Kapea etunen vs. normi 120mm:n.

Tuli tuossa äskettäin hirvi emo ja vasa tielle ja vaikka ei nyt ihan täysjarrusta tarvinnut tehdä, niin tuli mieleen miten tuo gillimakkaran levyinen Karoo 90/90 mahtaa oikeasti pitää, kun kuviokin on aika karkea ja siten kumia on asfaltia vasten aika vähän?

Täytyy ehkä miettiä vakavasti tarvitseeko sitä karkeaa kuviota oikeasti afrikkalaisessa, kun kuitenkin hiekkatie ajelut ovat aika satunnaisia.

Onko mitään testiä tai näppituntumaa minkälaiset erot ovat tuollaisessa 90mm vs. 120 mm jarrutusmatkoissa?

Ei se hirvi tiedä mikä rengas alla pyörii.

Lainaa:

---

jr66 kirjoitti

Ei se hirvi tiedä mikä rengas alla pyörii.

---

Kiitos arvokkaasta kannanotostasi.

Pito kai oli kitkakertoimen, pinta-alan ja paineen tulo. Eli leveys ei vaikuta, koska vastaavasti paine kasvaa.

No johan lähti laukalle... Asennan pyörääni heti maantiefillarin kumit.

Totta vitussa leveämpi etunen tarraa paremmin kiinni.

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Pito kai oli kitkakertoimen, pinta-alan ja paineen tulo. Eli leveys ei vaikuta, koska vastaavasti paine kasvaa.

---

Oletat että kitkakerroin on vakio mutta eihän se niin ole. Miksi ajattelit että tehokkaissa pyörissä on leveä 200 takakumi?

No miksi sitetn etunen ei ole vielä leveämpi, miksi kapeilla takakumeilla ajettin vanhaan aikaan taatusti nopeammin kun perus nopeanryhmän kuski? Miksi rekka pysähtyy yhtä nopeasti kuin katumoottoripyörä?

Jos tuota pitoa ajatellaan fysiikan perustein niin kilon kuutio liukuu pinnalla yhtä herkästi kuin suorakaiteisen levyn mallinen kilon massa.

Mutta toki... rengas on varmasti kaikkea muuta kuin fysiikankirjan yksinkertaistettu tilanne kun sen kitkapita kuumenee vaikka tiukassa jarrussa. Voisi kuvitella leveämmän kumin lämpenevän pidon rajan yli hitaammin kuin kapea, jolloin voisi ajatella pidon olevan parempi, ainakin hetken ennen luistoa.

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Jos tuota pitoa ajatellaan fysiikan perustein niin kilon kuutio liukuu pinnalla yhtä herkästi kuin suorakaiteisen levyn mallinen kilon massa.

Mutta toki... rengas on varmasti kaikkea muuta kuin fysiikankirjan yksinkertaistettu tilanne kun sen kitkapita kuumenee vaikka tiukassa jarrussa. Voisi kuvitella leveämmän kumin lämpenevän pidon rajan yli hitaammin kuin kapea, jolloin voisi ajatella pidon olevan parempi, ainakin hetken ennen luistoa.

---

Jos pitoa ajatellaan pelkän fysiikan ja kitkan näkökulmasta niin kontaktipinnalla tai massalla ei ole mitään merkitystä. Tuo on kuitenkin koulufysiikan erikoistilanne ja todellisessa maailmassa asiat ovat hieman monimutkaisempia. Massan merkitys ei juurikaan muutu mutta kontaktipinnan pinta-alalla on merkitystä. Tämä johtuu siitä että pito ei ole ainoastaan kumin ja asfaltin välinen kitka vaan myös kumin muotoutuminen asfaltin karkeuksien mukaan lisää pitoa ja tämä pidon komponentti on riippuvainen tuosta kontaktipinnasta. Samoin renkaan lämmetessä syntyvä adheesio on riippuvainen tuon kontaktipinnan koosta. Siksi leveämmän renkaan pito on parempi kuin kapeamman.

Ps. Siipien ja aerodynamiikan luoman downforcen antama "lisämassa" on sitten asia erikseen, se muuttaa massan vaikutusta merkittävästi. :)-

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Jos tuota pitoa ajatellaan fysiikan perustein niin kilon kuutio liukuu pinnalla yhtä herkästi kuin suorakaiteisen levyn mallinen kilon massa.

Mutta toki... rengas on varmasti kaikkea muuta kuin fysiikankirjan yksinkertaistettu tilanne kun sen kitkapita kuumenee vaikka tiukassa jarrussa. Voisi kuvitella leveämmän kumin lämpenevän pidon rajan yli hitaammin kuin kapea, jolloin voisi ajatella pidon olevan parempi, ainakin hetken ennen luistoa.

---

Entä rengaskuvion vaikutus? Siinä on kai vähemmän kumia kosketuspinnassa ja kuvio ehkä elää enemmän?

En ole ihan varma kuulinko renkaan vinkaisseen jarrutuksessa, vaikka mopossa on uutta mallia oleva abs. Tästä tuli mieleen se jarrutuspito.

Mistäs sitä maallikko tietäisi. Ajatusleikkiä voi jatkaa vaikka silläkin ajatuksella, että kapea ja pienimassainen rengas ei kestäisi kovasta nopeudesta tehtyä kovaa jarrutusta ylikuumentumatta niin hyvin kuin isomassaisempi rengas.

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Mistäs sitä maallikko tietäisi. Ajatusleikkiä voi jatkaa vaikka silläkin ajatuksella, että kapea ja pienimassainen rengas ei kestäisi kovasta nopeudesta tehtyä kovaa jarrutusta ylikuumentumatta niin hyvin kuin isomassaisempi rengas.

---

Näinpä ja ajattelinkin, että onko kukaan adventurepyörään vaihtanut huomannut käytännössä mitään.

Kaverilta juuri kyselin kun on SMOKin jarrutestejä ajellut milloin milläkin. Ei juuri eroa jarrutusmatkassa mutta puolinappula kuluu silmissä.
Lukkitutuvilla jarruilla tämä.
ABS:t osaa sitten sotkea, vanhemmat järjestelmät tulkitsee hallitussa, kovassa jarrutuksessa nappiksen katukumia reilumman sorron luistoksi ja pistää hanttiin. Itse huomasin uudehkossa Gessussakin tuota vaivaa jos oli Dynamicmoodi päällä ja karkeat kumit. Kai siellä on joku oletusarvo sallitulle luistolle.
Jos on analogi-AT tai sitten uusi niin rengas tuskin rajoittaa, jarruttamisen treenaaminen taas kannattaa jo siksikin että tietää miten ne oman mopon jarrut käyttäytyy. Kuski vaikuttaa, oli Absit tai ei.

Ei fysiikan lait tiedä, makailevatko mutkassa vaiko suoralla. Kapea takanen on ketterämpi. Tietenkin profiilista riippuen. Pito on edelleen parempi, jos saa enemmän kontaktipintaa.

Eturenkaan jarrutuspidossa pitää kait huomioida myös eturenkaan muodonmuutos kovassa jarrutuksessa. Eli rengas hieman litistyy asvalttia vasten jarrutuksessa ja näin tulee vähän lisää kontaktipintaa. Tämän tekijän vaikutus voi olla erilainen kapea vs leveä eturengas.

Lainaa:

---

oili kirjoitti

Entä rengaskuvion vaikutus? Siinä on kai vähemmän kumia kosketuspinnassa ja kuvio ehkä elää enemmän?

En ole ihan varma kuulinko renkaan vinkaisseen jarrutuksessa, vaikka mopossa on uutta mallia oleva abs. Tästä tuli mieleen se jarrutuspito.

---

Koulufysiikassa sillä ei ole eroa onko rengas kuvioitu vai ei mutta kaikkihan toki tietää että sliksi pitää paremmin kuin kuvioitu katurengas. Kuvioitu rengas on aina kompromissi ja tosielämässä kun todelliseen pitoon pitää huomioida adheesio ja renkaan muodonmuutokset sekä painopisteen siirtymät, on rengaskuviolla merkittävä vaikutus kokonaispitoon.

Rengas on oikeasti aika monimutkainen systeemi fysiikassa silloin kun kaikki tekijät otetaan huomioon :grin:

Lainaa:

---

skuikka kirjoitti

Kaverilta juuri kyselin kun on SMOKin jarrutestejä ajellut milloin milläkin. Ei juuri eroa jarrutusmatkassa mutta puolinappula kuluu silmissä.
Lukkitutuvilla jarruilla tämä.
ABS:t osaa sitten sotkea, vanhemmat järjestelmät tulkitsee hallitussa, kovassa jarrutuksessa nappiksen katukumia reilumman sorron luistoksi ja pistää hanttiin. Itse huomasin uudehkossa Gessussakin tuota vaivaa jos oli Dynamicmoodi päällä ja karkeat kumit. Kai siellä on joku oletusarvo sallitulle luistolle.
Jos on analogi-AT tai sitten uusi niin rengas tuskin rajoittaa, jarruttamisen treenaaminen taas kannattaa jo siksikin että tietää miten ne oman mopon jarrut käyttäytyy. Kuski vaikuttaa, oli Absit tai ei.

---

Aika vähän noista tuntuu olevan juttua ja esimerkiksi mutkapidosta, joka nyt ei ole minulle niin olennainen asia. Tuossa kun hirvet olivat menneet ylitse, niin ajoin kunnon vesiseinään ja vesiliirtoahan tuollaisen kapean renkaan pitäisi vastustaa hyvin, mutta noiden leveiden urien tehosta en tiedä, mutta luulisi niiden poistavan vettä tehokkaasti.

Lainaa:

---

Hammurab kirjoitti

Koulufysiikassa sillä ei ole eroa onko rengas kuvioitu vai ei mutta kaikkihan toki tietää että sliksi pitää paremmin kuin kuvioitu katurengas.

---

Sorallakin ? :grin: