Printable View
Jostain syystä tänään tuli mieleen kysymyksiä Suomen losseista.
Mikähän mahtaa olla (makean veden yli menevä) lossi joka on lähimpänä Helsinkiä??
Entä mikä on Helsingistä katsottuna kaikkein kaukaisin lossi??
Ekaan kysymykseen löysin nopealla googlauksella Haukkasalo Luhangalla -n. 220km Helsingistä.
Kaukaisin mahdollisesti olisi Räisälän lossi Suomulla.
Muitakin erikoisuuksia ja kysymyksiä tähän ketjuun losseista.
Kokkilan, Tappuvirran, Arvinsalmen, Vartsalan ja Hanhivirran lossit tulivat tutuksi viimeisen kahden vuoden aikana. Plus tietysti saariston rengastien lossit, mutta niitä ei lasketa. Skåldön lossi on vielä käymättä. Otetaan ensi kesänä haltuun.
Monikaan ei tiedä, että ennen lossiin ajamista pitää pysähtyä siihen puomin tietämille.
Jos joku erehtyy nykyään niin tekemään, niin peräänajon vaara on suuri...:grin:
Jos lossi on vastarannalla, niin kannattaa sammuttaa valot hyvissä ajoin ja ajaa vähän silleen sivuun odottelemaan esim. rantataulun taakse.
Toimii tosi hyvin hämärässä ja pimeässä.
Pudasjärvellä on Kellolammen kapulalossi Iijoen yli.
mitäköhän losseissa on tehoja ,kun kiihtyvyys on niin huimaa painoon ja kokoon suhteutettuna :blink:
Skåldö mulle kaikista lähin. N. 15km himasta. Ei sitä nyt kuitenkaan kauhean usein tule ylitettyä. Ehkä pari kertaa vuodessa...Lainaa:
Zen kirjoitti
Tää oli tiedossa. Pääsispä joskus vetää yli!!Lainaa:
mek kirjoitti
Aika hyvin löytyy tietoa eri losseista tuolta Finnferries sivuilta. Esim Nauvon Lossit taitaa olla sähköllä toimivia nykyään. Akkuteho 1MW.Lainaa:
hoplaa kirjoitti
Tavallinen lossi, jonka kantavuus 60t, niin koneteho on n. 200kW/kone.Lainaa:
hoplaa kirjoitti
Mutta ajon aikana harvoin tarvitaan yhteensä enempää kuin 50kW
Lossissa on kaksi konetta.
60t kantavuuden omaava lossi painaa n. 120t ja maksimikuormalla ollaan sitten 180t painossa.
Vanhoissa 44t losseissa on jotkut hiacen vaparit 50kW/kone ja ne on aika rauhallisia liikkeissä.
Arvinsalmessa on Nestori, jonka kantavuus on 150t ja se painaa n. 850t.
Nestorin tehosta ei ole tietoa, mutta jos saa arvata, niin 300kW/kone.
Kertovat, että Nestorissa on kolme moottoria, joista yksi huilaa, joten huollot voidaan jaksottaa ja villi arvaus on, että yksi Nestorin kone on teholtaan 300kW.
Kevyessä kelissä Nestorilla voidaan ajaa yhdellä moottorilla.
Pienenä kevennyksenä Syvinkisalmen lossi.Oli meillä lainas 2003 hinaajan lykkimänä.Vaijerilossina vissiin ollu joskus Ruovedellä,ny kuskas ittetehtyyn saareen betoniautoa,nosturia ja pylväsosia.
Mantereelta Kogonsaareen on kapulalossi.
jos ei jaksa, niin ohjaamokopissa on perämoottori.
Kongonsaaressa on Salpalinjan tykkiluola.
Kuluneena kesänä tuli ajettua ainakin Puutossalmen ja Tappuravirran sekä Manamansalon losseilla. Mutta kaikesta huolimatta paikallislossi jäi tältä kesältä väliin jota voisin jopa suositella:
https://www.ksml.fi/paikalliset/2739473
Eikös nauvoon aja lautat, ei lossit, ainakin mantereelta, kun ei ole narua...Lainaa:
Go-Za kirjoitti
Ja elektrassa 3x420kW diesel generaattorit, 1MWh akusto ja akselitehoa 2x900kW.
Hallitus esittää Suomen losseja ohjaavien vaijereiden siirtämistä virtuaalitodellisuuteen
Tarkoitus on muuttaa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia, jossa säädetään myös maantielautoista eli losseista.
https://www.is.fi/autot/art-2000008373461.html
Losseja on monenlaisia. On vaijerilosseja ja losseja ilman vaijeria. Kaikissa niissä on ohjattavuus huonoa tai olematonta ja niitä väistää käytännössä kaikki alukset.Lainaa:
Seikkailu_R kirjoitti
Wikipedia määrittelee lossin näin:
Lossi on matkustajaliikenteeseen asetettu pienehkö lautta, jolla on tietty kiinteä kahden päätepisteen välinen reitti. Yleisimmin lossit kulkevat joen, järven tai salmen yli. Lossin päätehtävä on kuljettaa henkilöitä sekä yleensä myös ajoneuvoja vesialueen poikki. Suomen kielen sana lossi pohjautuu saksan sanaan Floss, lautta.
