Talvienduro

Kävin ajamassa eilen ekan talviajon tälle talvelle. Keli oli +1 astetta ja lumi mukavasti petti kengän alla. Hauskaa oli kuitenkin!

Illalla nukkumaan mennessä mietin, että voishan se pyörä käyttäytyä paremmin spooriajossa. Nyt ei ollut pitoa eturenkaalla, pyörä puski, takapää pohjasi kovemmissa kuopissa, pyörä oli vähän kankea kääntää mutta suorilla erittäin vakaa.

Nyt on takaiskari kesäasetuksissa, mutta jousi on vaihdettu löysempään. Tämä tarkoittaa sitä, että perä kulkee matalemmalla ja iskari painuu kasaan helpommin. High comppia meinaan vähän lisätä, jolla kompensoi nopeutta, jolla iskari menee kuopassa/patissa länään. Todennäköisesti myös low comppiakin lisään vähän. Reboundiin tuskin kosken, mutta katotaan. Painumia en ole vielä katsonut, mutta preloadilla voi sitä säätää. Isot pojat sanoo, että 100-110 mm taitaa olla sopiva painuma (free sag)

Etuiskareissa on kesäjouset. Katsoin, että iloisesti comppi ja reboundi on täysin auki. Tämä tekee keulasta pehmeämmän tuntuisen, mutta jopa minä huomasin ajossa, että eihän se hyvä ole. Kun ei ole reboundia, niin mutkaan kun ajaa, niin jarrutuksen jälkeen/spoorivalliin osumisen jälkeen jouset työntää kepit pitkäksi saman tien. Tällöin keula ei pysy urassa + keula puskee + keulassa ei ole pitoa + kuski on ihmeissään, että "miten tää pyörä on vähän tällainen vaikea?".

Keulassa mulla ei ole preloadin säätöä(esijännitys), niin en pääse sitä säätämään. Isot pojat sanoo, että keulakulmaa voisi spooriajossa tiukentaa. Eli iskareita tuoda yläkolmion läpi. Niitä ilmeisesti saa tuoda läpi ihan useamman millin. Täytyypä sitä testaa.

Tanko mulla on kesäasennossa. Tätä kun selvittelin, niin jotkut ovat vaihtaneet matalempaa tankoa tai sitten kääntäneet tankoa taaksepäin, jolloin kuski pääsee enemmän tangon päälle ja saa keulaan lisää painoa.

Mutta eiköhän näillä vippaskonsteilla lähdetä liikkeelle. Betassa on portaaton pakoaukon säädin, jolla saa säädettyä tehoaluetta alaväännöstä ylävireiseksi ja kaikkeen siltä väliltä. Kotarissa on kait kolme eri jousta (löysä, medium ja jäykkä). Löysällä jousella pyörä on ylävireinen ja jäykällä alavääntöinen. Spooriajossa voisi kait olla enemmän ylävireinen, mutta mä jotenkin kuvittelen että mulla toi maksimaalinen alavääntö ois paras. Kuitenkin ajelen tolla 300cc:llä enimmäkseen tyhjäkäynnin tuntumassa :orgmp:

http://youtu.be/c2-XMs5-rBA

Löysin sellaisen infopläjäyksen talviajosta, että oskat pois!
Suosittelen kaikkien harrastajien lukemaan

Linkissä info selkeämmin. Löytyy myös pdf-versio.
http://www.k-smk.fi/index.php/enduro/endurokoulu


TALVIENDURO, SPOORIAJON PERUSTEET, TALVI-OLOSUHTEET

Spooriajo
Mitä se on?
• silloin kun ei enää pystytä ajamaan seisten
• ajo tapahtuu pääosin istuen tai puoli-istuvassa asennossa
• yleensä kun lunta on yli 5 cm

Varusteet
• liukupohjat saappaissa (liukumattomilla kyseessä on eri laji)
• luistamattomat housut takapuolen kohdalta
• rasvaa hankaumien estämiseksi (ainakin takapuoli) esimerkiksi Bepanthen

Spoorisäädöt
Iskunvaimennus
1. Säätöjä ei kannata lähteä muuttamaan automaattisesti
• joillakin kesällä tehdyt säädöt toimivat vielä paremmin talvella
• kannattaa ajaa spooriajoa jonkin aikaa ennen kuin alkaa säätämään
2. Milloin säädetään?
• silloin kun pyörä ei pysy spoorissa (tämä voi johtua myös renkaistakin) vaan pyrkii sieltä pois – joko etupää tai takapää
• silloin kun pyörä ei käänny mutkiin
• silloin kun pyörää vatkaa suoralla siten, että vauhtia on pakko hiljentää
• silloin kun ajaminen alkaa sattua selkään
3. Miten säädetään?
• iskunvaimennuksen ei tarvitse olla yhtä nopealla kuin kesällä koska pinta on tasaisempi iskunvaimennuksen pitää kantaa isompi kuorma koska jaloilla ei enää auteta yhtä paljon kuin kesällä
• talvella on loivia ja isoja heittoja, jotka pikkuhiljaa muodostuvat spooriin (nk. patikkoa), jotka on otettava huomioon
• termit säädöissä sekoittuvat: Esimerkiksi löysä ja hidas eivät tarkoita samaa
• spoori ohjaa kulkua, joten eturenkaan on erityisen tärkeää pysyä urassa
4. Mitä yleensä säädetään?
• Vaimennusta lisätään edessä ja takana
• puristus ja paluu
• jos on nopean alueen säätöä avataan (mitä enemmän lunta, sitä vähemmän)
• Etupäätä lasketaan (putkia nostetaan suhteessa kolmiopaloihin)
• Vaihdetaan löysemmät jouset (tämä siis hidastaa vaimennusta)
• lisätään sisäänmenovaimennusta, jotta voidaan kompensoida jousten löystymistä
• Vähennetään takana esijännitystä
• Öljyn viskositeettiä pienennetään (esim. 5 w -> 3 w)
5. Esimerkkejä (säädöt on numeroitu edellisen kohdan mukaisesti)
• silloin kun pyörä ei pysy spoorissa (tämä voi johtua myös renkaistakin) vaan pyrkii sieltä pois – joko etupää -> 1 ja 2 tai takapää ->1
• silloin kun pyörä ei käänny mutkiin -> 2
• silloin kun pyörää vatkaa suoralla siten, että vauhtia on pakko hiljentää -> 1
• silloin kun ajaminen alkaa sattua selkään -> 1 (takaa, ainakin puristus. Paluuvaimennusta voi myös olla liikaa jos selässä tuntuu pattisuoralla)
• muut edellisen sivun säädöt ovat lähinnä yleissäätöjä

Moottori
1. Säätöjä ei kannata lähteä muuttamaan automaattisesti
• joillakin kesällä tehdyt säädöt toimivat vielä paremmin talvella
• kannattaa ajaa spooriajoa jonkin aikaa ennen kuin alkaa säätämään
2. Periaatteita
• talvella on kylmempi, joten moottori käy laihemmalla
• spoorissa rengas pyörii tyhjää paljon, joten moottori voi olla terävämpi kuin kesällä
• kierroksia voi helpommin ylläpitää spoorissa, joten moottorin ei tarvitse olla yhtä vääntävä alhaalla kuin kesällä
• kiihdyttäessä keula ei saa nousta paljoa, koska silloin etupyörä lähtee spoorista
3. Mitä yleensä säädetään?
• suuttimet vaihdetaan isommaksi (yhtä tai kahta kokoa isommaksi)
• neulaa nostetaan pykälällä
• 2t:ssa pakoaukonsäätimen jousi vaihdetaan löysemmäksi
• 2t:ssa pakoputki, joka on terävämpi yläkierroksilla
4. Muut säädöt
• Välitykset (voidaan rauhoittaa kiihtymistä ja lisätä venyvyyttä)
• takaratas kannattaa vaihtaa pienemmäksi, jolloin vaurioitumisriski pienenee. Tarvittaessa voi eturatasta pienentää.
• Jarrut (vähemmän herkäksi jolloin pyörä ei lukkiudu niin helposti)
• Tanko (matalammaksi tai lähemmäksi vartaloa, jotta päästään paremmin tangon päälle)
• Satula (jalkojen pituuden mukaisesti, syvässä spoorissa korkeampi)
• Renkaan nastoittaminen (syvyys, sivunastojen kulma)

