Tuono

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Tota dynovetoa en tehnyt, kun silloin askarreltiin muutakin. Sittemmin pyörä koki väkivaltaisen lopun.

Se on kuitenkin tiedetty seikka, että tötsien pituudella vaikutetaan ilmavirran nopeuteen eri kierrosalueilla. Toisaalta tuo on hengityksen hienosäätöä versus kansi, putkisto & ajoitus.

Ajatuksena tuo on tuollainen köyhän miehen muuttuvapituuksinen. Olikohan uudessa gikserissä jotain vastaavaa kanssa, jos oikein muistan. Monissa vehkeissä pituuden muutos on hoidettu vaihtumaan kierroslukujen mukaan mekaanisesti.

---

Joo, kyllähän noilla tötteröiden pituuksilla ja yläpään reunojen muotoilulla on jotain vaikutuksia - tuossa yhden putiikin näkemyksiä asiasta:
http://www.venturisystem.com/dynocha...2014?chapter=3

Karkeasti pitempi tötterö niin enemän vetoa keskialueele ja lyhemäälä ylös
valita jos saa niin semmoiset paljon taivutetutreunat(sieni) varsinkin ahtaasen rakoon

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Tota dynovetoa en tehnyt, kun silloin askarreltiin muutakin. Sittemmin pyörä koki väkivaltaisen lopun.

Se on kuitenkin tiedetty seikka, että tötsien pituudella vaikutetaan ilmavirran nopeuteen eri kierrosalueilla. Toisaalta tuo on hengityksen hienosäätöä versus kansi, putkisto & ajoitus.

Ajatuksena tuo on tuollainen köyhän miehen muuttuvapituuksinen. Olikohan uudessa gikserissä jotain vastaavaa kanssa, jos oikein muistan. Monissa vehkeissä pituuden muutos on hoidettu vaihtumaan kierroslukujen mukaan mekaanisesti.

---

Tötterön pituus tulee käytännössä suoraan siitä, että mille kierrosluvulle imupuoli halutaan virittää. Mitä pidempi tötterö, sen matalammalla kierrosluvulla se toimii. Ton pituuden saa suhteellisen helposti laskettua itekin seisovan aallon värähtelijän kaavoilla. Haettu värähtelytaajuus on halutun kierrosluvun monikerta ja ajatuksena saada ylipainepulssi imuventtiilille kun se on sulkeutumassa ->täytös paranee.

Tötterön reunan muodolla vaikutetaan sitten virtausvastukseen, mutta jonkin verran sillä on vaikutusta myös painepulsseihin.

Rivikoneissa käytetään tyypillisesti eri pituisia tötteröitä eri sylintereissä, jolloin saadaan laajennettua vääntöaluetta, mutta maksimista joudutaan karvan tinkimään. Tommoset tuplatötteröt onkin sit karvan haastavammat suunnitella, että virtaus ja painepulssit tosiaan eri kierrosluvuilla toimii niin kuin on ajateltu.
Muuttuvapituuksinen imutorvi on tietenkin paras ratkaisu, koska silloin ei tarvitse tinkiä edes vääntöhuipusta. Ite haaveilen portaattomasti pituutta muuttavista tötteröistä. Olis koko kierroslukualueelle passelit. Jollain arduinolla ja servolla sais rakennettua varmasti suht helposti toimivan ratkasun.

Imutorvet on nokkien ja pakoputken ohella tärkeimmät moottorin luonteeseen vaikuttavista tekijöistä ja niillä on mahdollista saada todella isoja muutoksia aikaan ajettavuuden osalta.

Edit. Ilmavirran nopeuteen vaikuttaa käytännössä vain tötterön halkaisija ja tilavuusvirta, joka riippuu suoraan kierrosluvusta, koneen iskutilavuudesta ja volymetrisestä hyötysuhteesta (=kaasuläpän asennosta).

Lainaa:

---

Nitrous kirjoitti

Tötterön pituus tulee käytännössä suoraan siitä, että mille kierrosluvulle imupuoli halutaan virittää. Mitä pidempi tötterö, sen matalammalla kierrosluvulla se toimii. Ton pituuden saa suhteellisen helposti laskettua itekin seisovan aallon värähtelijän kaavoilla. Haettu värähtelytaajuus on halutun kierrosluvun monikerta ja ajatuksena saada ylipainepulssi imuventtiilille kun se on sulkeutumassa ->täytös paranee.

Tötterön reunan muodolla vaikutetaan sitten virtausvastukseen, mutta jonkin verran sillä on vaikutusta myös painepulsseihin.

Rivikoneissa käytetään tyypillisesti eri pituisia tötteröitä eri sylintereissä, jolloin saadaan laajennettua vääntöaluetta, mutta maksimista joudutaan karvan tinkimään. Tommoset tuplatötteröt onkin sit karvan haastavammat suunnitella, että virtaus ja painepulssit tosiaan eri kierrosluvuilla toimii niin kuin on ajateltu.
Muuttuvapituuksinen imutorvi on tietenkin paras ratkaisu, koska silloin ei tarvitse tinkiä edes vääntöhuipusta. Ite haaveilen portaattomasti pituutta muuttavista tötteröistä. Olis koko kierroslukualueelle passelit. Jollain arduinolla ja servolla sais rakennettua varmasti suht helposti toimivan ratkasun.

Imutorvet on nokkien ja pakoputken ohella tärkeimmät moottorin luonteeseen vaikuttavista tekijöistä ja niillä on mahdollista saada todella isoja muutoksia aikaan ajettavuuden osalta.

Edit. Ilmavirran nopeuteen vaikuttaa käytännössä vain tötterön halkaisija ja tilavuusvirta, joka riippuu suoraan kierrosluvusta, koneen iskutilavuudesta ja volymetrisestä hyötysuhteesta (=kaasuläpän asennosta).

---

Aamen :grin:

Mitenkähän tollanen tuplatötterösysteemi mahtaa käytännössä toimia?
Äkkiseltään vois kuvitella että about puolet ilmasta kulkee tuon ylemmän tötterön kautta ja toinen puoli alemman kautta.
Tuntuis aika uskomattomalta että ilmavirta osaisi päätellä koneen kierrosten perusteella kumpaa reittiä milloinkin sen pitäisi mennä.
Joten maihtaisko samaan lopputulokseen (tai jopa parempaakin) päästä ihan normaalilla hyvin muotoilulla tötteröllä, jonka pituus olisi noiden keskiarvo.
Tuossa tuplatötterössähän saattaa toi monimutkainen rakenne jo heikentää ilman virtauksia :dunno:

Tuota myöskään en hiffaa että mitä hyötyä saadaan noilla eri mittaisilla tötteröillä eri sylintereissä - eikö samaan lopputulokseen pääsisi samanmittaisilla tötteröillä, jotka olisivat noiden eri mittaisten keskiarvo?

Tuossa muuten yksi laskuri, jolla voi katella miten tötterön pituuden muutos vaikuttaa kierroslukuun:
http://www.velocity-of-sound.com/vel...alculator2.htm
Tuon mukaan omassa mopossa sentin muutos pituudessa vaikuttaisi kierroksiin 300rpm.

Lainaa:

---

Attitude kirjoitti

Mitenkähän tollanen tuplatötterösysteemi mahtaa käytännössä toimia?
Äkkiseltään vois kuvitella että about puolet ilmasta kulkee tuon ylemmän tötterön kautta ja toinen puoli alemman kautta.
Tuntuis aika uskomattomalta että ilmavirta osaisi päätellä koneen kierrosten perusteella kumpaa reittiä milloinkin sen pitäisi mennä.
Joten maihtaisko samaan lopputulokseen (tai jopa parempaakin) päästä ihan normaalilla hyvin muotoilulla tötteröllä, jonka pituus olisi noiden keskiarvo.
Tuossa tuplatötterössähän saattaa toi monimutkainen rakenne jo heikentää ilman virtauksia :dunno:

Tuota myöskään en hiffaa että mitä hyötyä saadaan noilla eri mittaisilla tötteröillä eri sylintereissä - eikö samaan lopputulokseen pääsisi samanmittaisilla tötteröillä, jotka olisivat noiden eri mittaisten keskiarvo?

Tuossa muuten yksi laskuri, jolla voi katella miten tötterön pituuden muutos vaikuttaa kierroslukuun:
http://www.velocity-of-sound.com/vel...alculator2.htm
Tuon mukaan omassa mopossa sentin muutos pituudessa vaikuttaisi kierroksiin 300rpm.

---

Sen on pakko olla siis noituutta. Tähän japanin insinööri luottaa kanssa. Kuvassa uuden gikserin 1 & 4 sylinterin tuplatötteröt.

http://www.sportrider.com/sites/spor...?itok=GhTcbIXS

Utelias kun olen testaamaan niin tuplatötteröt on matkalla mulle :grin:
Täytynee laitella käppyröistä kuvaa. Sitte joskus kun pärrä on ajokunnossa ja penkissä käyty.

Lainaa:

---

Inkku kirjoitti

Utelias kun olen testaamaan niin tuplatötteröt on matkalla mulle :grin:
Täytynee laitella käppyröistä kuvaa. Sitte joskus kun pärrä on ajokunnossa ja penkissä käyty.

---

Siinä verrokkia :thumbup:Liite 12900

Liite 13511

sininen viiva = normi ja punanen = "race mode"


Tuollaisen käppyrän se piirsi. Parempaan ei Matti ja Sami pystynyt ilman Commanderia. Lastuna Gapron V2V5 + normi ilm.boksi (ilman sitä "snorkkelia" tosin) + ne JMH:n RääRää imukurkut + Arrow slipari.

Kaikin puolin tyytyväinen tulokseen vaikka laihalla keskialueella käy. Huomattavasti tasasempi tyhjäkäynti mitä itte sain säädettyä ja kyllä vetää myös ihan erilailla! Etuiskarikin heräs henkiin kun Matti sieltä liiat öljyt otti pois.

^
Ihan perusterveeltä näyttää. Tuota keskialueen kuoppaa ei saa siloiteltua kuin 2-2 putkistolla tai collectorin modauksella.

Ylös saa tehoja avarammilla kansilla. Pelkät isot läppärungot tuossa konstruktiossa ei tuo kuin osakaasuhyötyjä ja kaasuun vastaavuutta. Läpät auki kansi ahistaa lopulta kuitenkin.

Jos ois ollunna ylimääräsiä dollareita takataskussa niin olis ollu kyllä kiva kattoa viivoja normi kurkuilla ja sitten niillä teikäläisen RääRää tötteröillä. Nyt jäi tollaseks yhdeksi paketiksi "testaukset".

Mutta näin omana mielipiteenä muille notta en suosittele lyhyitä "evo-kurkkuja" laittamaan, ne tappaa kyllä selkeästi koko alaväännön!

Jahha, löytyiskö tälläkertaa jeesiä vilkkuasiaan?

Tosiaan viimekesänä yritin vaihtaa ledit takavilkuiksi. Se homma ei natsannut vastuksista huolimatta ja ne vilkut sai uuden omistajan. Nyt tuossa eilen yritin sitten laittaa sirompia ihan perus (21w halogeeni) vilkkuja taakse. Eipä toimi nekään. Muutaman kerran normia nopeammin vilkauttaa ja sitten jää "palamaan" ja vilkkureleestä rupee kuulumaan ihme surinaa. Kokeilin myös niin että laitoin toisen uusista vilkuista eteen samalle puolelle, vaikutus oli että rele vaan rupesi pitämään kovempaa surinaa eikä vilkkunut vilkut sitten ollenkaan..

Mikäs tuohon nyt auttais? Onko jotain älykkäämpää vilkkurelettä mikä kävis suoraan orkkiksen tilalle vaiko onko tuo Italiatar vaan noiduttu tapaus :grin:

Lainaa:

---

Inkku kirjoitti

Jahha, löytyiskö tälläkertaa jeesiä vilkkuasiaan?

Tosiaan viimekesänä yritin vaihtaa ledit takavilkuiksi. Se homma ei natsannut vastuksista huolimatta ja ne vilkut sai uuden omistajan. Nyt tuossa eilen yritin sitten laittaa sirompia ihan perus (21w halogeeni) vilkkuja taakse. Eipä toimi nekään. Muutaman kerran normia nopeammin vilkauttaa ja sitten jää "palamaan" ja vilkkureleestä rupee kuulumaan ihme surinaa. Kokeilin myös niin että laitoin toisen uusista vilkuista eteen samalle puolelle, vaikutus oli että rele vaan rupesi pitämään kovempaa surinaa eikä vilkkunut vilkut sitten ollenkaan..

Mikäs tuohon nyt auttais? Onko jotain älykkäämpää vilkkurelettä mikä kävis suoraan orkkiksen tilalle vaiko onko tuo Italiatar vaan noiduttu tapaus :grin:

---

Kattele Motonetistä jokin fiksu vilkkurele, niin eiköhän se siitä.

^ Soon vähän tuurista kiinne siinä puljussa saako oikeeta tietävää palvelua vaiko "oon vaan töissä täällä"- palvelua :p Siks täällä vähän kyselin että tietäs suurinpiirtein mikä on oikea rele tuohon. Taidan napata vanhan irti ja kokeilla onnea sen kanssa tuolla.

Jos sieltä ei natsaa, niin vantaalla on storm-motor??

Taidankin suosiolla suksia sinne, vieressä kun on Eurobikeri ja Allwrongikin tarvittaessa :peukutpystyyn:

Motonetti jos lähempänä, niin ottaisin tän:

http://www.motonet.fi/fi/tuote/48190...2V-30W-2-nap-L

Muistaakseni rele oli 2-napainen, mutta tuo sama löytyy kyllä 3-napaisena kanssa.

Yhdyn edelliseen, noita motonetin digireleitä olen pariin pyörään laittanut, en tosi Milleen koska siinä ei ollut sähkövikoja :) kytkiksen mukaan on kaksinapainen rele.

Tuo motonetin w2 napanen elektrooninen punainen rele toimii,joudut muistaakseni vaihtamaan piuhojen paikkaa alkuperäisessä liittimessä.Jos haluaa täysin ledeillä toimivat vilkut ilman vastuksia joutuu lisäksi kolvasmaan diodit alkuperäiseen johtosarjaan.Muuten mittarivalolle menevä sähkö vuotaa toisen puolen vilkulle jolloin kaikki vilkut vilkuttavat kerralla katkaisijasta huolimatta

Tai katkaisee mittarille menevän piuhan:grin:

Mun Tuonossa oli sellainen pikafiksi.

Mites tollanen JMH:n ehdottama ledi rele, toimiiko sillain jos esmes eteen laittaa ledimallin vilkut ja taakse ne äskettäin ostetut halogeeniversiot?

Tosiaan se alkup. rele on 2 napanen, sen kerkesin sentäs eilen repiä irti. Tänään jos kerkeis hakea tollasen uuden.

Lainaa:

---

Inkku kirjoitti

Mites tollanen JMH:n ehdottama ledi rele, toimiiko sillain jos esmes eteen laittaa ledimallin vilkut ja taakse ne äskettäin ostetut halogeeniversiot?

Tosiaan se alkup. rele on 2 napanen, sen kerkesin sentäs eilen repiä irti. Tänään jos kerkeis hakea tollasen uuden.

---

Väitän, että joo.

Sittenpä täytyy ostaa ja testata :thumbup:

Motonetin rele ostettu & testattu, toimii kuin se kuuluisa junan vessa :p

Kivasti vilkkuu ledit edessä ja halokeenit takana, neuvoista kiittää hän!

Uusi tuonoNISTI ilmoittautuu! :thumbup:
On kyllä hurja vekotin, eihän tuota tohdi edes kierrättää loppuun asti.. :grin:
Osaatteko suositella akkua tuonoon, alkaa olla vaihtoa vailla? :)

Onkos täällä kukhan laittanu raisereita Tuonoonsa? Riittääkö kaasuvaijeri ja millaset ostit ja mistä, saa suositella :)

Lainaa:

---

Inkku kirjoitti

Onkos täällä kukhan laittanu raisereita Tuonoonsa? Riittääkö kaasuvaijeri ja millaset ostit ja mistä, saa suositella :)

---

Häh? Siis korottaa entisestään?

Mulla oli Rizoman madaltavat raiserit, joilla sai ajoasennosta aika hyvän kovempaan menoon, mutta ohjauslukko meni kamalaksi. Pyörää ei mm. saanut ohajuslukkoon :D

^ Joo olkapään ja selän kanssa vähän ropleemaa niin josko helpottas kun ylemmäs sais. Toki eri tangolla sais muutettua mutta vähän liikaa hommaa vaan testata jeesiikö.

Lainaa:

---

Inkku kirjoitti

^ Joo olkapään ja selän kanssa vähän ropleemaa niin josko helpottas kun ylemmäs sais. Toki eri tangolla sais muutettua mutta vähän liikaa hommaa vaan testata jeesiikö.

---

OK. Tod. näk. vaatii pidemmät letkut.

Ei se toisen stongan asentaminen kovin iso homma ole. Ne switchgearit ja kaasukapula irtoavat kivutta.

Lainaa:

---

JONiE kirjoitti

Uusi tuonoNISTI ilmoittautuu! :thumbup:
On kyllä hurja vekotin, eihän tuota tohdi edes kierrättää loppuun asti.. :grin:
Osaatteko suositella akkua tuonoon, alkaa olla vaihtoa vailla? :)

---

Tuonossa on hyvä olla akku jossa on riittävästi kylmäkäynnistysvirtaa (CCA), mielellään yli 200. Omassa Tuonossa on Varta TTZ14BS, 12V 11Ah 230CCA ollut jo 2014 lähtien, ja hyvin pelaa edelleen.

Omani hain Akkupojilta.