnostuksen koko harrastukseen vuosiksi. Oikeen puistatti ajatus laiskasta moottoripyörästä. No nyt on Yamaha Thunderace, jossa riitti potku melkein koko kesäksi. Mutta kun testasin kaverin -06 Bussia, ei tarvi elämän suuntaa enää etsiä. Busa on enskesälle saatava, tosin -08.
Näitten näkeminen vajaat 5v. sitten. *SS Thistlegorm
http://members.quicknet.nl/ahum/Thistlegorm/008.jpg
Edit: linkki
Heh, just tuli lukastua toi kirja. Mahtavaa tekstiä http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif. Itselläni suht samaantyyliin meni nuorempana, tosin A-kortin ajan vasta keväällä ja ikääkin jo yli 30. Tosin pärrä on onneksi jo hommattu.Lainaa:
(MaalaR1 @ Elo. 20 2010,14:03) kirjoitti
Meinasikohan tää kaveri kirjoittaa vielä jatkoa tohon kirjaan, kun vuoteen -82 tossa jäätiin???
Työn alla on jatko-osa, "Tottahan Kawalla!", puisevan jaarittelun paluu.
Hyvä hyvä http://www.moottoripyora.org/iB_html...jumpie_prv.gifLainaa:
(MaalaR1 @ Syys. 14 2010,08:45) kirjoitti
Jo pikkuskidinä tuli crossi ja mantsakisoja katseltua. Moposta se itsellä lähti ja sen jälkeen on ollut aina vähintään yksi moottoroitu kaksipyöräinen liikenteessä ja useampi tallissa inspiraatiota odottamassa.
Helppohan tuo on muistaa milloin kipinä iski. Olin faijan puusepänverstaalla lautapoikana 1973 kesäkuun 20 päivänä. Puolenpäivän aikaan kävimme syömässä vieressä olevan Shellin baarissa. Kesän ajokausi oli parhaimmillaan. Tieltä kantautui ajoittain sydänalassa tuntuvia urahduksia ja vonkaisuja kun motoja lappasi kohti etelää - olisiko olleet kokkareet tulossa.
Safkan jälkeen tulimme ulos baarista ja samalla hetkellä huoltisikan pihaan kaarsi kolme pyörää: Kaksi Honda CB 750K:ta ja yksi Yamaha TX 750. Äijillä nahkapuvut, pyörissä köytettynä teltat ja muut rensselit. Ukot lompsivat polvet koukussa taukokahville ja minä jäin silmät tapillaa toljottamaan noita sankareita ja varsinkin pyöriä. Vieläkin kuulen kuinka kuumat moottorin ja putket napsahtelivat jäähtyessään. Taisi olla vielä vapaat nopeudet voimassa.
Silloin päätin, että vielä minäkin joskus...
Aikaa kului siitä monta vuotta ennen kuin sain kerättyä satapiikki Yammun hinnan kasaan. Nyt on mopoiltu vaihtelevalla intensiteetillä kolmen vuosikymmenen ajan.