Referenssipintana on vaakataso. Pyörä on oman massansa voimalla renkaiden varassa, eli keula 26mm ja perä 14mm painuneena.
Printable View
Referenssipintana on vaakataso. Pyörä on oman massansa voimalla renkaiden varassa, eli keula 26mm ja perä 14mm painuneena.
Onhan nyt varmasti oikein mitattu keskiarvo sekä pyörää painamalla että nostamalla, ettei nyt kitka vaan pääse sekoittamaan teoriaa?Lainaa:
suizaki kirjoitti
Keula kuuden mittauksen (3+3) keskiarvo perän kanssa lopetin kolmem mittauksen jälkeen, kun tulee aina samaa.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
äifin Kieli o oikeesti paremmin hallussa, mut Korealainen kielipäällikkö, klitorispoliisi tai mikä lie tää samsungi luulee olevansa, kuvittelee osaavansa paremmin.
Tos on 650 euron versio aiheesta: https://shop.alpharacing.com/shop/ca...l_kit_6356.jpgLainaa:
suizaki kirjoitti
Katohan, tuohonkin on työkalu. Tuossa mittaus on tehty näemmä takaiskari täydessä pituudessa.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Omat laitteet oli luokkaa alle satasen, mutta digitaalinen kulmavaaka ja lineaari kaverina.
Jos lähtisin hifistelemään, niin kaivan pajan hyllystä seuraavat
*konevesivaaka (+-0,02mm/m kaltevuus)
*metrin hiottu referenssisuora (0,03mm sisään)
*koneistetaan akseleden sisään holkit, jossa tarkka raferenssitaso mittausta varten.
*600mm työntömitta käyttöön
Tuolla saa tarkkuuden +- 0,1 deg sijaan pari desimaalia tarkemmaksi, mutta ei taida palvella tarkoitusta enää tarkemmin.
Pyörien mittaaminen olisi mielenkiintoisempaa, kuin se, mihin noita käytetään, mutta kassavirta siinä on heikohko.
Voin joskus ottaa ratapäiville mukaan kevyempää mittakalustoa, niin päästään mittaileen ja harrastaan, mikäli aihe kiinnostaa.
Tasapainotukseen löytyisi muuten tota kawaa kalliimmat kahden tason dynamiikka mittalaitteet. Siinä voisi kisakumppani olla ihmeissään, kun alkaa klo 23.00 tasapainottamaan taka-akselin pyöriviä dynaamisesti 200km/h nopeuteen :D
Tuon hifistelyn suhteen suutarin lapsella ei ole kenkiä, eli kiireessä tulee tehtyä vähän sinne päin, mutta mekaanisiin vikoihin omilta jäljiltä on nolla keskeytystä kurapyörät mukaan lukien.
Kymppikawa alkaa oleen valmis. Pitää vielä askarella toiset vanteet siihen sopivaksi. Akran kokoputkisto lyhkäsellä vaimella pitää aika hyvää ääntä. Jonkun mielestä ehkä myös kovaa... pitää katella hiljasempia päiviä varten sinne jotain tukkeeksi.
Puntari näytti muuten vakio vanteilla 172,3kg siten, että tankissa oli tasan 3kg ainetta.
Ihan kivat lukemat. Pari kiloa voi ihan huoletta pudottaa vielä, kun ei ihan tyhjällä tankilla ajeta kuitenkaan.
Pääsis jo ajaan :)
On kyllä sopivan painonen. 201 kg näyttää google abs-versionin wet weightiksi.
Mikä on suhe eteen/taakse?
Keula 92,5kg (53,7%) ja perä 79,8kg (46,3%) tuolla bensakuormalla. Kuskin kanssa ei ole kokeiltu, sillä alunperin SI-yksiköiden määrittelyä varten tehty kilon prototyypin vaaka ei kestä tätä.Lainaa:
T1mppa kirjoitti
Jaksatko määrittää painopisteen korkeuden? Tarvitaan vain joku sopiva koroke mille saa pistettyä vaa'an ja saa nostettua/ punnittua toisen pään.Lainaa:
suizaki kirjoitti
Vooin tehdä, tosin toimitusaikaa tulee noin viikko työmatkan vuoksiLainaa:
scuuba kirjoitti
Tää ei aukea meikälle. Saako lisäohjeita?:)Lainaa:
scuuba kirjoitti
Eli kun vaikka keulaa nostetaan, keulan alla olevan vaa’an lukema pienenee ja takana olevan suurenee. Jossakin vaiheessa ollaan tasapainopisteessä, eli kaikki paino on takarenkaalla. Pyörä ei kuitenkaan ole täysin pystyssä, sillä painopiste on ylempänä kuin tienpinta.Lainaa:
T1mppa kirjoitti
Painopisteen korkeuden pystyy laskemaan siis siitä, minkä verran painopiste siirtyy, kun pyörän kulmaa muutetaan.
Kelpaisko toi?Lainaa:
T1mppa kirjoitti
https://books.google.fi/books?id=84h...%20cog&f=false
Hio maalit pois vakiovanteiden sisäpuolelta?Lainaa:
suizaki kirjoitti
Ja tasapainota vanteet hiomalla pintaa esim 0,1 mm sopivalta alalta, sen ei luulis vaikuttavan mitenkään vanteiden kestävyyteen. Esim 200mmx100mm ala on noin 5,4gr.
Ja kaikki on pois pyörivistä massoista.
Ihan tuonne asti ei vielä edetä, tosin on tehty jo Yamahan vanteisiin joskus :DLainaa:
scuuba kirjoitti
Täällä on askartelu hetken taas telakalla, kun kaikki aika uhrataan teollisuuden alttarille ja vapaa-aikana koitetaan välillä ajaakin.
Yamahan OZ-vanteet menee muuten kawaan lähes heittämällä. Ei tarvii kun keulaan tehdä kawan levyillä, uudet levyn kannattimet ja holkit + absi kehä laserilla.
Taakse repullinen holkkeja ja custom made absikehä. Nyt ei vaan kykene, ei jaksa. Kuvat saan kyllä tehtyä muutenkin kuin tosi suunnittelija paintilla. Koneetkin löytyis...
Pyörän massa ton jälkeen oli 3kg polttoainekuormalla noin 168,5kg... eli aika optimi.
Tuli sitten hankittua shifteri tuohon 2005 vuoden kymppiin, kun sopivasti sai. Kyseessä siis healtechin iQSE, jossa katkoajat säädettävissä joka vaihteelle ja anturinkin saa (ilmeisesti?) laitettua joko vaihdevivuston välitankoon tai kiinnityspultin alle.
Onko muilla kyseistä shifteriä ja mihin olette anturin laittaneet ja millaisia katkoaikoja käyttäneet? Zx-10r-foorumilla näköjään 70-55ms vaihteesta ja kierroksista riippuen. Anturi ilmeisesti parempi laittaa tuohon välitankoon?
Moi,
Löysin tähän yhden vastauksen jo aiemmalta sivulta, mutta varmistaisin vielä.
Mikä nesteiden lämpötilaväli on normaali 2006 Zx-10r:ssä?
Itselläni viileällä kelillä maantiellä lämmöt nousevat maksimissaan 68 asteeseen, onko tämä normaali?
Lämpimällä kelillä taajamassa lämmöt pyörivät 90-100 asteen välillä.
Kiitos!
Nämä lämpötilat on ok
Löysin tähän yhden vastauksen jo aiemmalta sivulta, mutta varmistaisin vielä.
- Varma kevään merkki.
Mikä nesteiden lämpötilaväli on normaali 2006 Zx-10r:ssä?
- Mopoissa(kin) on paineistettu jäähdytysjärjestelmä, joka keittää jossain 119-124 asteen jälkeen.
Itselläni viileällä kelillä maantiellä lämmöt nousevat maksimissaan 68 asteeseen, onko tämä normaali?
- Koska termari toimii tuolla alueella.
Lämpimällä kelillä taajamassa lämmöt pyörivät 90-100 asteen välillä.
- Koska flekti toimii tuolla alueella.
Kiitos vastauksista!
Sen verran iso tuo lämpätilavaihtelu, että aloin asiaa miettimään :)
No niin, niinhän se näyttäisi meikäläisen '05 ykköskopan runko haljenneen. Halkeamat on siellä normaalissa paikassa, eli koneen yläkiinnikkeiden seutuvilla olevassa saumassa, sekä sitten näyttäisi olevan myös takayläkiinnikkeen sauma lähtenyt halkeamaan. Huomenna olisi tarkoituksena kelkkoa runko hitsarille. Eli olisi kysymyksiä siitä, onko tuossa jotain erityistä huomioitavaa, vai onko vaan vedettävä saumat kiinni ja sormet ristiin?
En löytänyt intternetistä kuvia korjatuista rungoista, mutta ilmeisesti tapana ei ole ollut tehdä lisävahvistuksia, vaan saumojen uudelleen kolvaaminen on ollut ainoa toimenpide? Ilmeisesti rungosta on myös jo aikanaan tullut päivitetty versio, joka ei yhtä herkkä halkeamaan ole. Onko kellään tietoa mitä eroa noilla kahdella versiolla on keskenään, eli onko uudessa revisiossa jotain lisätuentaa, vai onko isompia rakenteellisia eroja?
Oisko kuvia?Lainaa:
Ghostrider kirjoitti
Asiansa osaava alumiinihitsari asialle, niin hyvä tulee. Puhtaus, oikea täyteaine ja suojakaasut (myös rungon sisään) varmaankin avain asemassa. Eli samaa liimaa, kuin tehtaaltakin.
Sen verran ymmärrän alumiinin hitsaamisesta, etten sitä itse lähde harjoittelemaan :D
Ei tullut omasta moposta otettua kuin tuo yksi kuva tuossa tohinassa, eliLainaa:
scuuba kirjoitti
Liite 23957
Parempia kuvia löytyi amerikan joen foorumeilta esimerkiksi täältä ja täältä. Samalla tavalla saumaa pitkin halkeama kaikissa näyttäisi menevän, vakavuus vissiin riippuu enimmäkseen siitä kuinka kauan on haljennella rungolla ehditty ajaa.
Joo, toi on tuttu paja ja osaaminen köykämiinin kanssa on kohdillaan. Eli itse hitsaamisen osilta pitäisi olla kaiken kunnossa. Pyysin myös hitsaria antamaan oman arvionsa siitä, mikä on halkeamisen aiheuttanut. Foorumeilta luetun mukaan olisi ihan vaan ollut tehtaalla robotissa säädöt pielessä ja saumat siksi huonoja. Mutta takuuseen uusitut rungot ovat eri varaosanumerolla ja joidenkin kertomusten mukaan erilaisia joiltain osin, eli liekkö sitten huono suunnittelukin osasyyllisenä?Lainaa:
suizaki kirjoitti
Ja sitten olisi kolvaukset kolvattu ja pitäisi ruveta ahkeroimaan mopoa lyöntiin vielä loppukesän ratapäiville. Ei tuossa oikein mitään varmaa selvinnyt halkeamien syystä, tehtaalla päin helvettiä olleet hitsausrobotin asetukset saivat yhden äänen lisää. Eli eiköhän se tuokin runko ole nyt parempi kuin uutena ollut.
Liite 23963
Eipä tuo pahalta näytä/näyttäny, ja sauma parempi kuin uutena.Lainaa:
Ghostrider kirjoitti
Voimilla on aina tapana etsiä se heikoin lenkki, ja rakenteellisesti tuossa näyttäisi olevan aika hot spot, ja kun samaan kohtaan osuu paska sauma, niin siitä sauman vierestähän se sitten lähtee pikkuhiljaa liikkeelle.
Paljoko rungolla kilometrejä? Kippejä?
Mulla oli kans r1 runko murtunut jalkatappien yläpuolelta siitä missä runkoputket liittyy "takaosaan". Selkeä väsymismurtuma, vaikka kaatoja oli ennen tota kans n-kappaletta. Tuo rubko hitsattiin varalle ja ostin uuden käytetyn 150€ hintaan. Katkenneella rungolla etenkin nopeiden mutkien ulostulot osui aianlailla miten sattuu.
Ehjällä rungolla ajosta tuli tarkempaa, muttei kuitenkaan sen nopeampaa.
Edit. Tää luurin näppis ei ole tarkoitettu käsillään muuta fyysistä työtä kuin korkeintaan käsilaukusta puuteria etsineille miehille. En jaksa korjata typoja :D
Minun toimestani kaatoja on kaksi kappaletta, Alastaron kakkosessa sekä vauhtivasurissa. Tässä kaadossa meni mutkalle etuvanne ja alempi t-kappale, vauhtivasurin kaadossa meni kumpikin vanne kieroksi, sekä joka ikinen ja ainut muoviosa huggeria lukuun ottamatta hajosi. Eli onhan tuo kovan elämän elänyt tuokin runko, kilometrejäkin taitaa olla jossain 80 tonnin hujakoilla. Kaatumatatit on kiinni juuri noilla huitteilla mistä halkeama lähtee, eli osaltaan sekin lisää kuormitusta.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Mutta näitä runkoja on tosiaan halkeillut ihan alusta asti. Tuossa foorumeita selaillessa taisi pienin lukema olla 4 000 mailia katuajoa, jonka jälkeen oli runko halki juuri tuosta samasta paikasta. Eli jotain on tehtaalla mennyt pieleen silloin aikanaan, ja sitten takuuna on vaihdettu uudella varaosanumerolla olevia runkoja tilalle.
Varmaan nuokin halkeamat on jotain vaikuttaneet ajoon, jännä nähdä tuleeko jotain huomattavaa muutosta. Toki radalla en ole vielä tänä kesänä ehtinyt käymäänkään, eli alkuunsa lienee hakemista kaikessa niin paljon, että ei mopon muutoksia juuri huomaa. No, sen näkee sitten, mutta parempaan suuntaan muutos silti lienee.Lainaa:
suizaki kirjoitti
Lähinnä ajattelin että jos runko on jo noinkin paljon kestänyt, niin ei se onneksi ihan fataalin sysipaska kokonaisuudessaan ole, vaikka onkin maanantaierä, varsinkin kun tuo vaurio etenee vähitellen. Ja saumat korjaamalla se ollee ihan ok.Lainaa:
Ghostrider kirjoitti
Vs esim trumpan sysipaska takalinkun kolmio, joka hajotessaan sopivassa paikassa tappaa kuljettajan laakista.
Joo, ei toi ihan toivottoman huono ole. Olisi kuitenkin kiva tietää se, miksi ylipäätään aina halkeavat tuolta samasta kohdasta. Ne ekana vuonna halkeavat ovat varmasti menneet kunnolla vituiksi tehtaalla, mutta onko näissä vasta rippikouluiässä luovuttavissa kuitenkin sama vika, mutta vähäisempänä? No, eipä tuo auta kuin seurata tilannetta.
Kaikissa monimutkaisissa rakenteissa on aina joku kohta jossa voimat ovat suurimmillaan, ja kohtia jossa on eri suuruisia voimia, ts voimat eivät leviä rungossa tasaisesti. Eli voivathan tuon rungon kaikki saumat olla vähän niin ja näin, mutta juuri tuossa kohtaa voimat ovat suuremmat kuin mitä materiaalin sauman raja kestää, joten se kohta pettää ensin.Lainaa:
Ghostrider kirjoitti
Jos niissä alkupään rungoissa oli hitsausauma jo itsessään paska, niin se antutuu "heti". Koska sauman ja materiaalin välinen raja on jo lähtökohtaisesti heikoin paikka, ja paskan sauman takia vielä heikompi.
Sitten jos hitsaussaumaa saadaan paremmaksi, niin eihän ne voimat edelleekään mihinkään häviä, niin kestää vain kauemman aikaa ennen kuin tuo sauman rajapinta antautuu.
Saattaa olla jäänyt valmistusvaiheessa kovat jännitykset. Noista kuvista en osaa hahmottaa mut esim puristettu hirmuvoimalla kokoonpano jigissä nippuun ja hitsattu. Värinät ja muu rasitus lopulta tehnyt tehtävänsä.Lainaa:
Ghostrider kirjoitti
Minulla oli runko samaan tapaan halki omasta -05 kympistä. Vuosi oli 2014 ja mittarissa 33tkm. Historiasta ei sen enempää tietoa, että onko ajettu nätisti vaiko eikö, luultavasti ei.
Käytin Viialassa Raatikaisella rungon hitsauttamassa ja on kestänyt tähän päivään asti katuajoa, rata-ajoa ja surkeita yrityksiä välillä jopa keulia. Mittarissa taitaa olla noin 45tkm tällä hetkellä.
Tämän ketjun sivulta 114 voi lukea omaa vuodatusta asiasta. Itse huomasin halkeamat aikanaan talvella, kun otin moottorin korvakkeet pois tulppien vaihdon ja venttiilien säädön tieltä. Ei mennyt ajokelejä hukkaan kyseisen jumpan takia. Suurin ongelma oli, etten mistään löytänyt värikoodia rungon maalaukseen korjauksen jälkeen. Tarkkasilmäiset saattavat huomata, ettei oman kympin runko ja swingi ole ihan alkuperäisen sävyiset. :grin:
Toivottavasti saat laitteet nippuun ja voidaan loppukesän ratapäivillä ihmetellä varikolla miten on rungot korjattu. :thumbup:
Ilmeisesti tuo kohta lienee se suurimmalla rasituksella oleva kohta tuossa rungossa. Enää ei ainakaan saumassa ole vikaa, eli lienee ihan hyvät mahdollisuudet pysyä rungolla kasassa. Ja pitkään ja paljonhan tuo on kestänyt tähän mennessäkin, eli ei alun alkaenkaan niitä huonoimpia yksilöitä ollut.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Ihan mahdollistahan se tämäkin. Liekkö sitten joku linja työntänyt tehtaalla vähän epäkurantimpaa tavaraa, kun niin paljon heittelee nuo ajomäärät ennen halkeamista.Lainaa:
Sippe kirjoitti
Näin muistelinkin, että sulla oli samaa ongelmaa ollut. Olen vähän kauhistellen katsonut mopoasi, kun runko on niin väärän värinen :grin: Yritys mulla on kova päästä vielä tänä kesänä radalle tuolla laulattamaan. Orgin elokuun Alastaroille on kummallekin liput hankittuna, Kemoralle en vielä kerkeä. Ja eiköhän noita Ahveniston vapaita päiviäkin pidä pari saada mahdutettua kalenteriin :thumbup:Lainaa:
Lasse.L kirjoitti
Jos spekuloidaan ihan puhtaasti tuotantotekniikkaa vs laatu vs hinta, niin tuotantonopeus vie aina voiton, ja laatu on vain nippanappa sitä paskaa mitä markkinoille voidaan tuupata, ettei palautusprosentti nouse liian korkeaksi ja bisnekset kärsi liikaa.Lainaa:
Ghostrider kirjoitti
Jah sitten kun halutaan hitsata nopeasti, niin tarvitaan iso virta joka aiheuttaa rasitusta hitsattavalle materiaalille ja materiaalin muutosalue (sauman ja varsinaisen materiaalin välinen alue) kärsii. Sit jos prosessissa sattuu olemaan joku parametri vähän pielessä/ riittää kun hitsausrobotin ohjelmoija on tehnyt pienenpienen virheen (riittää että keppi osottaa millin väärään suuntaan tai nopeus on millin pielessä jne) tai vahingossa jäänyt yksi pieni asia huomotta, niin sauma menee tuotannossa läpi, mutta pettää sitten myöhemmin.
Eikä sekään olisi mikään uutinen, että juuri kun tuote on menossa myyntiin, niin huomataan että "ei vittu, me ollaan tehty näitä jo X-X XXX XXX kappaletta" ja "noh pistetään myyntiin ja katotaan kuin käy".
Jah sinänsä, mitä tahansa mopon runko hajoo/ repee/ väsymismurtuu, joku nopeemmin joku hitaammin. Eli ainoa muuttuva parametri on aika.
Jos sulla on iso nippu riittävän tasalaatuisia (paskaa tai vähemmän paskaa) saman mallin runkoja niin ne repee aina ensin siitä samasta kohdasta, koska voimat levii tietyllä tavalla pitkin tietynlaista runkoo.
Toisen mallin rungot sitten toisesta samasta kohdasta.
Tuli hankittua pari viikkoa sitten kovan pyöräkuumeen helpotukseen vuoden 2008 zx10r, onhan tuo omasta mielestä mahtava laitos ja täysin eri pyörä kuin edellinen mt09. Onkos näissä tämän ikäsissä mitään ihmeempiä tyyppivikoja mitä kannattaa kuulostella/tutkia, pyörällä ajettu 54tkm,ja siitä nyt ei toki tietoa ole onko kadulla vai radalla ajettu noi kilometrit. Ainakin omasta mielestä käy ja kukkuu hyvin eikä ylimääräisiä sivuääniä ole. Muuten vakio mutta leovince slipari laitettu mökäämään.
Ainoa ihmetystä aiheuttanut "vika" on että kun on ajanut jonkin aikaa ja pyörä lämmennyt kunnolla, niin kytkimen vapaa liike lisääntyy useita millejä, joten kytkin tuntumakin muuttuu melkoisen paljon, ei nyt ala vielä luistamaan kytkin pohjassa mutta saa säätää kytkintä kun lämmennyt. Mistähän tämmöstä rupeisi selvittämään ensimmäisenä vai onko ihan ominaisuus:right:
Pyörään on huoltokirjan mukaan kytkin rempattu 10tkm sitten
Lainaa:
scuuba kirjoitti
K5 Suzukeissa oli jotain samantapaista ongelmaa. Näihin oli sitten tarjolla racall-palikkaa. Taisi Jenkeissä joku runko katketakin keulimisen päätteeksi.
^Osaakos joku paremmin alumiinirunkojen hitsaukseen perehtynyt sanoa, että paljoko tommosessa saumassa on normaalisti tunkeumaa?
Tossahan on pelkkä palko materiaalin päällä? :blink:
Kyllähän se pitäs olla läpi hitsattu. Ei mikään ihme, että ei rungot Suzukissa kestäny.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Mulla oli yhdessä kymppiärrässä samanlaista oiretta, tais olla 2014 malli jonka ostin muutaman tuhannen ajettuna.Lainaa:
Tuplabonus kirjoitti
Kytkimen omituisen käytöksen syyksi paljastui, että myyjä/huoltoliike oli rempannut kytkimen z1000sx:n kytkinpakalla. Ollu vissiin semmonen hyllyssä...
Kytkinpakka on halpa ja helppo asentaa esim. seuraavan öljynvaihdon yhteydessä. Kannattaa kuitenkin varmistaa syy ennen osien ostamista.