Lainaa:
Noormarkkulainen yritys sijoitti epäonniseen suurhankkeeseen yli kymmenen miljoonaa euroa – nyt Ahlströmin toimitusjohtaja kertoo suomalaisen Formula 1 -rataunelman karun tarinan
A. Ahlström Kiinteistöt Oy oli ylivoimaisesti suurin rahoittaja Kymiring-hankkeessa, joka päätyi konkurssiin.
”TÄMÄ tuntuu melkoisen tuskalliselta. Oli niin hieno hanke, ja sitten kävi näin. Moni on pettynyt, minä mukaan lukien.”
Näin kuvailee tuntojaan noormarkkulaisen A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Peter Ahlström sen jälkeen, kun Kymiring Oy on mennyt konkurssiin.
Ennen taloudellista kurimustaan Kymiring Oy rakensi Kouvolan naapurissa sijaitsevaan Iitin kuntaan moottoriradan, jolla oli tarkoitus ajaa MotoGP-kilpailuja – ratamoottoripyöräilyn MM-sarjan kisoja – ja tulevaisuudessa jopa Formula 1 -osakilpailuja.
Nyt konkurssipesä on myymässä rataa, jonka puitteet eivät olleetkaan riittävät kansainvälisille suurkilpailuille. Suurimpana rahoittajana A. Ahlström Kiinteistöt Oy on perimässä 4,46 miljoonan euron vakuudellisia velkoja. Peter Ahlströmin mukaan Kymiringin kokonaisvelka Ahlström Kiinteistöille on vielä merkittävästi suurempi.
Miten noormarkkulaisyhtiö päätyi isossa roolissa mukaan suomalaisen moottoriurheilun suurhankkeeseen, ja miksi suunnitelmat lopulta murenivat? Peter Ahlström kertoo Kymiring-saagan omasta näkökulmastaan.
AHLSTRÖMIÄ lähestyttiin Kymiring-hankkeesta jo vuoden 2010 tienoilla. Syy oli se, että hanketta käynnistelevät henkilöt olivat löytäneet radalle sopivan maa-alueen, josta suurin osa oli A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n omistuksessa.
”Halusimme tukea Kaakkois-Suomen aluetta, joka oli kohdannut monia negatiivisia tapahtumia, kuten paperitehtaiden sulkemisia. Ajattelimme myös, että tässä on tavoitteena rakentaa maailmanluokan juttua, ja olemme sellaisessa mielellämme mukana”, Ahlström kertoo.
Ensin Ahlström Kiinteistöt oli mukana passiivisena osapuolena, maanomistajan roolissa. Mukana hankkeessa olivat lisäksi kaksi moottoriliittoa – autoliitto AKK ja moottoripyöräliitto Suomen Moottoriliitto – sekä Iitin kunta.
Pitkä kaavoitusprosessi ja lopulta itse rakentaminen lähtivät lupaavasti liikkeelle. Perustettiin Kymiring Oy, jossa Ahlström Kiinteistöt oli aluksi vähemmistöomistaja.
Ajatuksena oli, että radan rakentamisen edetessä Kymiring hakee yhä enemmän ulkopuolisia sijoittajia, ja Ahlström Kiinteistöt jää vähitellen hankkeesta pois. Radan rakentaminen kohtasi kuitenkin yllättävän paljon vastustusta, mikä sai muun muassa Kouvolan ja Lahden kaupungit lopulta vetäytymään hankkeesta. Kouvolan ja Lahden piti tulla Kymiringin osaomistajiksi, mutta valitukset valtuustopäätöksistä saivat ne kääntämään kelkkansa.
Korona-aallon myötä rahoitushanat alkoivat kiristyä entisestään, ja Ahlström Kiinteistöjen osuus kasvoi.
”Päädyimme tilanteeseen, jossa me olimme selkeästi hankkeen suurin rahoittaja, kunnes tuli vielä pankki mukaan. Me annoimme Kymiringille pääomalainaa, jolla he ostivat tämän maa-alueen meiltä. Me olemme laittaneet tähän hankkeeseen huomattavasti enemmän rahaa kuin tämän vakuudellisen lainan verran.”
ENSIMMÄISET MotoGP-kilpailut oli alun perin tarkoitus järjestää Kymiringillä jo vuonna 2020. Tuolloin rahoitus oli kiristynyt jo selkeästi, eikä rata ollut vielä valmis.
”Korona teki tilanteesta todella vaikean, kun ei ollut mitään näkymää siitä, koska rajoitukset loppuvat ja koska kisoja voidaan taas ajaa. Koronan hellitettyä alkoi Ukrainan kriisi, joka tuotti uusia takaiskuja”, Ahlström kuvailee.
Ukrainan sodasta johtuva tarvikkeiden huono saatavuus yhdessä Kymiringin kärjistyvien rahavaikeuksien kanssa johti siihen, että muuten valmiille radalle ei saatu isojen kilpailujen vaatimia turvajärjestelyjä.
Kymiringin puuhaajat yrittivät viimeiseen saakka järjestää MotoGP-sarjan kilpailut kesällä 2022. Kansainväliset tarkastajat tulivat käymään toukokuussa ja totesivat, että turvajärjestelyt eivät ole riittävällä tasolla.
”Kun on turvallisuuteen liittyviä ongelmia, silloin peruutus on väistämätön – ei voi riskeerata mitään. Tämä oli viimeinen niitti hankkeelle.”
NYT Kymiring Oy:n konkurssipesä myy kiinteistöä, johon kuuluvat itse radan lisäksi varikkorakennus, jonkin verran irtaimistoa ja radan huoltokalustoa. Ahlström uskoo kokonaisuuden menevän kaupaksi pilkkahinnalla.
Osa hankkeessa pieleen menneistä asioista johtui koronan ja sodan kaltaisista hallitsemattomista olosuhteista, mutta mitä hankkeen puuhaajat olisivat voineet tehdä toisin?
”Olisi pitänyt saada vahvempia omistajia mukaan jo aikaisemmassa vaiheessa. Loppuvaiheessa ei ollut oikeastaan muita rahoittajia kuin Ahlström ja pankki. Tietyssä pisteessä tuli sitten meillekin sellainen seinä vastaan, että emme voineet enää jatkaa”, Ahlström huokaa.
”Mehän annoimme rahoitusta ihan loppumetreille asti. Omistajan roolissa emme voineet tehdä tämän enempää.”
TOISEEN kymmeneen miljoonaan euroon kohoava epäonnistuneeseen hankkeeseen sijoitettu summa kirpaisee toki Ahlström Kiinteistöjenkin kaltaista vakavaraista yhtiötä. Peter Ahlström on pettynyt monesta muustakin syystä kuin menetettyjen rahojen takia.
”Kyllä Iitti ja se koko alue olisivat ansainneet jotain parempaa. Kymiringissä oli myös paljon kaikkensa antanutta henkilökuntaa, joka tulee nyt irtisanotuksi, mikä on totta kai ikävää.”
Ahlström on yllättynyt siitä, kuinka paljon Kymiring herätti hankkeen aikana julkista vastustusta Suomen kaltaisessa moottoriurheilumaassa.
”Nyt moni vastustajista ehkä ilkkuu, että mitäs me sanoimme. Tässä oli kuitenkin tarkoitus rakentaa ainutlaatuista juttua – Pohjoismaiden ainoaa rataa, joka täyttää kansainvälisesti suurimpien moottoriurheiluluokkien vaatimukset.”
Ahlström huomauttaa vielä, kuinka erinomainen Kymiring on sijainniltaan kansainvälisillekin vieraille. Alle puolitoista tuntia Helsingin lentokentältä ei ole matka eikä mikään.
PETER Ahlström ei usko olevan realistista, että hänen johtamansa yhtiö saisi kovin paljon saataviaan takaisin Kymiringiin sijoittamistaan rahoista. Lohtua tuo kuitenkin se, että koko Suomen näkökulmasta katsottuna rahoja ei heitetty täysin hukkaan Kymiring Oy:n konkurssista huolimatta.
”Joku fiksu ostaa kiinteistön edullisesti ja tekee tuosta vielä hyvän radan ja hyvää liiketoimintaa – en epäile tätä ollenkaan. Ehkä siellä ei ajeta lähivuosina kansainvälisiä suurkilpailuja, mutta varmasti rata tulee autourheilukäyttöön ja moneen muuhunkin käyttöön”, Ahlström pohtii toiveikkaana.
Ahlström Kiinteistöt ei kuitenkaan aio näytellä Kymiringin tulevaisuudessa minkäänlaista roolia, vaikka ympäristöstä omistamiensa maa-alueiden kautta saattaa tulevaa omistajaa vähän auttaakin.
”Kyllä tämä on meidän osaltamme nyt nähty. Tahtotilamme oli tehdä jotain hyvää tuolle alueelle ja koko Suomelle, mutta asiat eivät sitten realisoituneet siinä muodossa kuin toivoimme”, Ahlström muotoilee.
”Mutta toisaalta – jos ei yritä, ei koskaan saa mitään tehtyäkään.”