Mistä tietää säätöjen onnistuneen?
• Pyörä pysyy spoorissa
• Pyörä ei heitä kyydistä isossakaan patissa
• Kellosta
Tunne ei välttämättä kerro totuutta -> vauhdin kasvaminen tuntuu huterammalta ja hidastuminen vakaammalta

Ajoasento
• Istutaan keskellä tai hieman edessä
• liikutaan kuitenkin maaston mukaisesti satulassa
• ylämäessä paino taaempana, ylävartalo edessä
• alamäessä paino edessä, ylävartalo hieman takana
• mutkaan tullessa paino edessä
• sivusuunnassa
• ylävartalolla hienosäädetään painopistettä
• Toinen jalka pääsääntöisesti jalkatapilla
• Periaatteet
• sisäpuolella
• sillä jalkatapilla minkä hallintalaitteita aikoo käyttää
• jos ei tiedä kumpi, niin jarru
• otetaan tukea pyörästä samalla jalalla (polvi, pohje)
• Kun jalka ei ole jalkatapilla se on liuku-uralla
• hieman eteen työnnettynä ettei se joudu vahingossa takapyörän alle
• ei oteta tukea maasta vaan annetaan jalan liukua

Ajotekniikka

Suora
• toinen jalka jalkatapilla
• kiihdyttäessä vaihdepolkimen puolella
• tasaisesti ajaessa tai hieman hiljennettäessä jarrun puolella
• painopiste keskellä
• talvella on luonteenomaista, että pyörä on levoton suorilla. Vartalon liikkeillä myötäillään liikkeitä ja pyritään pitämään liikkeet maltillisina ja voidaan jopa hieman kiihdyttää vauhtia. Vauhdin hidastaminen yleensä pahentaa tilannetta.

Patti (tai oja/vast)
• lähestytään tasaisella vauhdilla
• noustaan jalkatapin varassa ylös penkistä
• mitä jyrkempi patti (ja huonompi iskunvaimennus), sitä enemmän
• patin kohdalla annetaan reilusti kaasua
• hieman ennen
• hypätään patista
• katse riittävän edessä uran suunnassa ei laskeutumiskohdassa
• pidetään tasainen kaasu laskeutuessa
• joustetaan jalkatapilla olevan jalan varassa

Mutka
• hidastetaan kuten kesällä, mutta vähemmän
• kallistetaan pyörää mutkan suuntaisesti
• sisempi jalka edessä, liuku-urassa
• "törmätään" valliin eturenkaalla
• hidastaa vauhtia
• lakipisteessä annetaan reilusti kaasua, katse suunnattuna spooriin (ei mutkaan)

Ylämäki
• reilusti vauhtia ennen mäkeä
• talvella pito on aina arvoitus kun ei tiedä mitä spoorissa on odotettavissa (kallio, kantoja jne)
• paino reilusti takana
• kaasua runsaasti
• poistaa lunta ja puhdistaa takarengasta
• keulimista hillitään kytkimellä ja ylävartalon liikkeillä

Alamäki
• tullaan sillä vauhdilla millä arvioidaan alamäki selvittävän siten, ettei tarvitse jarruttaa
• jarruttaminen alamäessä tekee pyörästä pulkan (=ei ohjattavuutta)
• paino hieman edessä tai keskellä
• pyritään rullaamaan tai jopa hieman kiihdyttämään
• aliohjautuvuutta hillitään ylävartalon liikkeillä

Ongelmatilanteet
• Etupää lähtee spoorista
• laitetaan paino hieman taaksepäin ja nojaamalla kammetaan etupyörä spooriin. Vauhtia voi joutua hieman
laskemaan
• Takapää lähtee pois spoorista
• Nojataan voimakkaasti etupyörälle ja painetaan kaasua
• Koko pyörä lähtee spoorista
• ei jarruteta eikä vähennetä vauhtia
• ei yritetä väkisin saada pyörää heti spooriin vaan loivalla reitillä ohjataan spoorin suuntaan. Usein on hyvä
lisätä voimakkaasti kaasua, koska vauhti yleensä hidastuu voimakkaasti umpiseen jouduttaessa
• Useita spooreja valittavana
• ei valita syvintä spooria (sille on yleensä syy jos on useita spooreja)
• Spoori loppuu tai ei ole selkeää spooria
• noustaan jalkatapeille tai ainakin reilusti toisen tapin varaan
Huom! Yleensä ongelmat johtuvat kuskin "vänkäämisestä", jolloin pyörä lähtee spoorista. Kun renkaissa ei ole sivuille sojottavia nastoja ei pyörää saa spoorista työnnettyä pois, vaan se pitää nostaa (ihannetilanne, tosin ei se käytännössä ihan näin mene). Rentous on spooriajon avainasia, eli annetaan pyörän kulkea spooria pitkin rennosti, jalkojenvälissä (on ne jalat sitten tapeilla tai ei)

Muut asiat
• 2t-pyörien kaasuttimen suojaus jäätymiseltä
• Jäänestoainetta tankkiin säännöllisesti
• Tankorukkaset auttavat, eivät haittaa (yleensä)
• Pimeäajo spoorissa helpottaa ajamaan oppimista (valojen kanssa tietysti)
• Jarrujen jäätymisen vähentämiseksi jarruja on käytettävä koko ajan, tarvitsi niitä tai ei
• varsinkin tauon jälkeen kannattaa kokeilla jarrujen toimivuus
• jarruihin (jarrusatulan suojaamiseksi) voi rakentaa erilaisia lumisuojia

Hyvä avaus ja loistava infopläjäys - kiitos! Sopivasti ajankohtainen vieläpä tuohon eilen käytyyn keskusteluun yleisen kuramopoilu-topicin puolella :jippikaijee:

https://youtu.be/bhtdUJutImg

Se on helppoa kun osaa....tuollain kun sais meneen:blink:

Tässä lopussa Jesseltä jotain säätövinkkejä:

https://youtu.be/Ih7dOU92Xv0

Vähän eri oloista menoa kuin oma ajo tuolla Asikkalassa.

Viime viikolla kun lunta oli lähes 60 cm kävin Hansiksellakin yrittään, mut ei tullu syvässä urassa pehmeän hangen keskellä mitään, pois oli käännyttävä ettei ois tullut sydänkohtausta. Nyt ois lumet vähän tiivistyneet ja painuneet, ehkä pitää yrittää vielä...

Tuli ostettua tommonen 200EXC enskaksi, spooriajosta ei kokemusta joten oli kyllä hyviä vinkkejä. Lähiviikkoina täytyy käydä kokeilemassa.
Missä lämpötilassa kaasari alkaa jäätymään ja onko ehdotuksia millä sitä suojata?

Lainaa:

---

edi kirjoitti

Tuli ostettua tommonen 200EXC enskaksi, spooriajosta ei kokemusta joten oli kyllä hyviä vinkkejä. Lähiviikkoina täytyy käydä kokeilemassa.
Missä lämpötilassa kaasari alkaa jäätymään ja onko ehdotuksia millä sitä suojata?

---

Joskus menneillä vuosikymmenillä Dellorto piikin kotarissa jääty jo plussan puolella. Vaikka vanhasta makuualustasta sopivat palat molemmin puolin. Ryypylle pääsyyn leikkaa läpän. Sylinterin lämpö pitää kaasarin sulana.

625:ssa ei jäädy miinus neljässätoistakaan. Vaikka syöttäis polanteita reippaammassa ajoviimassa.

Se nollan seutu on pahin. Kun ilmankosteus on lähellä sataa ja kaasarin kurkun venturissa putoaa ilmanpaine, tulee sinne pikku pakkanen. Siihen kosteutta niin jääksi se muuttuu.
Makuualustaa käytettiin kaksitahtisissa joskus, siitä on helppo leikellä suoja.

Hyvät ja kattavat vinkit perusteluineen oli spooriin. Aina sitä jotain uutta oppii.

Jäätämistä voi tulla aina pakkasen puolella jos hötylumi pääsee moottorin kylkeen tai pakariin. Siitä höyrystyy ja jos höyry imeytyy kaasariin päin niin siellä taas jäätyy.

Lainaa:

---

edi kirjoitti

Tuli ostettua tommonen 200EXC enskaksi, spooriajosta ei kokemusta joten oli kyllä hyviä vinkkejä. Lähiviikkoina täytyy käydä kokeilemassa.
Missä lämpötilassa kaasari alkaa jäätymään ja onko ehdotuksia millä sitä suojata?

---

En tiiä missä lämpötilassa kaasari rupee jäätymään, mutta aina kun on lunta, niin itse olen suojannut. 2t vehkeiden kaasarit jäätyy herkemmin kuin 4t. En tiiä miks. Arvaan, että moottori ei säteile lämpöä ympärilleen niin paljoa.

Jo mainittu telttapatja on ihan kurkoa tavaraa. Sitä pro-ukkelitkin käyttää. Alla kuvassa maailmanmestari Holcomben Steve, Suomessa kisaillessaan.
https://www.paijanne-enduro.fi/var/a...large_wide.jpg

Ja kun kaasari jäätyy, niin kaasukapulalla ja -vaijerilla saa vedettyä luistin ylöspäin, mutta jään takia jousessa ei enää riitä voima painamaan luistia alas. Tämähän tarkoittaa sitä, että kaasu hirttää kiinni ja sitten se on menoa.

Joskus 2015 paikkeilla KTM muutti pyöriensä kaasuvaijerit yksivaijereisista kaksi vaijerisiin. Eli jos on kaksi vaijeria, niin silloin toinen vaijeri nostaa luistia ja toinen laskee.

PS. En muuten tiedä minkälaisia ongelmia ruiskupyörissä on. Mutta kaasareissa se on noin.

Uus (2020)
https://dirtbikerider.com/wp-content...MY2020_m01.jpg

Vanha (2011)
https://www.motorcyclespecs.co.za/Ga...012%20%201.jpg

Eilen ropailin tallilla.

Säädin tankoa taaksepäin. Kesäoloissa, kun ajetaan tapeilta, tämä muutos vähentää eturenkaan tuntumaa. Kesällä suositellaan tangon olevan suorassa linjassa etuiskareiden kanssa tai ehkä jopa inan edempänä. Mitä enemmän tanko on edessä, sitä paremman tuntuman eturenkaaseen saa.

Mutta nyt ollaan spoorissa ja ajetaan penkiltä ja ollaan muutenkin erikoisuuden äärellä. Katsotaan miten muutos näkyy.

(Edit. Spoorissa kun ajetaan, niin halutaan eturenkaalle enemmän painoa. Tämä saadaan sillä, että ajetaan matalemmalla tangolla tai säädetään tankoa taaksepäin. Eli "ollaan enemmän tangon päällä")

Nappaan seuraavaksi nykyiset asetukset paperille ja seuraavalla ajokerralla hieron iskareita huolella edes-takas :cruising:
Vaikka sanotaan, että alustaa säädettäessä pitäisi tehdä yksi asetus kerralla, niin nyt tein jo kaks. Laskin meinaan keulaa 2 mm. Mutta nopsaan niitä putkia saa liu'uteltua ylös-alas, kun ovat vain muutamalla ruuvilla puristettu kiinni...

Etujarrun huomasin laahaavan, joten purin sen ja seuraavaksi putsaan, rasvaan ja kasaan.

Lainaa:

---

T1mppa kirjoitti

Ja kun kaasari jäätyy, niin kaasukapulalla ja -vaijerilla saa vedettyä luistin ylöspäin, mutta jään takia jousessa ei enää riitä voima painamaan luistia alas. Tämähän tarkoittaa sitä, että kaasu hirttää kiinni ja sitten se on menoa.

---

Tää onkin hyvä pitää mielessä ja koittaa miettiä miten toimia jos tapahtuu. Kytkin pohjaan tai tappokatkasin varmaan parhaat vaihtoehdot. 2010 tosiaan yksi vaijeri, eli backuppi hirttämiselle puuttuu.

Kytkin!!! Aina kytkin.

Sen jälkeen voi miettiä vaikka tuleen sytyttämistä :D

On kyllä hyvä infopaketti. Noin monta juttua kun olisi tiennyt aloitellessa. Olisi päässyt vähemmällä säätämisellä:grin:

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Kytkin!!! Aina kytkin.

Sen jälkeen voi miettiä vaikka tuleen sytyttämistä :D

---

Aina ei ehdi kissaa sanoa  Joskus on joutunut jättämään laivan. Nelosen vauhdista jäi tötterö auki ja hyppäsin kyydistä. Pyörä karsi yhden ison kuusen alaoksat parin metrin korkeuteen.

Ruisku 2t ei peittoa kaipaa. Ilmanputsarikotelo voi kaikissa mopoissa tukkeentua lumipöllystä. Ennen porailin koteloon lisää reikiä ja karhunkieli peitoksi, rauhotti ilmanvirtausta.

Pyörä kun kehittää yllättäen oman tahdon, ei aina lähde se oikea liike selkäytimestä. Vedin vaimon Gasgassin kerran kuusta päin kun luisti jäi jäisellä metsäkoneuralla kattoon mutkan tullessa silmille. Osaan olevinaan ottaa pahimmat rempoilut koneelta pois kytkimellä mutta tuollaisessa paikassa tahtoo se säikähdyksen puoli sekuntia siirtää tilanteen päätösvallan kuskilta pyörälle.
Onneksi ote pyörästä lipesi pari metriä ennen puuta niin selvisin lumipesulla.

Tuo infopaketti sisältää vaimennuksen säätöjen osalta täysin päinvastaista tietoa, kuin kuulemani suullinen kansanperimätieto?

Tohon kytkimeen sen verran että melko aloittelijana kerran roikasin kolmosella tasatäyskaasulle seisaaltaan sillä seurauksella, että saappaat putosi tapeilta. nyrkit piti otteen ja sitten suorinvartaloin supermänninä reilun ranteen paksuisen männyn läpi. Matkalla jyräsin jonkun leppäpusikonkin nurin. Kaveri kävi katsomassa jälkiä ja kysyi etä et sitten malttanut kaasua höllätä kun kotari suti vielä mäntyyn törmätessä. Niin tässä olis kytkin ollu hyvä, mutta siinä superman asennossa oli ne ranteet lukossa.

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Tuo infopaketti sisältää vaimennuksen säätöjen osalta täysin päinvastaista tietoa, kuin kuulemani suullinen kansanperimätieto?

---

Tuossa on aika lyhyt osio iskareiden säätöä. Ihan on järkeen käypää, mutta varmastikin on paljon asiaa, mitä noihin muutamaan lauseeseen ei olla sisällytetty.

Viitsisitkö vähän avata, mitä kansanperimätieto osaa kertoa aiheesta?

Kaikki vaimennukset käytännössä auki. Niin sanoo Kalevala.

Onko jäähdyttimien peittäminen tarpeen muuten? Tossaki kotarissa näyttäs olevan kaks ihan hyvän kokosta jäähdyttäjää, mutta lämpömittari puuttuu.

Tätä oon miettinyt. Onhan noissa kuitenkin termostaatit ja glykolit. Lisäksi ajoviima ei monesti päätä huimaa.

Väitän, että ei tarvitse.

On sitten hitusen eri asia ajetaanko jäistä ja kovaa spooria, jäistä ja pattista, vai koko kansan suosikkia eli pattia ja pehmeää.
keulasta löysäsin comppia aika paljon suhteessa kesään ja takaa nopeeta comppia, ettei patit lyö selkään niin pahasti. Pyörä on parantunu joka ajokerralla säätämättä, kun se kroppa tottuu

Lainaa:

---

JMH kirjoitti

Kaikki vaimennukset käytännössä auki. Niin sanoo Kalevala.

---

"Kaikki vaimennukset auki" = karrikoiden "ajellaan pelkillä jousilla". Esim töyssystä kun iskari menee länään, niin nyt jousi määrittää nopeuden. Ja kun iskari on painunut kasaan, niin jousi työntää heti töyssyn jälkeen samalla voimalla iskaria pitkäksi. Tai jos ollaan mutkassa, niin mutkan alussa kun jarrutetaan tai ajetaan spoorivallia päin, niin kepit menee kasaan, mutta heti kun jarrun päästää tai valliin puskeminen loppuu, jousi työntää iskarit pitkäksi.

Mulla oli viime viikonlopun ajossa kaikki vaimennukset keulasta auki ja taakse vaihdoin 65 kg painoselle sopivan jousen (kesävaimennusasetukset).
Tämä teki sitä, että keulassa puskee, etusessa ei ole hitaissa mutkissa pitoa eikä pyörä tahdo kääntyä. Vähänkään syvempi/terävämpi oja, niin silloin takaiskari lyö pohjaan ja kovaa. Geometrian näkökulmasta keula on korkealla ja perä alhaalla.

Menovaimennus (comp) voi olla hyvinkin löysä keulasta. Sen puolesta liputan. Mutta reboundia pitäisi olla kuitenkin jokin verran, sillä kun pyörä ajetaan mutkaan, niin nyt kun ei ole reboundia, niin keula ponkaisee täyteen mittaansa kesken mutkan = puskee, ei pitoa, ei käänny. Jos on reboundia, niin silloin keula pysyy alhaalla = pyörä kääntyy ja käyttäytyy loogisesti.

Takana kun on erittäin löysä jousi, niin kylläpä on mukava ajella. On kuin sohvan päällä istuisi. Mutta pateissa vaimennukset ei riitä, vaan lyö tosi herkästi pohjaan. Eli kun jousessa ei enää riitä energia, niin menovaimennuksella pitää sitä kompensoida.

Jos on kova jätkä (kuten mä tulevaisuudessa), vaihtaa keulaankin löysemmät jouset. Tällöin keulankin menovaimennusta pitää lisätä.

Lainaa:

---

edi kirjoitti

Onko jäähdyttimien peittäminen tarpeen muuten? Tossaki kotarissa näyttäs olevan kaks ihan hyvän kokosta jäähdyttäjää, mutta lämpömittari puuttuu.

---

Kaikki ei peitä, mutta mun mielestä peittäminen on tarpeen kaikilla pyörillä kovilla pakkasilla (oisko jostain -10 alkaen).
2t vehkeissä peitän heti nollan alapuolella. Syynä se, että 2t ei tuota lämpöä niin paljoa.

Jos ei peitä, niin kone käy liian kylmänä. Ja kylmä kone ei kestä. Voitelut ei toimi.
Mielummin peitetään liikaa kuin liian vähän, jotta moottori on lämmin. Vaikka motti joskus keittää, niin ei se näissä yksipyttyisissä haittaa mitään. 4t keittää herkemmin kuin 2t.

Ite vedän teipillä syyläreiden tuulenohjaimia umpeen. Pienemmillä pakkasilla vähemmän ja kovemmilla sitten kokonaan umpeen. 4t-miehet ilmeisesti jättää syyläreiden ylälaitaan hieman aukkoa, eli eivät peitä ikinä kokonaan.

Teippauksen vaihtoehtona, jotkut laittaa ohutta muovia/pleksiä tuulenohjaimen ja syylärin väliin. Jotkut teippaa telttapatjasta esteitä tuulenohjainten eteen.

Ja jos joku on jäälle menossa ajamaan, niin sitten voi kanssa vetää aika huolella umpeen. Siellä viima on niin kova.

Kaksi isoa syyläria on mitoitettu toimivan kesäisin Etelä-Espanjassa. Eli jäähdytystehoa on riittävästi.

Lainaa:

---

Batmanninja kirjoitti

Viime viikolla kun lunta oli lähes 60 cm kävin Hansiksellakin yrittään, mut ei tullu syvässä urassa pehmeän hangen keskellä mitään, pois oli käännyttävä ettei ois tullut sydänkohtausta. Nyt ois lumet vähän tiivistyneet ja painuneet, ehkä pitää yrittää vielä...

---

Käytiin tänään uurtamassa uraa, alkaa olla aika hyvässä kunnossa. Jalkaura on enimmäkseen kantava ja jouhea, muutama tuoreempi kohta vähän monttuinen. Jokunen märkä paikka vielä, koitettiin levittää niitä että jäätyisivät kunnolla. Saattaa olla rata auki viikonloppuna.

Huomenna aukeaa pitkä lenkki. Luulen että varikko voi olla aika täysi.

Eka lenkki spoorissa ajettu. noin 3km ajoon meni päälle tunti. Jos sitä ens kerralla sais puolet ajasta pois. Tiedossa oli että vaikeetahan tuo tulee olemaan, mutta vähän yllätti silti :D.
Taas piti kokeilla säästää ja kyhätä liukupohjat nippusiteillä ja leikkuulaudalla (onneks ne hajosi jo pikkasen testatessa ennen spooria.). toivotaan että jonkun verran helpottaa kunnolliset liukupohjat.

Ite mietin että miten siellä tarkenee, no ainakin näillä kävelynopeuksilla ei tartte ihmeitä olla päällä vaikka -8 olikin.
Tekninen aluskerrasto, hanx rintapanssari, perus ajohousut vuorella ja ajotakki ilman vuorta riitti. Eikä siinä kädetkään päässy jäätymään, käytössä oli bilteman talvihanskat.

Tääl oli niitä alustajuttuja:

Viime kerralle laitoin perän lähes kesäsäätöihin, keulasta comp -5 ja reb -4 vs kesän perussäätö. Pudotin putkia 26 milliä keulan läpi.

Hyvin meni ja lystiä oli. Reilu kolkyt kilsaa rinkiä ja makkarat päälle.

Huolimatta tuosta ttm:n laittamasta alustasta taitaa möhkö olla silti aika hetekka verrattuna moderniin kilipaenskaan, haha!

Keulan madallus saattoi helppiä ihan siinäkin, että sai jalan hipsimään uraa helpommin. Toisaalta oli spoorikin syvempi ja aika jäinen.

Pidetään nyt tossa toistaseks.

Lainaa:

---

edi kirjoitti

Eka lenkki spoorissa ajettu. noin 3km ajoon meni päälle tunti. Jos sitä ens kerralla sais puolet ajasta pois. Tiedossa oli että vaikeetahan tuo tulee olemaan, mutta vähän yllätti silti :D.
Taas piti kokeilla säästää ja kyhätä liukupohjat nippusiteillä ja leikkuulaudalla (onneks ne hajosi jo pikkasen testatessa ennen spooria.). toivotaan että jonkun verran helpottaa kunnolliset liukupohjat.

Ite mietin että miten siellä tarkenee, no ainakin näillä kävelynopeuksilla ei tartte ihmeitä olla päällä vaikka -8 olikin.
Tekninen aluskerrasto, hanx rintapanssari, perus ajohousut vuorella ja ajotakki ilman vuorta riitti. Eikä siinä kädetkään päässy jäätymään, käytössä oli bilteman talvihanskat.

---

Ilman liukupohjia on ihan turha kiusata itseään spoorissa. Itsekkin jostain ihme syystä yritin ensimmäisen talven pärjätä ilman. kuvittelin että ei kannata pilata ainoita saappaita liukupohjilla kun on kesäkin kohta tulossa. Mutta ei niistä liukupohjista hirveästi haittaakaan ole kesällä. kertakäyttöliukupohjat kannatta tehdä jollain liukkaalla teipillä. Monta kierrosta vaan kylmästi saappaan ympäri. Kestääkö ne päivän on eri juttu.