Onko ABS jarrut oleellinen turvavaruste moottoripyörässä?

Lainaa:

---

kideon kirjoitti

Hyrrävoimaksi nimitetään mekaniikan ilmiötä, missä nopeasti pyörivä hyrrä pyrkii vastustamaan akselin asentoon kohdistuvia muutoksia. Esimerkiksi gyroskoopin toiminta perustuu juuri hyrrävoimaan.
Ilmiö on ehkä helpoin ymmärtää tarkastelemalla vauhdissa olevan polkupyörän pyörää ja kiinnittämällä sen kehältä jonkin pisteen. Kun piste on ylimmässä asennossaan ja siihen kohdistuu vaikkapa vasemmalle puolelle kallistava voima, niin sama voima vaikuttaa oikaisevasti silloin, kun sama piste siirtyy pyörän alimpaan asentoon. Ilmiö liittyy siten myös massan hitauteen.

Tuota voidaan spekuloida vaikka kuinka pitkään.. Mutta, kumpikaan ei toimi täysin ilman toista.. Eli hyrrävoima on riippuvainen pyörän ohjausgeometriasta yhtäpaljon kuin ohjausgeometria hyrrävoimasta... jos hyrrävoima kumotaan mopo kaatuu.. tai jos on ihan väärä geometria niin tulos on lähes sama!!

/Kid

---

No tästähän voidaan jatkaa juttua vaikka kuinka pitkään. Polkupyörä pysyy pystyssä, jos sen työntää etuperin alamäkeen, ainakin aika pitkään. Mutta jos yrittää työntää sitä takaperin samaa mäkeä, niin ei pysykään kuin muutaman metrin. Kun ohjaus menee poikittain tai jotain.
Jos lykkää pelkän polkupyörän pyörän alamäkeen, niin se pysyy pystyssä varmaan alas asti.
Krossipyörissä on 21 tuuman eturenkaat. Kai isompien hyrrävoimien takia. Ne pyöräthän pysyvät pystyssä yleensä aika hyvin.

Nitrous kirjoitti tuolla jossain viestissään, että "Hyrrävoimilla ei ole yhtään mitään tekemistä moottoripyörän pystyssä pysymisen kanssa"
Tuota en oikein usko kuitenkaan.

Sori, menee jutut aika kauaksi alkuperäisestä kysymyksestä.

Pekka
:O:O:O

Lainaa:

---

kideon kirjoitti

Tuota voidaan spekuloida vaikka kuinka pitkään.. Mutta, kumpikaan ei toimi täysin ilman toista.. Eli hyrrävoima on riippuvainen pyörän ohjausgeometriasta yhtäpaljon kuin ohjausgeometria hyrrävoimasta... jos hyrrävoima kumotaan mopo kaatuu.. tai jos on ihan väärä geometria niin tulos on lähes sama!!

/Kid

---

Videon "fillarin" TMS Bicycle, stable without gyros or trail ei siis pitäisi pysyä pystyssä, mutta pysyy silti:

http://youtu.be/YdtE3aIUhbU

Lainaa:

---

NOx kirjoitti

Videon "fillarin" TMS Bicycle, stable without gyros or trail ei siis pitäisi pysyä pystyssä, mutta pysyy silti:

---

Tuossa on aika pienet pyörät, mutta kyllä niistäkin näköjään hyrrävoimaa lähtee. Onneksi niitä on kaksi kummassakin päässä. Hyrrävoimahan ei riipu pyörimissuunnasta.

Pekka
:O:O:O

Vähillä eväillä on tehty paljon muitakin pakkoja, joten sama meno jatkuu nytkin.

Lainaa:

---

C-A-D kirjoitti

Wau tätä teoriaa hyrrävoimista, geometriasta kosketuspisteistä ja vaikka mistä. Mä vaan ajelen... :orgmp:
Johan tässä pää räjähtää jos kaikkea tuota yrittää ymmärtää ja vielä soveltaa. No kait tää mopoilu käy sitten "science project"ista joillekin. Mutta kertakaikkiaan viihdyttävää ja opettavaista lukemista tällaiselle lantulle.

Mää en vissiin ikinä ole ajellut pyörää siihen pisteeseen, että pitää pystyä prosessoimaan nanosekunnissa kosketuspisteet, geometriat, hitaus- ja hyrrävoimat - puhumattakaan niiden puutteesta. Oon vissiin pääsääntöisesti ajellu sillee varovammin ettei tartte löytää itseään tilanteesta, josta selviytyäkseen tarttee olla astronautin fysiikka, refleksit ja koulutus. Ne jotka ei oo ollu omassa kontrollissa, ABS on pelastanut kun on tarttenu hätäseen himmata. Rock on!

---

Eipä noita voimia, kosketuspisteitä yms. ajaessa tarvitsekaan miettiä. Itsekin on noihin tullut tutustuttua parista syystä vähän tarkemmin, joista toinen on se, että olen mukana kouluttamassa motoristeja ajamaan ja toinen syy on rata-ajo ja kierrosajan parantaminen. Kouluttaminen on huomattavasti helpompaa kun oikeasti tietää miksi pyörä käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy ja sama pätee kierrosajan parantamiseen. Vielä nykyisinkin taidetaan opettaa autokoulussa, että mopo pysyy pystyssä hyrrävoimien avulle ja mielestäni tätä virheellistä käsitystä olisi syytä oikoa.

Lainaa:

---

kideon kirjoitti

Hyrrävoimaksi nimitetään mekaniikan ilmiötä, missä nopeasti pyörivä hyrrä pyrkii vastustamaan akselin asentoon kohdistuvia muutoksia. Esimerkiksi gyroskoopin toiminta perustuu juuri hyrrävoimaan.
Ilmiö on ehkä helpoin ymmärtää tarkastelemalla vauhdissa olevan polkupyörän pyörää ja kiinnittämällä sen kehältä jonkin pisteen. Kun piste on ylimmässä asennossaan ja siihen kohdistuu vaikkapa vasemmalle puolelle kallistava voima, niin sama voima vaikuttaa oikaisevasti silloin, kun sama piste siirtyy pyörän alimpaan asentoon. Ilmiö liittyy siten myös massan hitauteen.

---

Kiitokset hyrrävoiman avaamisesta, jos se jollekin oli terminä epäselvä. Tulee pidettyä välillä liikaa asioita itsestäänselvyytentä.

Lainaa:

---

kideon kirjoitti

Tuota voidaan spekuloida vaikka kuinka pitkään.. Mutta, kumpikaan ei toimi täysin ilman toista.. Eli hyrrävoima on riippuvainen pyörän ohjausgeometriasta yhtäpaljon kuin ohjausgeometria hyrrävoimasta... jos hyrrävoima kumotaan mopo kaatuu.. tai jos on ihan väärä geometria niin tulos on lähes sama!!

/Kid

---

Ei tästä tarvitse spekuloida yhtään. Moottoripyörä ei tarvitse pystyssä pysymiseen hyrrävoimaa. Piste. Hyrrävoima voidaan kumota, ja sillä ei ole suurta vaikutusta pyörän käyttäytymiseen. Geometrian muutoksissa aika pienikin muutos vaikuttaa ajettavuuteen paljon ja viimeistää siinä vaiheessa kun etujättö on lähellä nollaa, menee ajaminen todella vaikeaksi. Tuollainen hyrrävoimaton fillari on ollut rakennuslistalla jo pitkään meidän koulutuskäyttöä varten, mutta toistaiseksi kukaan ei ole ehtinyt tuollaista rakentamaan.

Mutta hyrrävoiman olemassaoloa voi testata muutenkin. Jos hyrrävoima pitää pyörän pystyssä, voi ohjauksen siis huoletta lukita suoraan keskiasentoon. Esim joku sopiva salpa tms. toiminee tuossa kunhan sen saa vauhdissa päälle. (Itse en tuota kokeilisi edes lentokentällä.) Hyrrävoimia ei myöskään ole hitaassa vauhdissa, jolloin pyörän pystyssä pysyminen tapahtuu täysin samoin kuin kovemmassa vauhdissa, nyt vain massan hitaus ja liike-energia eivät nosta pyörää pystyyn kallistuksesta, joten vaadittava tukipisteen siirto (=ohjaustangon kääntäminen) on suurempi.


Kiitokset myös tuosta havainnollisesta videosta NOx:lle.

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Tuossa on aika pienet pyörät, mutta kyllä niistäkin näköjään hyrrävoimaa lähtee. Onneksi niitä on kaksi kummassakin päässä. Hyrrävoimahan ei riipu pyörimissuunnasta.

Pekka
:O:O:O

---

Vastakkaisiin suuntii pyörivät pyörät kumoavat toisistaan aiheutuvan hyrrävoiman. Täysin nollaan päästäkseen noiden pitäisi olla samalla akselilla sisäkkäin, mutta tuokin on käytännössä riittävän lähellä nollaa.

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Tuossa on aika pienet pyörät, mutta kyllä niistäkin näköjään hyrrävoimaa lähtee. Onneksi niitä on kaksi kummassakin päässä. Hyrrävoimahan ei riipu pyörimissuunnasta.

Pekka
:O:O:O

---

Tuossa laitteessa ei ole hyrrävoimia, koska ne on poistettu vastaavilla toiseen suuntaan pyörivillä pyörillä renkaiden yläpuolella. Vastakkaisiin suuntiin pyörivät hyrrät kumoaa toistensa hyrrävoiman.

Olemmeko ehkä päätyneet jonkinlaiseen kompromissiin sen suhteen, että kun pysymme mopolla
ns. päällystetyillä ajoalustoilla, muulloin kuin jää/lumikeleillä, abseista ei välttämättä ole haittaakaan?:D

Olisiko värikkäiden vaiheiden jälkeen jäänyt vähän joka suunnalla "pöydälle pyörimään" tuo, että
jännäkakan alkaessa pyrkimään kohti valoa.... abseilla ei ensitöikseen mene hädissään suhraamaan etupäätä
alta.... ainakaan niin helposti kuin normijarruilla ?

Hiljalleen tuntuu myös löytyvän ajatusta niihin asioihin, jotka väistämättä seuraavat sen
hätärykäisyn jälkeen..... ja niihin asioihin liittyviin lainalaisuuksiin ?

:thumbup:

Kolme peruskysymystä jo aika realistisella pohjalla.

Nyt päästäänkin sitten käsiksi asiaan, joka liittyy omalla tavallaan myös abseihin..... vaikka asia
äkkiseltään tuntuisi olevan "toispuol jokkeekin" kauempaa haettu.
Asiaan, joka tuntuu olevan kovin monen nykyisen "normimopoilijan" peikko, pahin painajainen ja
asia joka saa kaiken sekaisin visiirin takaa saappaisiin saakka :O.
(pää sekaisin-maha sekaisin-ja sitten painovoima hoitaa tavaran alaspäin :D)

Otetaan ihan epätieteellisin termein: Erilainen pidon vaihtelu, luisto ja näihin reagointi!

Asioihin liittyy vielä mitä suurimmassa määrin tuo mystinen "tuntuma", jota ilman ei moottoripyöräily....
tai kaksipyöräisellä liikkuminen ylipäänsä ole sitä itseään, vaan jotain ihan muuta.
Sille on ihan kuvaava ja hauskakin nimitys tuo.... "Raitiovaununkuljettaja Aarne Tenkanen"

Miksi nykyisin niin moni "normipetteri" on esim. katumopolla päästä varpaisiin hartialukossa kunnon
soratiellä.... Aivan.... Mopo ei mene "kiskoilla"
Samaa kramppia pukkaa (vaikka ohimenevämmin) teiden urissa yms.
Siinä vaiheessa kun (oli syy mikä tahansa) alkaa muilla tavoin ja syistä olla sivuttaispito hukassa,
iskee pahimmanlaatuinen paniikki reaktioineen.....

Hieman nyt kärjistin tarkoituksella. Asiat ovat kyllä tuossa, mutta niiden "aste ja vaikutus" toki
vaihtelee. Yleisenä huomiona katumopoilussa (kun ei lasketa "rikollisesti leikitteleviä mukaan)
on se, että heti kun "kiskoilla meno" hiemankin kärsii..... iskee kriisi ja helposti vielä katasrooohvi perään :D.

Kuskataan siis mopoa kuin mosambikin mies ensimmäistä kertaa talvikelillä :D.

Joo... tämä ot ei lopu ikinä mihinkään :D, oikaistaan kunnolla!

Mopokorttia ei pitäisi saada ilman kunnollista "sorakentällä spräidäämistä" kevyellä mopolla.
Noissa olosuhteissa saa varsin nopeasti käsityksen erilaisista realiteeteistä ja niiden vaikutuksista
kun kaksipyöräisellä alkaa pito loppumaan.... suuntaan tai toiseen......
ja saa jonkinlaisen käsityksen siitä "tuntumasta" pehmeällä tavalla, rauhallisesti....
juuri tuo sopivan "huonon" kitkan/pidon ansiosta.

"Rima" toki nousee kovaa ja korkealle, mitä enemmän alla on pitoa. Kaikki tapahtuu "myöhemmin",
nopeammin ja voimakkaammin..... ja alustan vaihtelu vielä lisää vaikeuskerrointa.

Yhtä kaikki.... jos ei ole edes minkäänlaista käytännön tuntumaa mopolla menosta erinäköisissä
"luisuissa" molempien päiden suhteen... erikseen tai yhdessä, ollaan asvaltilla.....
nykymopolla ja varsin "tiukoilla kumeilla" aivan kuutamolla..... kun peli hiemankin "nousee kiskoilta" :;):.

Todellisuudessa varsin merkittävä osa "Tenkasen paniikeista" eivät ole millään tapaa "oikeita paniikkeja".
Jokainen "paniikki" on kuitenkin potentiaalinen paikka "väärille" ja kohtalokkaille reaktioille ja ratkaisuille.

Menkää hyvät ihmiset "leikkimään" vaikka fillareilla ja hakemaan sitä "tuntumaa".

Jossain ko pääsis kokeilemaan kurvaamista asvaltilla jossa on startegisesti hiekkkaa kurvauskohdassa. Meinaan että joku semmonen apupyörämopo tai joku. Tuppaa usein hartiat ottamaan asentoa, ja muutenkin ajo menemään sellaiseksi "joka lihas ihan vitun jäykkänä" -touhuksi, kun kesken mutkaa alkaa näkyä irtomaa-ainesta… :no:

Toisaalta tota vois kyllä mielikuvakokeilla ihan puhtaassakin mutkassa, että miten sitä muuttaa ajolinjaa ja muutenkin valita pehmeimmän näköisen vastaantulijan keula jos ajolinjalla löytyy soraa…

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Jossain ko pääsis kokeilemaan kurvaamista asvaltilla jossa on startegisesti hiekkkaa kurvauskohdassa. Meinaan että joku semmonen apupyörämopo tai joku. Tuppaa usein hartiat ottamaan asentoa, ja muutenkin ajo menemään sellaiseksi "joka lihas ihan vitun jäykkänä" -touhuksi, kun kesken mutkaa alkaa näkyä irtomaa-ainesta… :no:

Toisaalta tota vois kyllä mielikuvakokeilla ihan puhtaassakin mutkassa, että miten sitä muuttaa ajolinjaa ja muutenkin valita pehmeimmän näköisen vastaantulijan keula jos ajolinjalla löytyy soraa…

---

Mentaaliharjoittelu on vanha ja toimivaksi todettu asia monissa jutuissa.
Sen hyödyt ovat kuitenkin käytännössä.... jostain syystä.... aika heikot, ellei
harjoittelijalla ole sitä konkreettista "tuntumaa" asiaan jota tuolla tavalla harjoittelee.Sillä ei juurikaan ole merkitystä, mikä laji, mitkä vehkeet.

Toinen huomionarvoinen asia on se, että niin hassulta kun se äkkiseltään tuntuu.....
Ihan "polokupyööörä", mieluiten ainakin etujarrullinen, on avain erinomainen "simulaattori".

Ihan huippupeli/olosuhteet olisi, kun saisi alle 60-70 luvun "pitkäsatulaisen" ja etujarrullisen fillarin.....
ja "radaksi" alamäen tarjoavan hiekka-alustan.

Varsin pienillä satsauksilla, kevyillä suojilla ja vahinkoriskeillä pääsee ilman paineita ihan toden teolla
tutustumaan kaksipyöräisen käyttäytymiseen pidon huonontuessa ja ihmeelliseen logiikkaan noin lähtökohtaisesti.

Kuten tuolla aiemmin totesin.... oikealla katumopolla, kestopäällysteellä ja varsin pitävillä
kumeilla "panokset" kovenevat ja peli "nopeutuu" huomattavasti.

Tässä se "tuntuman treenaamisen" ongelma onkin !!!!

RIMA ON LIIAN KORKEALLA JA PANOKSET LIIAN KOVAT !!!!! Kun joka tapauksessa harjoitellessa opitaan
merkittävästi myös virheistä..... ei homma toimi kun "korkealta pudotaan kovaa.... sattuu ja maksaa paljon.

Eihän vaijerin päällä kanjonin ylitystäkään kukaan lähde "nollista" treenaamaan suoraan
kanjonin päälle..... ja ilman turvavaljaita... ? :;):

Kevyellä kaksipyöräisellä, hiekka-alustalla "spräidääminen".... oikeasti vaikka fillarilla tai vanhalla mopolla jossa on kunnon etujarru....
on maailman paras, tehokkain ja turvallisin tapa saada käsitys ja tuntuma mitä tapahtuu, miten ja miksi.... kun
ei enää olla "raideliikenteen" parissa.

Noissa puitteissa ja keinoin saa myös konkreettista tuntumaa siihen, mitä ja miten esim. vauhdin määrä vaikuttaa
eri tilanteissa ja tapahtumissa.

Onko aikuisuuden myötä jotenkin hukassa se, että "leikkimällä se lapsikin oppii"..... ehkä enimmän osan
asioiden alkeista..... ja sitten vasta "harjoitus tekee mestarin".

Lainaa:

---

Bone kirjoitti

Onko aikuisuuden myötä jotenkin hukassa se, että "leikkimällä se lapsikin oppii"..... ehkä enimmän osan
asioiden alkeista..... ja sitten vasta "harjoitus tekee mestarin".

---

Ei opi enään. Kun ennen oli lapsilla leikkikaluina Datsun 100A, mini ja Honda CB, on heillä nykyään radio-ohjattava, ce-hyväksytty patteriauto ja läppäri. Sitten ollaan ihmeissään, kun harjoittelun pitääkin sitten aikuisena tapahtua parissa viikossa kymppitonnien autolla yleisen liikenteen seassa.

Joo ennen oli laivat puuta ja miehet hiihti 100km kouluun ja molempiin suuntiin ylämäkeä. Taitaa nykyään olla huomattavasti enemmän mopoautoja, skoottereita ja muita harrastuspelejä kuin oli esim 25v sitten...

Missähän pääsisi harjoittelemaan ns. Apurataspyörällä pidon rajoja? Tuo jos joku olisi hyvin käytettyä rahaa. Voisi huoletta vetää lipat märällä ja hiekalla ja samalla oppisi tunnustelemaan miten pyörä alkaa käyttäytyä kun pito loppuu.

Lainaa:

---

Crassus kirjoitti

Joo ennen oli laivat puuta ja miehet hiihti 100km kouluun ja molempiin suuntiin ylämäkeä. Taitaa nykyään olla huomattavasti enemmän mopoautoja, skoottereita ja muita harrastuspelejä kuin oli esim 25v sitten...

Missähän pääsisi harjoittelemaan ns. Apurataspyörällä pidon rajoja? Tuo jos joku olisi hyvin käytettyä rahaa. Voisi huoletta vetää lipat märällä ja hiekalla ja samalla oppisi tunnustelemaan miten pyörä alkaa käyttäytyä kun pito loppuu.

---

Tapasi mukaan joko et ymmärrä pointtia tai sivuutat sen tahallaan. Tässä tapauksessa pointti oli se, että aiemmin ajamista harjoiteltiin ennen kuin liikenteeseen mentiin opettelemaan. Harjoittelu tapahtui metsäautoteillä, jäällä, pellolla tms vähän rauhallisemmassa ympäristössä.
Myös ne kuuluisat pidon rajat haettiin yleensä jo ennen 10 vuoden ikää, jolloin ei ollut tarvetta ajokortti-iän jälkeen liikenteessä toilailun ohessa mietiskellä, missä oppisi ajamaan.

Lainaa:

---

Nitrous kirjoitti

Kiitokset hyrrävoiman avaamisesta, jos se jollekin oli terminä epäselvä. Tulee pidettyä välillä liikaa asioita itsestäänselvyytentä.

Ei tästä tarvitse spekuloida yhtään. Moottoripyörä ei tarvitse pystyssä pysymiseen hyrrävoimaa. Piste. Hyrrävoima voidaan kumota, ja sillä ei ole suurta vaikutusta pyörän käyttäytymiseen. Geometrian muutoksissa aika pienikin muutos vaikuttaa ajettavuuteen paljon ja viimeistää siinä vaiheessa kun etujättö on lähellä nollaa, menee ajaminen todella vaikeaksi. Tuollainen hyrrävoimaton fillari on ollut rakennuslistalla jo pitkään meidän koulutuskäyttöä varten, mutta toistaiseksi kukaan ei ole ehtinyt tuollaista rakentamaan.

Mutta hyrrävoiman olemassaoloa voi testata muutenkin. Jos hyrrävoima pitää pyörän pystyssä, voi ohjauksen siis huoletta lukita suoraan keskiasentoon. Esim joku sopiva salpa tms. toiminee tuossa kunhan sen saa vauhdissa päälle. (Itse en tuota kokeilisi edes lentokentällä.) Hyrrävoimia ei myöskään ole hitaassa vauhdissa, jolloin pyörän pystyssä pysyminen tapahtuu täysin samoin kuin kovemmassa vauhdissa, nyt vain massan hitaus ja liike-energia eivät nosta pyörää pystyyn kallistuksesta, joten vaadittava tukipisteen siirto (=ohjaustangon kääntäminen) on suurempi.


Kiitokset myös tuosta havainnollisesta videosta NOx:lle.

---

Ihan noin muuten aiheesta Gyroskooppi ja Gyroscopic Stabilization, tuo tuubi on turvoksissa
varsin mielenkiintoista ja havainnollistavaa tavaraa.... ihan asiallistakin :thumbup:

Lainaa:

---

Nitrous kirjoitti

Eipä noita voimia, kosketuspisteitä yms. ajaessa tarvitsekaan miettiä. Itsekin on noihin tullut tutustuttua parista syystä vähän tarkemmin, joista toinen on se, että olen mukana kouluttamassa motoristeja ajamaan ja toinen syy on rata-ajo ja kierrosajan parantaminen. Kouluttaminen on huomattavasti helpompaa kun oikeasti tietää miksi pyörä käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy ja sama pätee kierrosajan parantamiseen. Vielä nykyisinkin taidetaan opettaa autokoulussa, että mopo pysyy pystyssä hyrrävoimien avulle ja mielestäni tätä virheellistä käsitystä olisi syytä oikoa.

---

Tulipas ajateltua asiaa enemmän.. :) Jep.. oikeassa olet.. Ei tule tiedostaneeksi miten mopo toimii, ennen kuin joutuu sitä miettimään... :o
MP ei välttämättä tarvitse "hyrrävoimia" Mutta hyrrävoima tuo mopoon sitä "levollisuutta" ja osittain auttaa pysymään pystyssä. jos se kumottaisiin kokonaan jouduttaisiin varmaan jotenkin muokkaamaan MP:n geometriaa jotta päästäissin samaan "tasapainoon" kuin hyrrävoimien kanssa?


/Kid..

Lainaa:

---

kideon kirjoitti

Mutta hyrrävoima tuo mopoon sitä "levollisuutta" ja osittain auttaa pysymään pystyssä. jos se kumottaisiin kokonaan jouduttaisiin varmaan jotenkin muokkaamaan MP:n geometriaa jotta päästäissin samaan "tasapainoon" kuin hyrrävoimien kanssa?


/Kid..

---

Ei sen kummemmin kuin jo nyt on geometriaa säätämällä haettu pyörään haluttuja ominaisuuksia, vrt. krossipyörä vs. matkapyörä.

Se, että pysyykö pyörä pystyssä hyrrävoiman avulla vai ei, voi olla hyvä kysymys. MUTTA kun moottoripyörän pyörä pyörii hitaallakin nopeudella, sitä pyörän massan aiheuttamaa hyrrävoimaa on ja runsaasti. Saatikka sitten kovassa nopeudessa. En nyt jouda laskemaan, mutta mutuvakiolla voisin sanoa, että pyörän kääntäminen akselista pyörimistilansa alkutilanteen suunnasta ei edes onnistu vaikka rautakangella sitä kääntäisi raavas mies, kun nopeutta on 50km/h vastaava pyörimisnopeus. Siis sillä olettamalla, että kääntöliike pyritään tekemään nopeasti. Hitaasti kääntämällä se onnistuu toki.

Lainaa:

---

juhhyto kirjoitti

Se, että pysyykö pyörä pystyssä hyrrävoiman avulla vai ei, voi olla hyvä kysymys.

---

No ei se oo, koska motskari ei pysy pystyssä pelkästään hyrrävoiman avulla. Jos jättö on liian lyhyt tai negatiivinen, pyörää täytyy väkisin pitää pystyssä vähänkin kovemmissa vauhdeissa, muuten se menee nurin.

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

No ei se oo, koska motskari ei pysy pystyssä pelkästään hyrrävoiman avulla. Jos jättö on liian lyhyt tai negatiivinen, pyörää täytyy väkisin pitää pystyssä vähänkin kovemmissa vauhdeissa, muuten se menee nurin.

---

Korjaus: moottoripyörä pysyy pystyssä ilman hyrrävoimia. Samoin polkupyörä. Polkupyörällä voi tasapainoilla aika pitkään paikallaan. Kääntäen vaikka olisi kuinka paljon hyrrävoimia, mutta etupyörän ohjausakseli hitsataan kiinni, niin eipä pysy enää pystyssä eikä onnistu paikoillaan tasapainoilukaan. Ohjauksen siirto takapyörälle ei onnistu, mutta ohjaavan etupyörän negatiivinen jättö on mahdollinen, nojapyörissä on tällaisia toteutuksia.

Lainaa:

---

NOx kirjoitti

Korjaus: moottoripyörä pysyy pystyssä ilman hyrrävoimia. Samoin polkupyörä. Polkupyörällä voi tasapainoilla aika pitkään paikallaan. Kääntäen vaikka olisi kuinka paljon hyrrävoimia, mutta etupyörän ohjausakseli hitsataan kiinni, niin eipä pysy enää pystyssä eikä onnistu paikoillaan tasapainoilukaan. Ohjauksen siirto takapyörälle ei onnistu, mutta ohjaavan etupyörän negatiivinen jättö on mahdollinen, nojapyörissä on tällaisia toteutuksia.

---

Niin, en osaa sanoa, mikä merkitys hyrrävoimilla prätkässä lopulta on. Voi olla, että vakauttaa menoa jollain tavoin. Jätöstä sen sijaan jotain tiedän. Siksipä kiinnostaakin, että mikä tuo "nojapyörä" on? En nimittäin ole tavannut missään miinusjättöistä pyörää, jolla pystyy ajamaan yli neljääkymppiä...

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Niin, en osaa sanoa, mikä merkitys hyrrävoimilla prätkässä lopulta on. Voi olla, että vakauttaa menoa jollain tavoin. Jätöstä sen sijaan jotain tiedän. Siksipä kiinnostaakin, että mikä tuo "nojapyörä" on? En nimittäin ole tavannut missään miinusjättöistä pyörää, jolla pystyy ajamaan yli neljääkymppiä...

---

Niin kai se sitten on niin, että hyrrävoimilla ei ole suurtakaan vaikutusta moottoripyörän pystyssä pysymiseen. Suurempi vaikutus on liikkeen jatkuvuudella ja massan hitaudella.

Tuossa Wikipedian gyroskooppijutusta lainattu teksti.
"Perinteisen gyroskoopin toimintaperiaate ........

Esimerkiksi polku- ja moottoripyörät pysyvät pystyssä osittain pyöriensä hyrräliikkeen avulla. Pyörivä pyörä pyrkii kääntymään kallistuksen vastaiseen suuntaan ja pitämään täten kulkuneuvoa pystyssä. Hyrrävoiman osuus pystyssä pysymiseen ei ole kuitenkaan merkittävä. Tutkimuksissa hyrrävoima on voitu kumota tai kääntää päinvastaiseksi ja polkupyörä pysyy silti hyvin pystyssä."

Pekka
:O:O:O

viitaisko nojapyörä allaolevan tapaisiin. mut eikai tuossa erikoista oo kuin polkimien paikka, ohjausgeometria on ihan niinkuin normaalissa fillarissa http://www.bacchettabikes.com/img/B-Corsa.jpg

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Niin, en osaa sanoa, mikä merkitys hyrrävoimilla prätkässä lopulta on. Voi olla, että vakauttaa menoa jollain tavoin. Jätöstä sen sijaan jotain tiedän. Siksipä kiinnostaakin, että mikä tuo "nojapyörä" on? En nimittäin ole tavannut missään miinusjättöistä pyörää, jolla pystyy ajamaan yli neljääkymppiä...

---

Python

Tuossa konstuktiossa maan vetovoima (!) hoitaa pyörän suoristamisen ohjausliikkeiden jälkeen.

Wikipediassa on pitkähkö selostus kaikista asioista (tähän asti tunnistetuista), jotka vaikuttavat kaksipyöräisten käyttäytymiseen: http://en.wikipedia.org/wiki/Bicycle...cycle_dynamics

Kun nyt tuli geometria puheeksi, niin mp:n geometria muuttuu jousituksen puristuessa. Teleleverissä näin ei käy, mutta se pätee myös ilman ABS-jarruja. Autoissa opetetaan polkaisemaan poljin kaikissa tilanteissa syvälle heti ja osa autoista jopa auttaa itse lisäämään jarruvoimaa. Huono juttu, jos auton ja mp:n ABS-jarruja opetellaan käyttämään samoin eikä muisteta, että samalla pyörän käytös muuttuu ja se täytyy itse osata hallita. Ajonvakautusta ei ole auttamassa.

No helskutti, kaikkea sitä näkee.:blink:

Mihinkähän nopeuteen asti tuo oikeasti toimii? Hitaissa vauhdeissa vaikuttaa uskottavalta, mutta jos vauhtia olis toistasataa?

Hiukan samantapainen konstruktio löytyy joidenkin lehmäharrikoiden keulasta, jossa T-kappaleet on rakennettu siten, että keulaputket ovat sivusta katsoen ohjauslaakeriputken takana. Rakenne ei yksinään voisi kompensoida negatiivista jättöä, mutta ilmeisesti sillä on menoa vakauttava vaikutus.

No, motskaripuolella pysyttäydyn vielä positiivisen jätön teoriassa...:D

Lainaa:

---

NOx kirjoitti

Huono juttu, jos auton ja mp:n ABS-jarruja opetellaan käyttämään samoin eikä muisteta, että samalla pyörän käytös muuttuu ja se täytyy itse osata hallita. Ajonvakautusta ei ole auttamassa.

---

Tämä auton ja mp:n jarrujen ja jarrutuksen vertaaminen, tavalla tai toisella, on kyllä niin syvältä kuin voi olla.:doh:
Ottaakseni jotain kantaa asiaan.

Mutta vanhan pikku Massikan jarrut vasta onkin, joskus tulin kunnon rankakuorma perässä ja tallasin jarrua risteyksessä.. Mitään ei tapahtunut... .. ... Sitte alkoi kuminkäry haiseen... Renkaat oli kyllä lukossa, mutta kuorma hiukan työnsi...

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Mutta vanhan pikku Massikan jarrut vasta onkin, joskus tulin kunnon rankakuorma perässä ja tallasin jarrua risteyksessä.. Mitään ei tapahtunut... .. ... Sitte alkoi kuminkäry haiseen... Renkaat oli kyllä lukossa, mutta kuorma hiukan työnsi...

---

Provona olisi ollut hauskempi, jos kulkineena olisi mainittu Zetori.

Lainaa:

---

NOx kirjoitti

Python

Tuossa konstuktiossa maan vetovoima (!) hoitaa pyörän suoristamisen ohjausliikkeiden jälkeen.

---

Maan vetovoima on kyllä sinänsä aika vakio, mutta renkaan kosketusvoima ei. Tällä foorumilla olen oppinut, ettei ketään saa työntää kuoppaista mäkeä alas, mutta tuolla laitteella se olisi niin mielenkiintoista, että kiusaus kävisi ylivoimaiseksi. Varmasti löytyisi uusia ihmeellisiä värähtelyilmiöitä.

Lainaa:

---

Motoristi1958 kirjoitti

Provona olisi ollut hauskempi, jos kulkineena olisi mainittu Zetori.

---

Mutta kun se oli massikka, satakuusvitonen. :dunno:

Vaikka eihän tää tietty aiheeseen lity kyllä… :banned:

Lainaa:

---

Motoristi1958 kirjoitti

Tämä auton ja mp:n jarrujen ja jarrutuksen vertaaminen, tavalla tai toisella, on kyllä niin syvältä kuin voi olla.:doh:
Ottaakseni jotain kantaa asiaan.

---

Niinpä on. Sepä juuri on minunkin pointtini.

ABS mopossa yhtä oleellinen kuin takalasinlämmitin.

Eikös noissa kyykyissä katteet ole juurikin ABS:ä?

Lainaa:

---

Akiva kirjoitti

Eikös noissa kyykyissä katteet ole juurikin ABS:ä?

---

Juu, taitaa olla. Ja se minutkin pelasti kaatumiselta kun törmäsin satakiloiseen urospeuraan.
Tuli kyllä katteet syliin, mutta peura pysyi iskarien etupuolella koko episodin ajan.
Nakulla vastaavassa mällissä olisi ollut elukka mun kanssa ohjaamossa.


Ja katteiden lisäksi Absia löytyy myös jarruista. Voisin olettaa, että paluu asfaltille elikon ylityksen jälkeen oli huomattavasti pehmeämpi kuin lukkiutuvilla jarruilla. Näinollen mopotti oli myös todella helppo pitää pystyssä.

Lainaa:

---

wanico kirjoitti

Juu, taitaa olla. Ja se minutkin pelasti kaatumiselta kun törmäsin satakiloiseen urospeuraan.
Tuli kyllä katteet syliin, mutta peura pysyi iskarien etupuolella koko episodin ajan.
Nakulla vastaavassa mällissä olisi ollut elukka mun kanssa ohjaamossa.


Ja katteiden lisäksi Absia löytyy myös jarruista. Voisin olettaa, että paluu asfaltille elikon ylityksen jälkeen oli huomattavasti pehmeämpi kuin lukkiutuvilla jarruilla. Näinollen mopotti oli myös todella helppo pitää pystyssä.

---

Joo, Wanicon pyörä oli aika surkean näköinen tänään. Ajovalonakin vaan joku onneton taskulamppu. Ja kaikki mittarit yms keulavarustukset riisuttuna. Onneksi siinä oli kaatumaraudat, jotka todennäköisesti säästivät Wanicon jalat pahemmalta loukkaantumiselta, koska sen peuran jalat varmaan tyssäsivät niihin.
Hänhän kyllä pysyi pystyssä vielä törmäyksen jälkeenkin.
Oli meinaan tarkoitus mennä Tattarisuon parkkikselle kokeilemaan ABS jarrutuksia. Nyt kun tuo Wanicon pyöräkin on siinä kunnossa, katteet riekaleina jne, että silläkin voi vetää kunnon jarruharjoituksia.
Nythän tuo pyörä menee lunastukseen.

Kunnon sadekuuro tuli just, kun piti aloitella kokeilut.
No sovittiin, että tehdään ne kokeet huomenna tai sitten, kun tulee kuivaa.

Itse en kuitenkaan malttanut olla hieman kokeilematta, kun Wanico oli jo lähtenyt paikalta. Parkkis ihan tyhjä. Vain muutama mopopoika katselijana.
Vedin sen verran kuin pyörästä lähti noissa märissä oloissa ja täysjarrutus ABS:llä. Nopeus oli 84 km/h. Jää GPS muistiin. Pysähtyi mainiosti ilman mitään ongelmia, kiemurteluita tai lukkiintumisia. Jarrutuslinjalla oli lätäköitä ja vähän kuivempaakin.
Pysähtymismatka oli mielestäni aika lyhyt noissakin olosuhteissa.
Väistämään en kuitenkaan alkanut ihan märällä kelillä. Märällähän se kitka häviää sivusuuntaan ihan samalla lailla kuin sinne jarrutus suuntaan. Eikä se ABS ymmärrä mitään siitä sivuttaiskitkasta.

Kuivalla kelillä sitten jatketaan tutkimuksia.

Pekka
:O:O:O

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Väistämään en kuitenkaan alkanut ihan märällä kelillä. Märällähän se kitka häviää sivusuuntaan ihan samalla lailla kuin sinne jarrutus suuntaan. Eikä se ABS ymmärrä mitään siitä sivuttaiskitkasta.

Kuivalla kelillä sitten jatketaan tutkimuksia.

Pekka
:O:O:O

---

Sulle mietittäväksi.

Mistä johtuen sä oletat että toi manööveri epäonnistuu sateella ja onnistuu kuivalla?

Lainaa:

---

Cobretti kirjoitti

Sulle mietittäväksi.

Mistä johtuen sä oletat että toi manööveri epäonnistuu sateella ja onnistuu kuivalla?

---

Vastaan omasta puolestani, ja Pekka voi vastata itse varsinkin kun toisella on kyykkä ja toisella enduro.

Oman teoriani mukaan väistöharjoituksessa tulee renkaalle hetkellisesti myös kovat sivuttaisvoimat. Jos rengas lähtee sivuluisuun ei absillisella ja absittomalla ole eroa.

Tuli itsekin vetäistyä kotimatkalla ihan testimielessä täysjarrutuksia pelkällä etujarrulla 40-60 nopeudesta.

Pyörän hallittaviuus käsittämättömän helppoa ja jarrutusmatka versus kuiva keli yllättävän lyhyt.
Vielä kun otetaan huomioon, että kyseessä on lähes 10 vuotiset absit ihan sieltä mopoajan alkupäästä.

Renkaana uudenkarhea pilotroad3, jolla lienee myös yllättävän suuri merkitys.

Lainaa:

---

wanico kirjoitti

Vastaan omasta puolestani, ja Pekka voi vastata itse varsinkin kun toisella on kyykkä ja toisella enduro.

Oman teoriani mukaan väistöharjoituksessa tulee renkaalle hetkellisesti myös kovat sivuttaisvoimat. Jos rengas lähtee sivuluisuun ei absillisella ja absittomalla ole eroa.

Tuli itsekin vetäistyä kotimatkalla ihan testimielessä täysjarrutuksia pelkällä etujarrulla 40-60 nopeudesta.

Pyörän hallittaviuus käsittämättömän helppoa ja jarrutusmatka versus kuiva keli yllättävän lyhyt.
Vielä kun otetaan huomioon, että kyseessä on lähes 10 vuotiset absit ihan sieltä mopoajan alkupäästä.

Renkaana uudenkarhea pilotroad3, jolla lienee myös yllättävän suuri merkitys.

---

Mitähän sille renkaan pyörimisnopeudelle tapahtuu jos pito sivusuuntaan menetetään = luisto kasvaa ja jarrupaine pysyy samana? Jatkokysymyksenä tuohon voi miettiä, että mitä se ABS tässä tilanteessa tekee?

Lainaa:

---

wanico kirjoitti

Juu, taitaa olla. Ja se minutkin pelasti kaatumiselta kun törmäsin satakiloiseen urospeuraan.
Tuli kyllä katteet syliin, mutta peura pysyi iskarien etupuolella koko episodin ajan.
Nakulla vastaavassa mällissä olisi ollut elukka mun kanssa ohjaamossa.


Ja katteiden lisäksi Absia löytyy myös jarruista. Voisin olettaa, että paluu asfaltille elikon ylityksen jälkeen oli huomattavasti pehmeämpi kuin lukkiutuvilla jarruilla. Näinollen mopotti oli myös todella helppo pitää pystyssä.

---

ABSeja varmemmin sinut olisi pelastanut vauhdin pitäminen hieman alhaisempana kun olit peura-alueella.Entäpä jos olisit ajanut 10-15 km kovempaa vauhtia? ABSit pelastaisi, vai?
Mulla on 47 kesä päättymässä pyörän päällä joten kaikenlaista on tullut nähtyä ja koettua. Muutaman asian tiedän ihan varmasti kokemuksien ansiosta. Yksi niistä koskee näitä abseja. Joissakin tilanteissa niistä on varmasti apua,mutta ilman niitäkin pärjää ihan hyvin. Kysymys on vain asenteesta ja omasta ennakoinnista. Toinen asia mikä kannattaa aina muistaa on se että niillä on tarkoitus tehdä isoa bisnestä ja lobbaus on sen mukaista. Niin on myös kaikella muullakin mitä moottoripyöräijöille koetetaan myydä "ehdottoman tarpeellisina ja turvallisuutta lisäävinä" kapineina. Jos oma tapa ajaa on kieppua limiitin rajoilla niin siinä ei pitkässä juoksussa lisäkilkkeet auta. Tämä vuosi on ensimmäinen etten ole ajanut katuvehkeellä metriäkään vaan koko kesä on mennyt soralla enduron kanssa. Ja siihen en kaipaa jarruihin mitään abseja. Se soraosasto on ihan oma maailmansa pidon vaihdellessa äärilaidasta toiseen. Siellä on pakko oppia lukemaan alustaa jolla liikkuu.
Pakko on tässä se asia mitä minä vastustan. Olkoon valinnan vapaus, ne jotka absit haluavat, voivat ne ottaa.Pakko johtaa aina rahastuksiin asioilla joita on hankala perustella.

Lainaa:

---

wanico kirjoitti

Vastaan omasta puolestani, ja Pekka voi vastata itse varsinkin kun toisella on kyykkä ja toisella enduro.

Oman teoriani mukaan väistöharjoituksessa tulee renkaalle hetkellisesti myös kovat sivuttaisvoimat. Jos rengas lähtee sivuluisuun ei absillisella ja absittomalla ole eroa.

---

Aika poliitikkomaisesti vastattu täysin ohi kysymyksen. :grin: