EnduroMaxBulgaria

Kahden päivän endurosafari takana, nyt vähän fiiliksiä siitä. Reissussa oltiin ja sieltä lähdettiin pariskuntana :thumbsup:
En ois kyllä ihan äkkiä uskonu kirjottavani tähän osioon tekstiä, mut tuli niin paljo tarinaa, et täältäpä pesee:

Alkuasetelma oli se, että mä en oo koskaa aiemmin ollu enskapyörän päällä ja Tommin enskaa lähinnä olevista motocross-ajoista on "jokunen" vuosi (eli ehkä kakskyt).
EnduroMaxin All inclusive-pakettiin kuulu 3 yön majotus Aquilon-kylpylähotellissa Banyassa, lentokenttäkuljetukset, kaikki ruuat ja juomat, pyörät, bensat, varusteet ja opas. Me otettii tän lisäks yks lisäyö hotellissa ja jäätii relaamaa ja toipumaa ajourakan jälkeen.

Saavuttii myöhää perjantai-iltana Banyaan ja lauantaina sitte heti aamupalan jälkeen turvallisuusbriiffi ja vastuuvapautuslipukkeiden täyttö ja sit EnduroMaxin tallille sovittelee varusteita.

Oltii käyty läpi meiän ajo- ja harrastuneisuushistoria, Tommi sai alleen toiveidensa mukasen GasGas 300 2t ja mulle tuli tutumpi nelitahtinen GasGas 350.
Ajeltii ensin harjottelupaikalle, jossa käytii läpi ylä- ja alamäkiajon perusjutut ja siinä oli jo ensimmäinen haaste allekirjottaneelle katu- ja ratamoottoripyöräilijälle, joka ei juuri koskaan käytä takajarrua 藍

Tästä lähettiiki sit aikalailla syvää päätyy. Vuoristotiet, reitit ja polut oli sellasta tasoa ja sellasessa kunnossa, et sanoin on vaikee kuvailla ja videoita ei valitettavasti oo.
Tommille meno oli luonnollisesti helpompaa (joskin kuulemma silti paikotellen aika haastavaa), mut mä menin kyllä lähellä uskallus- ja suorituskykyni rajoja monet kerrat.
Aivan uskomattomia, kivikkoisia, sateen syväks uurtamia teitä, niin jyrkkiä ylä- ja alamäkiä että puntti tutis ennen ja jälkeen niiden ajamisen, välillä aukeita peltoja, harjanteita ja rinteitä vuorten välissä, välillä taas tunnelimaisen umpeen kasvanutta metsikköä. Vastaan tuli lehmiä, lampaita, paimenia ja paimenkoiria, sekä joitakin vaeltajia ja perus henkilöautojakin sellasilla teillä, mihin en menis kun jollain off road -kulkineella.

Tokana päivänä oli (loogisesti?) mun toiveiden mukaan vähemmän haastavia reittejä - mentii tasasempia, kovaa ajettavia ja ehkä enemmän adve-tyyppisiä teitä ja buggyreittejä, muutamia asfalttisiirtymiä ja nähtii aivan upeita maisemapaikkoja.

Tasovalintoja on kolme, me valittiin beginner/hobby. Meiän osalta toteutus oli joustava, Tommi pääs ajaa kovempaa oppaan perässä ja mä tulin sitä tahtia kun itestä tuntu hyvältä. Risteykset merkattii ja pojat ootteli toki muutenki, jos mulla kesti matkan taittaminen pidempään. Opas myös ajo joitaki kertoja mun luo, kun huolestu että oli käyny jotain (no yhet ihan pikkiriikkiset pannut vedin, ajoin eräässä ylämäessä syystä tahi toisesta suoraa mättäälle ja puunrankoja päin, mut ei tullu ku pari mustelmaa :paikallatuulee: )

Mä jouduin psyykkaa itteeni todella moneen ylä- ja alamäkeen, sanoo itelleni ääneen, et sä pystyt siihen, se menee hyvin, pidä tää linja ja tosta yli noooooin - ja monesti toteemaan, et kaasu pelastaa sut ja pyörä osaa nää hommat paremmin ku sä, luota siihen :grin:
Näiden suoritteiden jälkee palkitsi, ku opas ja Tommi heitti yläfemmaa, et meni sairaan hyvin.

Molempien ajopäivien jälkee päästii rentoutumaa EnduroMaxClubin lämmitettyy uima-altaasee ja huuhdeltii pölyt kurkusta kylmällä oluella. Maistu sit ihan pikkasen hyvältä. Maisemat altaaltakin oli ku palapelistä, eli tosi hienot - ja teki niiiin hyvää lillua vedessä.

Kaikenkaikkiaan kokemus oli mykistävä. En varmaan koskaan oo ylittäny (ja yllättäny) itteeni tolla tasolla - tokan päivän jälkee joutu hetken istuu pukkarin penkillä kyyneleet silmissä ennenku pysty alkaa riisuu varusteita, et huhhuh saakeli mitä hommaa ja miten hullun siisti setti ja onneks selvittii ehjin nahoin.

Kenelle suositeltais?

Ennakkoluulottomalle kuskille, jolla on jonkun verran ajokokemusta/-vuosia alla.
Endurokokemusta ei tosiaan välttämättä tarvi olla, mut hyvästä tasapainosta ei oo haittaa ja katseenkäytön merkitys tossa korostuu entisestään.
Parhaiten hommasta saa irti sillä, ettei oo ihan ekan kesän kuskeja, on rohkea mutta myös rehellinen itelleen ja oppaalle ja kertoo minkä tyyppinen ajaminen maistuu ja mikä ei. Ite ekakertalaisena peilasin omia fiiliksiä ja jaksamista päivän aikana ja opas kuunteli ja modas reittiä sen mukaan että homma tuntu kivalta.
Itsensä haastaminen ja tyhmänrohkeus on kaks eri asiaa.

Homma toimi meiän mielestä hyvin ja sovitusti, Max ja isä-Max on ehkä vähän pidättyvän kohteliaita, mikä sopi suomalaiselle mielenmaisemalle hyvin. Ei turhaa lässytystä eikä selkääntaputtelua.
Meiän kanssa samaa aikaa oli 6 brittimiestä ja 2 brittityttöä, kaikilla kolmella porukalla oli oma opas, lounaalle saavuttii jokseenki samoihin aikoihin, reiteillä nähtiin kerran tai kaks. Ajopäivät saa valita tosi joustavasti ja me esim. pyydettiin kuljetus takaspäin seuraavalle hotellille Sofiaan lentokentän sijaan, eikä siinä ollu mitään ongelmaa.

Jos seikkailumieltä riittää, ni suositus team Eroselta!