Mistä löysit juttua että on muillakin korkannu kierteet? Voikohan tohon eturattaan momenttin luottaa että se on 85Nm? Ootteko laittanu keskilujaa vai suuri lujuus kierrelukitetta. Mulla on noita loctite valmistamia.
Printable View
85Nm eturattaaseen kuulostaa hyvältä. Tosin itse laitan noin 60Nm ja lankalukituksen. Noi eturattaan mutterit ei meinaa pysyä kiinni ilman mekaanista lukitusta ratakäytössä.
Locktiten 243 on todettu vuosien kokemuksella parhaaksi lukitteeksi. Ei lisää merkittävästi avausmomenttia eikä vaadi lämmittämistä, mutta ei myöskään aukea tärinästä kuten esim. 221.
Edit: on tolla Hipillä vaan nopeat sormet
^
Jos pitäis käsiä paljon ylhäällä, niin valuisko koko kroppaan
Hakusanalla yamaha r1 07-08 rear sprocket torque löytyy kohtalotovereita, jos ameriikan murretta on tullut opiskeltua. Uskoisin että tuossa eturattaan mutterissa on oikea momentti, laitan kyllä itse suurinpiirtein jokaiseen värinälle alttiiseen ja varsinkin turvallisuuteen tai budjettiin vaikuttavaan ruuviliitokseen loctiten muistaakseni keskilujaa lukitetta, sen verran on näissä värisevissä laitteissa tullut pultteja ja muttereita tiputeltua. Ison pullon kun ostaa, niin se riittää pitkälle.
Itse asiassa ihmettelin miten löysällä eturattaan mutteri oli, kun pari viikkoa sitten vaihdoin ketjut+rattaat, voisi olla ehkä syytä itsekin vaihtaa lankalukitukseen,tosin oliko 07-08 r1:ssä edes reikiä langalle. Saattoi tosin olla että en edellisellä kerralla kun vaihdoin rattaan pykälää pienempään puhdistanut kierteitä kunnolla kun laitoin lukituksen. Aika hazardi kohta, rikkoo helposti koneen lohkon ja pahimmassa tapauksessa jumittaa takapyörän.
No sit en yhtään ihmettele että kierteet antautu, koska voideltuna momentti on jotain ihan aivan muuta kuin kuivana.
Ja tuo 100Nm on nimenomaan kuivana.
Eli voideltuna momentin pitää olla huomattavasti pienempi kuin kuivana.
Se ollee yksi iso syy miksi jengi noita korkkailee.
Mutta tosiaankin omallakin mutulla veikattuna toi momentti on kyllä poikkeuksellisen suuri tommosille pulteille.
Toisaalta jos noi on M12x1.25 ja 10,9 tai 12,9 materiaalia, niin toi 100 Nm on sinänsä ihan speksin mukainen.
Lisää mutua, nopeesti netistä vilkaisten teräs vs teräs kitkakerroin on luokkaa 0.5-0.8 ja sama voideltuna luokkaa 0.15.
Eli ero on jotain nelinkertainen.
Miten toi sitten kääntyy pultin/ mutterin kiristysmomenttiin/ aksiaalivoimaan, niin sen voinee joku enemmän asiaan perehtynyt kertoa.
Mutulla veikkaisin että voideltuna 50Nm riittää ihan reilusti, ja huomattavasti allekkin sen vastaa samaa kuin 100Nm kuivana.
Lisäksi toi kiinnileikkautumisen estämisaine on parempaa voiteluainetta pulttia/ mutteria kiristettäessä kuin esim moottoriöljy, eli siinäkin suhteessa kävi huono säkä.
Muistaakseni koneenrakennuksessa kiristysmomentit ilmoitetaan yleensä voideltuna, mutta en tiedä miten se menee näissä sarjatuotetuissa laitteissa, joissa voiteluaineiden käyttö pyritään varmasti minimoimaan. Ero kuivan ja voidellun ruuviliitoksen kiristysmomentin välillä ei ole sama kuin kitkakerroin teräksillä voideltuna ja kuivana ja sähkösinkitys pienentää kitkakerrointa. Linkissä on karkea taulukko momenteista ja korjauskertoimista eri materiaaleissa ja voitelutilanteissa.
http://www.ruuvihankinta.fi/images/pdf/HRHMomentit.pdf
Takarattaan mutterit ovat M10 ja em. alla olevan taulukon mukaan kovimman 12,9 M10 1,25 kierteen kiristysmomentti on 81Nm, sitä en tiedä ovatko pultit 12,9 vai normaaleja 8,8, jolloin kiristysmomentti olisi vain 48Nm.
http://www.ruuvikeskus.fi/backend/attachments/5wf05.pdf
Pinnapultit on todennäköisesti 12.9 vähintään 10.9. Jos pultti on vaan 10mm niin käytännössä voideltuna ja 100Nm noiden taulukoiden mukaan mennään myötörajalle melko lailla väkisin. Ja kun se pultti myötää kestää se mahdollisesti sen kerran mutta tuskin toista kertaa. Momentti on monesti varsin hankala mittari pultin kireydelle juuri erilaisista materiaaleista ja voiteluista johtuen. Toimivat siis tehtaalla asennusvaiheessa kun tilanne on standardoitu mutta kotiautotallissa olosuhteet on aika tavalla eri kun ei tiedä mitkä ne oikeat olosuhteet oikein on.
Hirveän monessa käyttökohteessa olisikin parempi käyttää samaa kiristystapaa kuin esim tulpassa tai autojen öljynsuodattimissa. Eli kierre kosketukseen ja tämän jälkeen x kierrosta kiristystä. Tuolla tavalla saataisiin aina lähemmäs vakio veto pulttiin, siitähän kiristyksessä kuitenkin viimekädessä on kyse. Näissä tietenkin tulee aina ongelmaksi epäpuhtast liitokset, eli missä vaiheessa tulkitaan mutterin tai pultin olevan kosketuksessa kun ns. kiristys aloitetaan.
Tästä yksinkertainen laskuri:
http://www.online-iso-calculator.com...80_value=67.56
Hmm.. olikohan täs zx6r:n manuaalissa jotain myös, pähkäilin tuota kun olen nokkapukkeja ruuvannut kiinni, niiissä kun on kaikenkaikkiaan aika hentoinen momentti, olisiko ollut parikymppiä tms. ja kaikki jengat mulla ainakin oli öljyssä. Käänsin kuitenkin ohjeen mukaan mitä siinä oli, tais olla pariin-kolmeen kertaan kiristys annettuihin momentteihin jos en nyt sekota johonkin muuhun.
Edit: 12Nm oli lopullinen kireys.
Siksi laitoin laskurin että saadaan järkeen käypä momentti.
Momenttilaskuri, pinnoitettu kuivana ja suurin momentti: http://www.online-iso-calculator.com...e_80_value=111
Tässä taas kaksi sähkösinkittyä yhdessä, voideltuna: http://www.online-iso-calculator.com...80_value=49.65
Luulisin että nokkien tai vaikka oljypropun tulppaa ei kiristetä kuivana. Siksi laskurista saa arvot, joihin voi luottaa. Ei välttämättä noissa kaikissa ruuveissa edes tiedä lujuusluokkaa, niin on varminta kiristää 8.8 tai 10.9 mukaan. Siis johonkin omaan tietoon se kiristäminen pitää perustua, sanoo foorumit vaikka sitten mitä.
Tässäkin tapauksessa taisi kaikilla foorumeilla olla arvioita tuosta momentista aina lukemasta 20 lbs arvoon 72 lbs ja siltä väliltä. 28 lbs näytti saaneen eniten ääniä, mutta ketään ei kiinnosta miksi ja mistä syystä? Sitten alla olevassa linkissä sanotaan 50 lbs = 68 Nm, tämä kuulostaa järkevältä, verraten vaikka tuohon linkittämääni laskuriin.
Jonkun rannemomentti avaimella 1/4" - 1" tai jotain siltä väliltä ei auta yhtään varsinkaan kokematonta ja kuitenkin pedanttia asentajaa, joka ehkä vielä opettelee, mutta haluaa tehdä asiat oikein ja hyvin.
https://www.yamaha-forum.net/forum/4...tech-info.html
Jos ainetta ei tunne, oletetaan sen olevan 8.8 ja ollaan tällä tasolla: http://www.online-iso-calculator.com...80_value=42.43
Kokonaisuutena itse luottaisin em. Yamaha linkin arvioon...
Voin olla täysin väärässä, kertokaa parempi arvaus ja perustelut.
Tuossa Haan linkissä oleva laskuri perustuu VDI 2230 standardiin ja kaavatkin on siellä esitetty, joten uskoisin että tuohon voi jopa luottaa, varauksin tietty. Kaikki pitäisi periaatteessa tarkastaa, kun edes Yamahan shopmanuaaliin ei voi luottaa...
Aloitteleville harrastelijamekaanikoille vielä ohjetta momenttiavaimen käytöstä, momenttiin vedon tulee olla tasainen, ei siis kliksauteta nykäisemällä, kuten usein näkee...
Noi vdi 2230 standardin mukaiset laskurit antaa aikas kivasti oikeita arvoja, näitä olen työharjoittelussa testannut 20k€ vehkeillä ihan käytännössä rikkomalla muutamia satoja pultteja. Selviteltiin ihan muita asioita siinä samalla, mutta myös noiden kaavojen paikkansapitävyys tuli siinä ihan omakohtaisesti todettua. Oli melkoisen tarkka momenttimittaus taajuusmuuttajaohjatussa "ruuvinvääntimessä" ja pultin välissä vielä voima-anturi, jolla saatiin sitten tieto miten lähelle myötörajaa mentiin milläkin momentilla.
Millanen homma -07 etujarrujen ilmaus kun järjestelmä on tyhjä? Pitääkö tota jarrusylinterin nippaa avata myös jossain vaiheessa?
Miten toi ilmauslaite toimii käytännössä? https://www.motonet.fi/fi/tuote/7510...-vaihtotyokalu
Imet tolla laitteella joka nipasta niin kahvasta tulee kova. Lisäilet vaan jarrunestesäiliöön uutta nestettä. Jos laite on puhdas vanhoista imuista, niin voit ilmajahdissa tietty ottaa talteen imetyn nesteen ja laittaa uudestaan sisään. Laite suhisee ja kompura pörisee.
Voitko laittaa linkin laskuriin, joka antaa merkittävästi standardista poikkeavia arvoja, ihan milenkiinnosta tutkisin asiaa? Sitten jos saisi tuollaisen korkanneen vaarnaruuvin mitattavaksi, niin voisin katsoa siitä kovuudet ja verrata arvoja tunnettuihin vastaaviin ruuveihin ja nuorrutusterästen myötö- ja murtolujuuksiin, oletetaan aineen olevan 0,2 -rajan mukaista tavaraa kuitenkin. Jos joku lähettää tuollaisen ruuvin, voin ihan mielenkiinnosta katsoa kovuudet siitä, vastaavuus lujuuksiin on melko tarkka mittari.
Kyllähän se antaa tasan standardin mukaisia arvoja tasan niin kauan kun pistää siihen standardin mukaiset arvot ja saa standardin mukaiset momentit.
Sitten ei tarvita enää mitään muuta kuin standardin mukaiset olosuhteet todellisuudessa. Ja varsinkin kun vielä tähtää standardin mukaiseen lopputulokseen, niin sittenhän homma onkin juuri niin kuin standardi lupaa.
Hups, oho, menikö Keskiverto Talliropaajan kierteet vituiks? No voi voi, miksei Keskiverto Talliropaajan todellisuus olekkaan hienojen standardien mukainen, yhyy? Minne voi valittaa...? :boring:
Jos palataan takaisin todellisuuteen, niin paljonko panisit momentiks tohon R1:en takarattaan mutteriin.
Jos oletetaan että kyseessä on ehkä brakekliinerillä abaut puhistettu pinnapultti, ja mutteri.
Mutterin tarkka matsku ei tiedossa, kierteiden todellinen puhtausaste ei tiedossa, rattaan pinnan puhtausaste ei tiedossa, joten todellisia kitkakertoimia voi vain veikkailla.
Ainiin, oiskohan mutteri laipallinen?
Ja toki täytyy ottaa vielä huomioon että tässä tapauksessa Keskiverto Talliropaaja käytti kiinnileikkautumisen estoainetta, jonka tarkempaa koostumusta ei tiedetä.
Mutta paljonko panisit, ja millä laskurilla...? :boring:
No sitäpä se todellisuus tahtoo olla.
Ja jos insinööri haluaa venyttää peenistään, niin mun mielestä tossa vois olla aika hyvä laskuri siihen/ Tosin en ole alan asijantuntija, mutta musta tuntuu siltä.
http://www.tribology-abc.com/calculators/e3_6a.htm
Eli meniskö homma tossa niin päin että ensin laskee sen standardin mukaisen aksiaalivoiman ja sen jälkeen käyttää tota laskuria ja yrittää arpoa jotain arvoa joka vastais sit sen Keskiverto Talliropaajan todellisuutta?
Tuo tribology abc:n laskuri perustuu ihan samoihin koneenrakennuksen peruskaavoihin, eli ei muuta tilannetta juurikaan. Esittää toki arvot havainnollisesti eri tilanteissa. Hyvä laskuri tuo on, tullu tuota käytettyä jos/kun ei oo jaksanu ite alkaa räknäämään.
Edit. Ajatusvirhe.
Eikö Yamahalta löydy korjausopasta, jossa on mainittu momentti ja mahdollisesti kierteille laitettava liukaste tai sen puute? Kamalan hankalalta kuulostaa yhden rattaan asennus.
Moroo mikähän on vikana kun 80-130 vauhdissa irrottaa kädet/ajaa yhdellä kädellä tangosta vatkaa aika rajusti?
Mutta tossahan korkkasi kierteet alumiinisestä vetopakasta. "Kuvassa osa numero 7"