(pecha @ Helmi. 04 2009,14:36) kirjoitti
Itse ajoin viime talvena 1/2 vuoden reissun täältä Sydneyyn kaksipäällä, vaihtamatta toisiovetoon kertaakaan yhtään mitään.
Ketjurataspaketti laitettiin uusiksi ennen lähtöä, ja kiristin ketjuja ehkä 3-4 kertaa matkalla. Voitelin niitä kyllä aika säännöllisesti, tosin kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa kerran päivässä (=alkuillasta, majapaikkaan päästyä) riitti hyvin. Aasiassa ei ketjusprayta yleensä ollut myöskään saatavana, joten voiteluaineena oli yleensä moottoriöljy, joka levitettiin ketjulle esim. kankaanpalasella. Olin itsekin hieman yllättynyt siitä, ettei kyseinen öljy sotkenut pyörää juurikaan, kunhan sitä vain osasi laittaa ketjuun sopivan määrän, mikä vaati alkuun hieman harjoittelua. Ja kun touhusi tämän, niin siinä yhteydessä tuli ikäänkuin itsestään vähän samalla tsekkailtua, ettei kuoppateillä ole kiinnityspultit löystyneet, tai mitään muuta normaalista poikkeavaa näkyvillä.
Vastaavanlaiselle retkelle olisin kyllä voinut lähteä myös kardaanipelillä, mutta sitten, jos olisi jotain propleemaa tullut jossakin hevonkuusessa, niin ketjuveto on huomattavasti iisimpi korjata takaisin nippuun - voi vaikka vaihtaa sen kaikki komponentit uusiin, jos tarve on.
En itse asiassa edes kuljettanut noihin muita varaosia mukana, paitsi eturatasta, muutaman lenkin varaketjua ja paria ketjulukkoa, näitäkään ei tosin tarvittu.
Ketju ja rattaat oli matkan jälkeenkin, 35000 ajettuina, vielä melko hyvässä kuosissa, ja niillä olisi ajanut vielä ainakin 5000, mutta vaihdoin ne samalla, kun siinä tuli vähän muutakin huoltoa tehtyä.
Tämä vain esimerkkinä siitä, kuinka valintaperusteet voivat olla hyvinkin erilaisia.
Kävin joskus Alpeilla ja Pohjois-Epsanjassa R1100S:llä, se oli reilun 7tkm retki, ja kardaani oli kyllä ihan huoleton ja hyvin toimiva ratkaisu, ajotuntumaan se tosin vaikutti ihan selvästi, muttei asialla ole tuollaisessa touring-ajossa juurikaan merkitystä.