Elektran kyydissä tuli oltua juuri viime viikonloppuna ja se tosiaan kulkee sähköllä. Eteneminen oli jotakuinkin täysin hiljaista! Lisää tietoa tuosta upeasta lautasta tai lossista tässä.
Lossi vaijerilla on ihan eri vempele kuin vaijeriton alus.
Miehitys, pätevyydet yms.
Ja en nyt ihan usko että ois noi vapaasti liikkuvat muuttuneet ihan yhtäkkiä kovin kömpelöiksi.
Kyllä ne väistämiset yms tulee ihan muualta.
Siihen taitaa tämä virtuaalivaijerikin nojata, saadaan vaijerittomaan alukseen miehistön sijaan lossikuski.
Voi tietty että nämäkin jutut on muuttunut siitä kun itse merenkulkua ammattimielessä harrasti...
Jotakuinkin kaikissa losseissa (tai lautoissa) on tämmöiset merkit tuolla ylhäällä:
https://i.imgur.com/Hzv2GxH.jpg
Ja nuo pallurat tarkoittavat käytännössä ohjauskyvytöntä alusta. Eli kaikki muut väistävät sitä.
Yöaikaan aluksen mastoissa palaa valoja samalla tavalla kertoen muille että kyseessä on ohjauskyvytön alus.
Ai perhana, onneks nuo saaret ei pahemmin väistele että että ihan ohjauskyvyttömälläkin osuu laituriin...Lainaa:
Go-Za kirjoitti
Toki siitä kun viimeksi lossilla/lautalla ajoin on jo muutama vuosi aikaa, siinä oli 2x voith schneider vetolaiteet, aika ketterä muistikuva jäi.
Lossit ovat pääsääntöisesti merkitty ohjailukyvyltään rajoitetuiksi (kaksi päällekkäistä palloa mastossa ja kolme punaista valoa pimeässä).
Rajoitettu ohjauskyky tulee siitä vaijerista, ei lossin ominaisuuksista.
Lossissa on kaksi itsenäistä, 360 astetta kääntyvää vetolaitetta, joten lossi on hyvin ketterä liikkeissään.
Se pyörii paikallaan ympyrää ja sillä voi ajaa vaikka sivuttain, jos huvittaa.
Täällähän on hommat lyöty lossiksi...
Yksi aihe matkailuteemaksi...ehkä joku kahden teeman taktiikka voisi olla hyvä.
Klassikkomatskua:
https://www.youtube.com/watch?v=DbefB9AF4G8
En nyt jaksa inttää tästä aiheesta enempää. Käytännössä kaikki lossit on merkitty "rajoitettu ohjauskyky" merkeillä, myös ne jotka eivät ole vaijerin varassa. Esim. Kuvassa oleva Nauvon lossi (lautta) ei ole vaijerilossi.Lainaa:
lario kirjoitti
Valitettavaa on se että näitä vähennetään jatkuvasti. Vekaransalmen lossi lopetettiin 10/2019. Hailuotoon on myös valmistumassa silta, vaikka taitaa valitusten käsittely kestää vielä joitain vuosia.
Onneksi meillä on Saaristomeri ja Ahvenanmaa... Siellä taitaa vielä monet yhteydet säilyä pitkään.
mie mistään mitään tiiä, mutta pistänpä korteni kekoon.
https://www.xpress.fi/ajan-paivin-ajan-oin/
– Vaijeri on päistään kiinni lossin kiinnittymiskaltureissa, mutta lossia ohjataan sen moottoreiden avulla, eikä vaijeri estä lossin sivuliikettä kovassa aallokossa. Talvisin ajetaan ilman vaijeria.
Virtuaalivaijerin käyttö yleistyy losseilla – hallitus ehdottaa Liikenne- ja viestintävirastolle valtuutta määrätä teknisistä vaatimuksista
Lain muutoksella mahdollistettaisiin se, että maantielauttaliikenteen losseja ohjattaisiin tulevaisuudessa yhä useammin fyysisen ohjausköyden sijaan virtuaalivaijerin avulla. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 13.1.2022.
Lossien koko on kasvanut vuosikymmenten kuluessa, minkä seurauksena fyysinen ohjausvaijeri on menettänyt merkityksensä lossia ohjaavana järjestelmänä. Fyysinen vaijeri toimii nykyisin enää lossin kuljettajan visuaalisena apuvälineenä. Maantielauttaliikenteen losseilla on nykyisin teknisesti mahdollista käyttää perinteisen ohjausköyden sijasta niin sanottua virtuaalivaijeria. Virtuaalinen ohjausjärjestelmä näyttää lossin sijainnin lauttaväylän keskilinjaan nähden ja avustaa visuaalisesti ja äänisignaalein kuljettajaa pitämään lossin lauttaväylällä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lakia, jossa säädetään myös maantielautoista. Lakiin lisättäisiin uusi määräyksenantovaltuus Liikenne- ja viestintävirastolle. Tavoitteena on, että Liikenne- ja viestintävirasto Traficom määrittelisi liikenteen turvallisuuden kannalta keskeiset tekniset edellytykset perinteiselle ohjausköydelle ja sitä korvaavalle virtuaalivaijerille.
Hallituksen esitys oli lausunnoilla 27.10.-24.11.2021. Lausunnonantajat kannattivat ehdotettua muutosta. Lausuntokierroksella nostettiin lisäksi esiin, että turvallisuuden parantamiseksi olisi tarve tarkastella myös lossin kuljettajalta edellytettävää pätevyyttä ja lossin määritelmää. Tätä on tarkoitus käsitellä toisessa lossisääntelyn uudistushankkeessa.
https://www.lvm.fi/-/virtuaalivaijer...ksista-1630894
Kyseessä EIVÄT ole ohjailukyvyttömän aluksen merkit. Vaakasuorassa olevat kaksi palloa merkitsevät "perä edellä kulkevaa vesikulkuneuvoa", eli alusta joka on suunniteltu kulkemaan myös perä edellä. Tällaisen aluksen pitää pimeässä näyttää sivuvaloja siten, että kulkusuunta käy ilmi. (Vihreä kulkusuunnassa oikeassa kyljessä, punainen vasemmassa.)Lainaa:
Go-Za kirjoitti
Kaksi pystysuorassa olevaa palloa merkitsevät joko ohjailukyvytöntä alusta tai lossia. Tämä ei tarkoita, että lossi olisi vaijerista irroitettuna ohjailukyvytön, vaan että sellaistakin lossia väistetään samalla tavalla kuin ohjailukyvytöntä alusta.
Lossi ei pimeässä näytä ohjailukyvyttömän aluksen valoja, vaan kolmea punaista valoa pitkittäissuunnassa siten, että ne näkyvät tasasivuisena kärki ylöspäin olevana kolmiona lossin kulkusuuntaan nähden poikittain vähintään yhden meripeninkulman päähän.
Maanteiden vaijerilossit ovat varustettu kahdella kääntöpotkurilaitteistolla, ja kääntyvät ympäri vaikka paikallaan seisten.
Aika monelle lossille tullessa on liikennevalot. Veikkaanpa, että jos niissä palaa vihreä, mitään STOP merkin tapaista pysähtymispakkoa ei ole, liikennevalot määrää tahdin.Lainaa:
lario kirjoitti
Mitä itse losseihin tulee, asun onnekkaasti sellaisella alueella, että 100km säteellä löytyy useampikin. Niinpä ne kuuluu joka kesä ohjelmaan. on niissä vaan jotain.
Aina mielenkiintoista ajaa metallikannelle ja toivoa että mikään laite ole valuttanut öljyä tms. kannelle.
Tuosta puomille pysähtymisestä ei löydykään tietoa, joten sen varmuus pitäisi varmistaa viranomaiselta.
Oisko muuttunut, kun tieliikennelaki uudistettiin.
Lossiin ajettaessa olevat liikennevalot on kaistaohjausta varten, koska sitä ei voi jättää autoilijoiden päätettäväksi.
Käytössä yleensä losseilla, joissa on enemmän kuin kaksi kaistaa.
Sellaista sääntöä ei ole, joka määräisi pysähtymään avoimen puomin kohdalle ei ole. Tieliikenteen säädökset ovat sen verran monimutkaiset jo nyt että ikiomien sääntöjen rustaamisen voisi jättää vähemmälle.Lainaa:
lario kirjoitti
Lautalle ajamista ei säätele tieliikennelaki, vaan aikanaan maantielain (nykyisin "laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä") nojalla annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus maantielautoista ja tarkemmin sen pykälä 13. Pykälässä on paljon tekstiä, mutta pääperiaate on helppo: Liikenteen ohjauslaitteita ja henkilökunnan ohjeita pitää noudattaa. Mitään piilosäädöstä pysähtymispakosta avoimen puomin kohdalle ei ole.
Vuoden 1957 tieliikenneasetuksessa oli pysähtymispakko välittömästi ennen lossin suojalaitteita. Kyseinen säädös kumoutui (viimeistään) vuonna 1982, eli 40 vuotta sitten.
Vanha kansan perimätieto oli siis oikeassa, mutta hekään eivät muistaneet päivittää sitä lakimuutoksen mukana...:grin: