Onko ABS jarrut oleellinen turvavaruste moottoripyörässä?

Lainaa:

---

NOx kirjoitti

Se linkittämäsi Rizzi & co tekemä tutkimus todisti Ruotsin osalta, että tutkimuksen kohteena olleista moottoripyöristä 47% oli varustettu ABS-jarruilla ja ABS-jarruilla varustettujen moottoripyörien osuus onnettomuuksissa oli myös 47%. Tämä tosin esitetettiin tilastomatemaattisten laskelmien jälkeen siten, että ABS-jarrut vähentävät riskiä kymmeniä prosentteja. :doh:

---

Ensinnäkin pakko nostaa hattua, että olet jaksanut tutkimusta lukea (todella virkistävää KVG sijaan). Siellä on tosiaan 440 abs pyörää ja 470 ei abs pyörää ja kun ajatuksella tuota vielä selasin niin taidat viitata taulukkoon 3. Siellä tilastoja kallistaa nokkakolarit, joissa ABS luku on merkittävästi korkeampi ja poikkeaa täysin esim Italian ja Espanjan luvuista. Itse kolarilukujahan on analyysissä painotettu eri tavoin, koska tietyissä kolarityypeissä ABS ei ole merkityksellinen (esim tietyt kylkeenajot).

Noita tilastoja tulkitessa ei pitäisi keskittyä liikaa pelkkiin onnettomuuslukuihin vaan onnettomuustyyppejä (ja niitä kuolemantapauksia ja vakavia loukkaantumisia) tulisi ennen kaikkea katsoa. ABS ei ole taikaväline eikä välttämättä pelasta kolarilta, mutta on eri asia mosauttaa jonkun konttiin 60kmh kuin 30kmh. Esim vesikelillä ABS takuuvarmasti laskee keskimääräistä törmäysnopeutta ja vaikka tilastoihin tulisi kolari niin todennäköisesti se kolari on lievempi (tilastoinnissa on erikseen fatal and severe crashes).

Näitä voisi analysoida enemmänkin, mutta se vaatisi noiden aikaisempien viitattujen tutkimusten lukemisen ja siihen ei nyt ole aikaa eikä varsinaisesti kiinnostustakaan.

Lainaa:

---

Crassus kirjoitti

Ensinnäkin pakko nostaa hattua, että olet jaksanut tutkimusta lukea (todella virkistävää KVG sijaan). Siellä on tosiaan 440 abs pyörää ja 470 ei abs pyörää ja kun ajatuksella tuota vielä selasin niin taidat viitata taulukkoon 3. Siellä tilastoja kallistaa nokkakolarit, joissa ABS luku on merkittävästi korkeampi ja poikkeaa täysin esim Italian ja Espanjan luvuista. Itse kolarilukujahan on analyysissä painotettu eri tavoin, koska tietyissä kolarityypeissä ABS ei ole merkityksellinen (esim tietyt kylkeenajot).

Noita tilastoja tulkitessa ei pitäisi keskittyä liikaa pelkkiin onnettomuuslukuihin vaan onnettomuustyyppejä (ja niitä kuolemantapauksia ja vakavia loukkaantumisia) tulisi ennen kaikkea katsoa. ABS ei ole taikaväline eikä välttämättä pelasta kolarilta, mutta on eri asia mosauttaa jonkun konttiin 60kmh kuin 30kmh. Esim vesikelillä ABS takuuvarmasti laskee keskimääräistä törmäysnopeutta ja vaikka tilastoihin tulisi kolari niin todennäköisesti se kolari on lievempi (tilastoinnissa on erikseen fatal and severe crashes).

Näitä voisi analysoida enemmänkin, mutta se vaatisi noiden aikaisempien viitattujen tutkimusten lukemisen ja siihen ei nyt ole aikaa eikä varsinaisesti kiinnostustakaan.

---

Niin, analysoimalla tilastoja päästään milloin mihinkin lopputulokseen. Usein jopa rahoittajan toivomaan lopputulokseen. Ilman sen kummempia pyörittelyitä tuon tutkimuksen lopputulos on Ruotsin osalta, että ABS-jarrut eivät vähennä yhtään onnettomuuksia.

Jos aletaan tutkimaan onnettomuuksien seurauksia, niin ko. tutkimuksen selostus ei juuri antanut työkaluja tämän puolen tarkasteluun. Tarkoitan minkälaiseen aineistoon perustuen päätelmät oli tehty, kuten tutkijalautakuntien raportit jne.

Kiinnitin itsekin huomiota nokkakolarien isoon määrään. Pari skenaariota pohdittavaksi, ihan vaan aivojumpaksi:

ABS-jarruilla ei kaadu, joten ulosajon tai kaatumisen sijaan mennään pystyssä päin vastaantulijaa
ABS-jarruihin luotetaan liikaa, joten syntyy enemmän toivottomia tilanteita, joista ei selviä millään jarruilla

Niin tai näin, olen vahvasti samaa mieltä nopeuden vaikutuksesta seurauksiin. Mutta yhtä lailla olen sitäkin mieltä, että jarruteknologiaa tärkeämpi tekijä on harjoittelu. Paniikkijarrutus ja väistö ovat vaikeita asioita, jo pelkkä hidastavuus voi yllättää. Lisäksi vain harjoittelemalla oppii tunnistamaan selkäytimestä selviääkö tilanteesta ylipäätään vain jarruttamalla vai onko tehtävä muita päätöksiä. Ehkä ikäviäkin, mutta kuitenkin vähemmän ikäviä kuin esim. törmäys.

Lainaa:

---

NOx kirjoitti

Ilman sen kummempia pyörittelyitä tuon tutkimuksen lopputulos on Ruotsin osalta, että ABS-jarrut eivät vähennä yhtään onnettomuuksia.

---

Jep. Siellä on muitakin, sanoisinko, omituisuuksia. Yksi avainsana niiden lähteelle pääsemiseksi on tuo metodologiaan liittyvä "induced exposure". Sinne kun valitsee "sopivat" parametrit, saadaan hyvinkin halutunlaisia tuloksia... (Kyllä, huru-ukotkin osaavat paitsi lukea, myös käyttää KVG-menetelmää ja harjoittaa lähdekritiikkiä.) Mutta asiasta toiseen.

Lainaa:

---

Nitrous kirjoitti

Riippuu renkaista ja nopeudesta. Muutaman vuoden vanhoilla touring-kumeilla voi olla joku 0,9g tiukassa, mutta slikseillä yli 1g arvot ylittyvät helposti, jopa yli 1,5g on mahdollisuuden rajoissa kovasta nopeudesta kun ilmanvastus auttaa jarrun alussa.

---

Aika hurjia hidastuvuuksia, 0,9 g edellyttää sekin jo aika hyvää pitoa.

Sattuu olemaan niin, että mulla on käytössäni laitteisto, jolla hidastuvuuksia voidaan luotettavasti ja vertailukelpoisesti mitata. Jos ajatus tuntuu kiinnostavalta, voisin ehkä järkätä jonkun ajankohdan, jolloin jengi pääsisi kokeilemaan itse, millaisia hidastuvuuksia esimerkiksi satkusta nollaan saa aikaan. Joku 3-4 jarrutusta per pyörä + tulosten lukeminen ja tallentaminen tekee noin 10-15 minuuttia per prätkä, jolloin esimerkiksi kolmessa tunnissa ehtisi testata öpaut 15 kandidaattia. Kuskit ja pyörät luonnollisesti omalla vastuulla - jos vaikka sattuu ABS-poksi hajoamaan ja rengas lipsahtaakin lukkoon...

Kiinnostusta?

Lainaa:

---

polip kirjoitti

Kysymys abs jarrujen puolestapuhujille.
Kun teille on niin tärkeää turvallisuus tekijät,kuten nyt olette sen todistaneet,niin varmaan
hyväksyisitte esivallan taholta pyörien max tehon rajoittamisen 100 hp:en ja huippunopeuden 120km/h.
Uskoisin näiden säästyvän abs jarruja enemmän kuolemantapauksia sekä loukkaantumisia.

---

Kokisin että vapauttani rajoitettaisiin jos tällaiset keinot otettaisiin käyttöön. Siitäkin huolimatta että nykyisessä menopelissä on reilusti alle 100hp ja yli 120km/h vauhdeissa ei ole enää kivaa. Menisi silti hauskuus koko lajista. Sen sijaan en koe että vapauttani rajoittaisi yhtään se, etten saa rengasta lukkoon vauhdissa. Vaikka nykyisessä ei ABSeja olekaan. En jäisi mistään paitsi.

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Sattuu olemaan niin, että mulla on käytössäni laitteisto, jolla hidastuvuuksia voidaan luotettavasti ja vertailukelpoisesti mitata. Jos ajatus tuntuu kiinnostavalta, voisin ehkä järkätä jonkun ajankohdan, jolloin jengi pääsisi kokeilemaan itse, millaisia hidastuvuuksia esimerkiksi satkusta nollaan saa aikaan. Joku 3-4 jarrutusta per pyörä + tulosten lukeminen ja tallentaminen tekee noin 10-15 minuuttia per prätkä, jolloin esimerkiksi kolmessa tunnissa ehtisi testata öpaut 15 kandidaattia. Kuskit ja pyörät luonnollisesti omalla vastuulla - jos vaikka sattuu ABS-poksi hajoamaan ja rengas lipsahtaakin lukkoon...

Kiinnostusta?

---

Hmmm...
Mielenkiintoinen tarjous. Täältä löytyy kiinnostusta.
Missäpäin se mahdollisesti järjestettäisiin?

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Aika hurjia hidastuvuuksia, 0,9 g edellyttää sekin jo aika hyvää pitoa.

---

Jäi tarkentamatta, että nuo on hyvällä alustalla saavutettavia maksimeja. Tuskin toistuu joka kerta. Radalla omat nössöjarrut on olleet parhaillaan jossain 1,2-1,3g huitteilla. Normaalijarrutuksen maksimi pitkissä jarruissa pyörii karvan päälle 1g lukemissa. Kovista nopeuksista tuota maksimia auttaa tosiaan ilmanvastus, joka 250km/h vauhdissa alkaa jo olemaan aika lähellä 1g, kun kuski pomppaa katteen takaa pystyyn. Tällöin pienikin jarrutus pompauttaa hidastuvuuden yli ykkösen helposti.

Toki noissa mun ajamissa voi olla jonkin verran mittausvirhettä, koska on laskettu 10Hz GPS-datasta.

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Sattuu olemaan niin, että mulla on käytössäni laitteisto, jolla hidastuvuuksia voidaan luotettavasti ja vertailukelpoisesti mitata. Jos ajatus tuntuu kiinnostavalta, voisin ehkä järkätä jonkun ajankohdan, jolloin jengi pääsisi kokeilemaan itse, millaisia hidastuvuuksia esimerkiksi satkusta nollaan saa aikaan. Joku 3-4 jarrutusta per pyörä + tulosten lukeminen ja tallentaminen tekee noin 10-15 minuuttia per prätkä, jolloin esimerkiksi kolmessa tunnissa ehtisi testata öpaut 15 kandidaattia. Kuskit ja pyörät luonnollisesti omalla vastuulla - jos vaikka sattuu ABS-poksi hajoamaan ja rengas lipsahtaakin lukkoon...

Kiinnostusta?

---

Kyllä kiinnostaa. Harmi, ettei tuota kilpuria enää ole, mutta voisihan tuota tulla kokeilemaan emännän mopolla. Ero noissa on lähinnä keulan toiminnassa, kilpurin keula kantoi huomattavasti paremmin kuin tuollaisen katumopon, jossa keula pohjaa todella helposti. Jos tuo järjestetään paikassa, jossa on sähköä (esim. pitkällä roikalla) tarjolla, voisi tuohon ottaa sliksin alle. Näkisi samalla vähän katurenkaan ja liimakumin eroa.

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Pitääpä muuten kokeilla.

Olen ollut mopokouluttajana (50 cc) Tattarisuon parkkipaikalla ja Vantaalla liikenteessä.
Mopokoulussa ei ole ihan niin suuria vaatimuksia kuin moottoripyörätesteissä.

Siellä Tattarisuon parkkipaikalla on joka päivä Ajovarman käsittelykoehommia ja radat tehtynä moottoripyörillekin

Vaatimus siihen väistökokeeseen on moottoripyörällä 40 km/h. Sillä pitäisi päästä läpi se rata.
Etäisyys esteeseen 7 m ja 18 metriä paluuseen samalle linjalle.
Linkki kokeeseen
Jos vedänkin 100 km/h, täysi ABS jarrutus 5 m ennen viivaa ja väistö täydellä jarrulla. Kuinka käy? Jää nähtäväksi. Mitä arvelette.

Taidan joku päivä mennä testailemaan.

Pekka
:O:O:O

---

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Vedät lipat varmasti. Väistö jää tekemättä. :banned:

---

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Lippoja en vedä. Se on varma.
Mutta ehdinkö takaisin ajolinjalle.

Pekka
:O:O:O

---

Olet fakiiri. 10m/s = 36 km/h. Laske siita kauanko 100 vauhdissa menet 5 metria. Siina ajassa et ehdi tehda mitaan. Toistan: et mitaan.

En ole ollut mopokoulun opettajana parking paikalla mutta armyn motorbike sqad team olen treenannut savannilla, motocross radalla ja vahan muuallakin. Aani sille etta seisot paallasi pensaassa ja bike tarvitsee pesun ja silityksen.

Lainaa:

---

Nitrous kirjoitti

Jäi tarkentamatta, että nuo on hyvällä alustalla saavutettavia maksimeja. Tuskin toistuu joka kerta. Radalla omat nössöjarrut on olleet parhaillaan jossain 1,2-1,3g huitteilla. Normaalijarrutuksen maksimi pitkissä jarruissa pyörii karvan päälle 1g lukemissa. Kovista nopeuksista tuota maksimia auttaa tosiaan ilmanvastus, joka 250km/h vauhdissa alkaa jo olemaan aika lähellä 1g, kun kuski pomppaa katteen takaa pystyyn. Tällöin pienikin jarrutus pompauttaa hidastuvuuden yli ykkösen helposti.

Toki noissa mun ajamissa voi olla jonkin verran mittausvirhettä, koska on laskettu 10Hz GPS-datasta.

Jos tuo järjestetään paikassa, jossa on sähköä (esim. pitkällä roikalla) tarjolla, voisi tuohon ottaa sliksin alle. Näkisi samalla vähän katurenkaan ja liimakumin eroa.

---

Juu, melkoista pitoa yli 1 g lukemat vaativat. En muutenkaan sanoisi "nössöjarruiksi"...

Katurenkaalla ja liimakumilla on iso ero. Mä kun oon noita mittaillut, niin melkein jarrulla kun jarrulla pito renkaasta loppuu kauan ennen kuin jarrusta teho. Parhaat lukemat perustuvatkin nimenomaan hyviin renkaisiin, eivät niinkään jarruihin.

Mulla ei oo mitään erityistä paikkaa tiedossa. Mutta ehdotus on voimassa, jos kiinnostuneita löytyy ja joku paikka keksitään.

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Juu, melkoista pitoa yli 1 g lukemat vaativat. En muutenkaan sanoisi "nössöjarruiksi"...

Katurenkaalla ja liimakumilla on iso ero. Mä kun oon noita mittaillut, niin melkein jarrulla kun jarrulla pito renkaasta loppuu kauan ennen kuin jarrusta teho. Parhaat lukemat perustuvatkin nimenomaan hyviin renkaisiin, eivät niinkään jarruihin.

---

Tosin hyvät ja tunnokkaat jarrut helpottavat sitä pidon rajan hakemista ja siten tehokasta jarrutusta. Itse en uskaltaisi esim. HD:n vakiojarruilla lähteä kokeilemaan täysjarrutusta ilman kunnollista treeniä, koska tuntuma on olematon. Sitten taas esim. Brembon radiaalijarruilla varustetulla mopolla tuskin tarvitsee paria-kolmea treeniä enempää, että löytää sen oman maksimin ja ero ekan jarrutuksen ja parhaan välillä on paljon pienempi kuin huonommilla jarruilla.

Pitää paikkansa, nimenomaan tuntumasta on yleensä kyse kun puhutaan siitä ovatko jarrut "hyvät" vai "huonot". Teho sinänsä riittää yleensä niissä "huonoissakin", niin kauan kun puhutaan maantienopeuksista. Yli 200 vauhdit on sitten asia erikseen.

ABS on vähän kuin palolaitos, tyytyväisimpiä ollaan kun niiden apuun ei tarvitse turvautua.
Eikä normaalitilanteissa absia tarviikkaan, ainakin omassa pyörässä en kuivalla asfaltilla niin kovaa saa jarrutettua että etujarrusta absin saisi aktivoitumaan.
Kokeilin niitä kyllä hiekkatiellä, tuntuu toimivan.
Absiahan tarvitaan silloin, kun jarrutat sateella ja joku on sattunut kyllästämään asfaltin naftalla, tai kun kaupungissa seuraat sitä jalkakäytävällä liikkuvaa naarashenkilön takapuolta etkä huomaa ajoissa että edelläoleva liikenne on pysähtynyt. Eli odottamattomissa tilanteissa.
Eli minun mielestäni absit on ok, mutta en laittaisi henkeäni niiden varaan kuten en muidenkaan turvalaitteiden tai sen että muu liikenne käyttäytyisi jotenkin loogisesti ja liikennesääntöjen mukaan.

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Pitää paikkansa, nimenomaan tuntumasta on yleensä kyse kun puhutaan siitä ovatko jarrut "hyvät" vai "huonot". Teho sinänsä riittää yleensä niissä "huonoissakin", niin kauan kun puhutaan maantienopeuksista. Yli 200 vauhdit on sitten asia erikseen.

---

Aika hukassa on monelta juuri tuo.... TUNTUMA.

Se on kovin olennainen asia jarruttamisen, jarrujen ja mopon lisäksi ihan ajamisessakin :D.

Ilman sitä tuntumaa mennään abseilla tai ilman..... suoraan tai mutkissa "Aarne Tenkasena".....
oli alla amerikan spora tai joku muu :D.

Sitten ollaan ihmeissään kun "matkalla maitokauppaankin"-ajeluissa vehkeet karkaa milloin mihinkin.

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Juu, melkoista pitoa yli 1 g lukemat vaativat. En muutenkaan sanoisi "nössöjarruiksi"...

Katurenkaalla ja liimakumilla on iso ero. Mä kun oon noita mittaillut, niin melkein jarrulla kun jarrulla pito renkaasta loppuu kauan ennen kuin jarrusta teho. Parhaat lukemat perustuvatkin nimenomaan hyviin renkaisiin, eivät niinkään jarruihin.

Mulla ei oo mitään erityistä paikkaa tiedossa. Mutta ehdotus on voimassa, jos kiinnostuneita löytyy ja joku paikka keksitään.

---

Ei mun näkemyksen/kokemuksen mukaan kisaslicksin erot tule esille suoraan jarrutettaessa. Jos aletaan taittamaan mutkaan samalla kun pitää jarruttaa, niin sitten alkaa eroja tulla isomminkin, mutta kyllä suoraan jarrutettaessa normaalissa kyykkypyörässä nousee takarengas ennen kun etuselta katoaa puhtaalla asfaltilla pito. Itseasiassa veikkaan, että yli 1g hidastuvuuteen pääsee suht helposti sateella sadekumeillakin, sillä niilläkin on suoralla takanen ilmassa ennen kun etunen alta.

Lainaa:

---

Juutana kirjoitti

Ei mun näkemyksen/kokemuksen mukaan kisaslicksin erot tule esille suoraan jarrutettaessa... kyllä suoraan jarrutettaessa normaalissa kyykkypyörässä nousee takarengas ennen kun etuselta katoaa puhtaalla asfaltilla pito. Itseasiassa veikkaan, että yli 1g hidastuvuuteen pääsee suht helposti sateella sadekumeillakin, sillä niilläkin on suoralla takanen ilmassa ennen kun etunen alta.

---

Voit olla oikeassa. Mikä on maksimihidastuvuus ennen kuin takanen nousee ilmaan, riippuu siitä, missä kuski/pyörä-yhdistelmän massakeskipiste sijaitsee suhteessa eturenkaan ja tienpinnan kosketuspisteeseen. Onko se 1 g tai jotain muuta, riippuu näin ollen pyörästä (ja kuskin kaljamahan koosta).

Teoreettisen maksimihidastuvuuden voisi myös laskea määrätylle kuskille ja pyörälle. Sitä varten pitäisi määrittää mm. massakeskipisteen paikka.

Lainaa:

---

mcmies kirjoitti

Voit olla oikeassa. Mikä on maksimihidastuvuus ennen kuin takanen nousee ilmaan, riippuu siitä, missä kuski/pyörä-yhdistelmän massakeskipiste sijaitsee suhteessa eturenkaan ja tienpinnan kosketuspisteeseen. Onko se 1 g tai jotain muuta, riippuu näin ollen pyörästä (ja kuskin kaljamahan koosta).

Teoreettisen maksimihidastuvuuden voisi myös laskea määrätylle kuskille ja pyörälle. Sitä varten pitäisi määrittää mm. massakeskipisteen paikka.

---

Tuo ajoasento vaikuttaa muuten todella paljon maksimihidastuvuuteen. Käytännössä mitä taaempana ja matalampana kuski pystyy pysymään jarrussa, sen kovemmin voi jarruttaa ennen kuin takanen nousee maasta. Tosin optimaalinen asento jarrutukseen sotii osin sitä ajatusta vastaan, että jarrussa paino on tankkia vasten. Jälkimmäinen tosin mahdollistaa rennomman yläkropan, jolloin pyörän hallinta on helpompaa ja jarrutus sitä kautta tehokkaampi. Lisäksi on vielä jonkin verran eroa siinä, että onko takanen 1cm vai 5cm maasta irti. Tämä siis (ainakin) kyykyllä jarrutettaessa.

En mä noista jutuista mitään ymmärrä, mutta voisin kuvitella semmosten linkitettyjen ABSien olevan passelit ainakin nykyiseen mopooni.

Ihan topicin aloittajalle: vaimolle ABS kun se kerran ei muulla haluu ajaa:D.
Ei noista haittaa ole maantiellä, soraseikkailut sit erikseen. Mulla on ollu 3 pyörää abs:lla: k1200s, s1000rr ja nyttemmin k1300s. Omassa ajossa ei abs ole tainnut kertaakaan osallistua jarrutukseen, tai sit oon niin seniili etten ole huomannut. Ratapäiviä on k1200s ja s1000rr:llä aika lailla; tonnisella orgin nopeessa, tosin varmaan ryhmän hitain:grin:.
Pitäis kyllä olla mahdollisuus kytkeä abs pois päältä, vaikka pakollisiksi tulisivatkin; ainakin pyörätyypeissä, joilla sorallakin yleisesti ajetaan.
Mulle abs ei koskaan ole ollut mikään itseisarvo, mutta ei niistä todennäköisesti haittaakaan ole yllättävissä tilanteissa.

Oliko se aloittajan C -hyvät olla olemassa. Kyllä minä abseista tykkään. Väitän jopa, että ehkä vältin yhdet lipat... Sitä nimittäin meikäläinen vetäsee vaistomaisesti aika lujaa etujarrua, jos äkkitilanne tulee eteen. Matkaenskalla soralla (Transalp) pysähtyy hemmetin hyvin abseilla. se niin tiheään raksuttelee. Paras olis mun mielestä, että olis on/off-kytkin. (ainakin jos ne on tulossa pakollisiksi) Toisaalta ehdin ajaa 24-25 vuotta absittomalla pyörällä. Mutta niin kuin tuossa jo todettiin, jos Vaimo ne haluaa, ja tuntee olonsa varmemmaksi ajellessaan, niin eläpä pistä hanttiin ... :grin: :thumbup:

Lainaa:

---

Pekkavee kirjoitti

Alkuperäinen kysymys tässä kai oli, että kannattaako vaimon pyörän ABS jarruista maksaa.
Kaikki ovat varmaan sitä mieltä jo nyt, että ABS jarrut ovat hyvä juttu.

Uusien pyörien ABS jarrut eivät tuo paljonkaan hintalisää.
Mutta jos rahat ovat vähissä ja pitäisi ostaa joku vanhempi pyörä, niin sitä pitää sitten miettiä siltä kannalta.
BMW pyörissä oli kyllä ABS jarruja jo 90 luvulla ainakin.
Minullakin on BMW R1100GS 1999 ja ABS toimii mainiosti

Pekka
:O:O:O

---

Uusi käytetty pyörä tuli maksamaan noin 40 % enemmän kun luin tämän ketjun. Olin ostamaassa pyörää mutta tästä ketjusta tuli ABS:t tietoisuuteen. Ja jotenkin vaan en halunnut ohittaa lukemaani.

Joten huomenna kotiutetaan hiukan enemmän varusteltu, kuin siis mitä alunperin etsin, BMW hra. CAD:lta. R 1100 RT ABS:lla.

Toivottavasti en tule tarvitsemaan niitä.

Omassa pyörässä ainoat sähköt on sytytys- ja valoihin menevät virrat ja kaikki muu on riisuttu pois, edes ABS- jarruja ei ole seassa eikä tuo menoa ole haitannut.

Arvostan enemmän ajokokemusta ihan "raakana", kaasarikoneella ja mahdollisimman vähällä elektroniikalla sen jälkeen kun työkseni ajan 1960 kiloista henkilöautoa jossa on sitten sitä elektroniikkaa ihan riittämiin, kun auto tekee enemmän tietokoneella kuin antaa missään manuaalissa ymmärtää edes, lukee kolmella kameralla tietä, liikennettä, valaistusta ja.. ja.. ja..

Mukaanlukien ottaa ohjat melkein kokonaan tietokoneen haltuun jos auto lähtee kylkimyyryyn ja pyrkii oikaisemaan, hyvä ettei vielä vittuile perään huolimattomasta ajotavasta ja pyydä perään anteeksi, että puuttui peliin.

Silti, pyörässä arvostan sitä, että kontrolli on täysin kuljettajalla, sama vähän kuin harrasteautoissa...

Come down, please. Ajot. 2:ssa opin olemaan käymättä jarruilla, kuin välttämättömässä hädässä. Ja kesäreissulla Slovenian-maassa eräässä kohdassa, kun se huomiokyky sittenkin herpaantui ja oli taajamassa lyötävä etujarrua "henkensä edestä". Ilman apseja, näinköhän homma olisi selvinnyt ilman lippoja.

Pekalle. Mie olen toista mieltä tuosta telelever keulaisella jarruttamisesta. "Tunnokkaasti" jarruttamalla nämäkin pysähtyvät useiden kokeilujen perusteella huomattavasti nopeammin kuin jarrut kerralla pohjaan murjaisemalla. Sillä ei ollut juurikaan vaikutusta jarrutusmatkaan oliko absit päällä vai ei kun siinä lukkiutumisen rajoilla mentiin.

Alkuperäiseen kysymykseen. Ilmankin varmaan pärjäisin mutta ei noista haittaakaan ole ollut. Ehkä jopa yhdeltä ojaanajoltakin ovat pelastaneet kun asfaltti muuttuikin yllättäen soraksi ja edessä oli tiukahko mutka. Oisin saattanu tuosta selvitä lukkiutuvillakin jarruilla, ken tietää :dunno:.

Lainaa:

---

vollano kirjoitti

Sillä ei ollut juurikaan vaikutusta jarrutusmatkaan oliko absit päällä vai ei kun siinä lukkiutumisen rajoilla mentiin.

---

Juuri näinhän sen kuuluukin mennä. Ei ABS tee mitään ellei olla jo siinä pisteessä, että ilman ABSiän olisi löysytettävä kahvasta tai alkaa nopeasti karata pyörä nakki lukossa alta. Siinä saa olla melkoinen vetomies jos paniikissa märällä esim pystyy toteamaan sadasosasekunnin reaktioilla onko rengas lukittumassa ja sitten löysätä kahvaa juuri sopivasti, että se maksimipito alkaa taas löytyä ja vielä viiveettä... samalla kun edessä olevan hirven karvat alkaa kutitella omaa naamaria.

Juurikin näin kuten Crassus asian ilmaisi.

Mainitaan vielä että nappularenkaista jää assulle aika komeat mustat raidat kun vetää täpöjarrut vaikka satasesta, vaikka on absit! Ei hirveästi huvittais siihen alkaa lisäämään jotain väistöliikkeitä...

Maantiellä renkaan rajojen löytäminen eri olosuhteissa sisältää sen verran muuttujia, että varmaa kaavaa tuskin löytyy. Yleensä löytyy vain tienpinnan satunnaiset pidon rajat. Pääsääntöisesti pystyy silti hyvin selviytymään ihan perustaidoilla ilman apuja, tuo abs onkin niihin yllättäviin tilanteisiin, joihin ei tavallisesti joudu edes joka vuosi. Radalla pito on sen verran vakio/tunnettu, että kuski voi ottaa ja saada tilanteet pitkälti haltuun ilman apuneuvoja harjoittelun kautta.

Voisko joku laittaa linkin org summermeetingin jarruesitykseen. En ole mistään löytänyt ko. videota. Kiitos!

Siihen aikaan kun japsipyöriin alko tulla tehoja, mutta ei ollut jarruja, puhumattakaan ajo-ominaisuuksista. Jossain 150 oli sellaiset runkovärinät, että oksat pois. Tämän päivän kyykyllä ajelee helpostikin kolmattasataa pidempiäkin vetoja ja peli kulkee kuin kiskoilla.

Siihen aikaan opeteltiin turvallinen paniikkipysäytys seuraavasti:
Takajarru lukkoon, vastaohjausta kunnes pyörä kyljellään asvaltilla ja sitten eroon pyörästä! Näin se turvallisuusajattelu muuttu vuosikymmenien aikana.:thumbup:

Lainaa:

---

finn kirjoitti

Voisko joku laittaa linkin org summermeetingin jarruesitykseen. En ole mistään löytänyt ko. videota. Kiitos!

---

https://www.facebook.com/photo.php?v=10200377888069271

Lainaa:

---

hidas57 kirjoitti

Maantiellä renkaan rajojen löytäminen eri olosuhteissa sisältää sen verran muuttujia, että varmaa kaavaa tuskin löytyy. Yleensä löytyy vain tienpinnan satunnaiset pidon rajat. Pääsääntöisesti pystyy silti hyvin selviytymään ihan perustaidoilla ilman apuja, tuo abs onkin niihin yllättäviin tilanteisiin, joihin ei tavallisesti joudu edes joka vuosi. Radalla pito on sen verran vakio/tunnettu, että kuski voi ottaa ja saada tilanteet pitkälti haltuun ilman apuneuvoja harjoittelun kautta.

---

Tuohan se on että olosuhteet muuttuu mut kokemus auttaa arvioimaan et onko pito normaali vai kuinka kovasti alentunut ja kokemusta tulee ajamalla ajatuksen kans ja tunnustelemalla et millanen keli, tuore tai vanha asfaltti, onko asfalttipaikkoja, onko hiekkaa jne.

Samalla oppii lukemaan tietä ja ympäristöä ja liikennettäkin ihan rutiinina. Sillon ei tuu yllärinä et pelto aukeiden kohdalla voi olla multaa, mettähakkuiden kohilla on risuja yms tiellä ja jos vastaan tule sora-autoja niin jossain on se risteys missä on soraa.

En tarkoita et pitäsi vetää pidon rajalla vaan tunnustelemalla miten tukevasti kumi tarttuu asfalttiin ja vaikka kokeilemalla takajarrulla ja kiihdyttämällä kun löytyy tyhjää tietä yms ja miettimälä mitkä asiat vaikuttaa mitenkin.

Tuommosesta on hyötyä oli teknisiä apuja tai ei.
ABS kyllä mahollistaa maksimi tehojarrutuksen joka kerta kun tarttee ja siinä se on ylivertainen.

Ja mitä tulee noihin ihmisten tottumiseen tai luottamiseen automaattisiin apuvälineisiin - http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.s...loihin-sumussa
Voi olla seuraava versio osaa sumunkin mut jo tuohon ihmiset luottaa niin ettei mieti et mitä se oikeasti tarkoittaa et automaatti hoitaa homman - joko ei oo ees tiedetty(viititty ees vilkasta) ettei takavalot pala tai sit on luotettuu et ku tulee pimeää(lue huono näkyvyys) niin valot syttyy.

pitää varmaan käydä kokeilemassa ottaa ABS sulake pois ja tehä muutama vertailujarrutus absilla ja ilman että miten toi vaikuttaa normijarrutuksen matkaan...

mun mielestä ei muuta eroa pitäs tulla kun että takapöyörä menee lukkoon ja pysähtyy sen takia nopeemmin...

No ilman muuta ajamiseen vaikuttavia asioita tulee miettiä ja 'tunnustella'. Se on sitä kokemusta. Ja tuskin kukaan minkään absin takia toimii toisin, jarrut ne vaan on.

Turvavarusteista ABS onkin sellainen ettei sitä juurikaan tarvitse miettiä, mutta kannattaa silloin tällöin sitäkin kokeilla ihan kunnolla. Joku luistonesto jo on sellainen, että saattaa tulla houkutus hiukan ulosmitata sen avulla. Nuo muut, lähinnä mukavuusvarusteet (autoissa), ovat kyllä petollisia pahimmillaan.