Kerron tässä minkälaisia valmisteluja teemme ennen reissuun lähtöä. Sopii kaikille ajoneuvoille...
https://youtu.be/dU2aJ_yWdE0
T:Vesku
Printable View
Kerron tässä minkälaisia valmisteluja teemme ennen reissuun lähtöä. Sopii kaikille ajoneuvoille...
https://youtu.be/dU2aJ_yWdE0
T:Vesku
Ihan hyvää tarinaa, mutta... suunnittelu kannattaa aloittaa tukevassa humalassa. Siitä harpilla isot linjat, ja seuraavan päivän nousuissa tarkentaa.
Viikon kuluttua nopea tarkistus ja toteamus, että tulipa hyvä.
Vakavasti. Tollanen viamichelin tuli ihan uutuutena.
Testaanpa piruuttani.
Aamupask*lla hotellilla voi surfata sääennustuksia, missä suunnassa paistaa ja sen mukaan ajoreitti.
Hyvä video.
Itsekin ajattelen niin että se itse matka, minnen menetkin, pitää arvottaa muuksi kuin pelkäksi siirtymäksi.
Makeita paikkoja on tullut nähtyä kun on joskus kääntynyt mielijohteesta pois varsinaiselta reitiltä.
Juuri näin. Hyvin suunniteltu on helppo totetuttaa... Ei vaan koskaan tuu ite pysyttyä tarkassa suunnitelmassa, vaan välillä saattaa lipsahtaa rajusti suunnitelmasta ja löytää itsensä jostain AAAAivan muualta. Mutta se ei ole useinkaan haitannut:jippikaijee::jippikaijee::jippikaijee::j ippikaijee:Lainaa:
vesseli kirjoitti
Tulee mieleen täällä Orgissa muutama vuosi takaperin ollut reissukertomus, jossa kaveri ajeli alppien passoja läpi niin paljon kuin ehti. Suurinpiirtein koko viikon reissun satoi.
Eli niinkuin videossakin mainitaan, sääennusteet ovat aika hyvä ohjenuora päivittäisille reittivalinnoille.
Ite oon vasta muutaman moporeissun tehnyt etelään, toistaiseksi mennään seuraavalla reseptillä:
- Laiva/Lentokone tms. lippu pois kotimaasta.
- Seurataan useampaa sääennustetta matkan aikana, sateessa ajetaan lähinnä pakon edessä
- Koitetaan katsoa etukäteen tallennettuja kiinnostuksen kohteita google mapsistä aurinkoisilta alueilta
- Takasin kotimaahan kun tuntuu siltä, tai velvoitteet pakottavat
Varmaan se "ainoa oikea" tapa on juuri se tapa joka sopii itselle, mikä se sitten lieneekään.
Tietysti, jos lähtee muuten kuin itsekseen, hommassa soisi olevan myös jonkinlaista yhtenevää
näkemystä, eikä pelkkää kompromissia puolin ja toisin.
Tästä päästäänkin taas "oikeaan reissuseuraan" :D.
Aika lailla samoilla lähtökohdilla pitäisi ryhmä kasautua.
Muuten homma menee pääosin pelkäksi selviytymiseksi :D.
Kun perusasiat on kohdillaan, onkin sitten ihan sama, mennäänkö perverssin pedantisti
koko touhu läpi vartin marginaaleilla ja tanakalla suorittamisella......
vai vaan johonkin suuntaan hampparoiden ja jonain pakollisena päivänä sitten viimeistään paluu.
Budjettia voi sorvata kuinka centilleen silputtuna exelit täyteen, tai mennä bauttiarallaa hahmotelmalla
eteenpäin säveltäen siten että raha riittää / ei ajaudu konkurssiin.
Toinen kun ei saa unta ilman huippuunsa hiottuja "ohjaustyökaluja" ja asioiden "suorittamista"....
ruikkien sitten tuolla taktiikalla mennen punttinsa tahmeaksi.
Toisella taas tuollainen lomailu saa pään räjähtämään :D.
Kovin erilaisilla taktiikoilla ihmiset tekevät asioita.... ja hyvä niin.
Parhaan "neuvot" taitavat kuitenkin liittyä juurikin noihin kahteen alussa mainittuun asiaan.
My way / our way ja "samanlaiset lapset leikkivät parhaiten yhdessä"..... ja juurikin lomalla/vapaalla.
Noiden jälkeen muilla asioilla tuntuu olevan taipumus sujua... ja niiden tökkiessäkin... järjestyä.
Matkan pitäisi olla sellainen että kaapattaisiin ja heräisi 5000km päässä kotoa, mutta jostain syystä olisi 5000e taskussa ja idea olisi päästä kotiin takaisin. Teitä pitkin.
Tämän suuntaista tapahtui 80-luvulla, neljäntenä ajopäivänä kaveri kyseli Unkarissa, "mites me ollaan tänne tultu?", todettiin siihen että kyllä sä ihan itse ajoit.Lainaa:
jaket kirjoitti
Niinnoh.... Mites jos ei olekaan E.T, tai sen sukulainen :grin:.Lainaa:
jaket kirjoitti
Että jos se juttu onkin jauhon värisestä naamasta huolimatta......
"Where ever I lay my helmet is my home"
Noissahan se suurempi jakolinja reissun tekemisessä tahtoo piillä
vaikka ei moni sitä välttämättä ihan tiedostakaan.
Viime vuosina tärkein reissun suunnitteluväline on ollut sade-ennuste ja pilvikartat. Nyt kun ei ole enää päivätyötä niin jos sataa joka suunnalla niin sitten teen muita juttuja ja katson tilannetta muutaman päivän kuluttua uudelleen. Sitten siihen suuntaan missä todennäköisimmin ei sada.
Kaikkialta löytyy uusia ja kiinnostavia kohteita, katon sitten netistä eka päivän iltana tai seuraavan aamuna mihin tutustuisi.
Osa tarvikkeista on lähes aina valmiina sivulaukussa kuten yöpymisvälineet lakanoiden välissä nukkumista varten, joten lisään vain ylimääräiset kalsarit, sukat, kameran, läpyttimen yms. pientä. Jos lähden pohjoiseen niin telttamajoitukseen varautuminen vaatii runsaahkosti lisäkampetta kuten keitto- ja usein myös kalavehkeet.
Yksin kun reissaa niin voi hyvin vetää lonkalta, osuu miten osuu.
Ihan hirveesti ei kannata suunnittella. Yleensä suunnittelen sen aikaa, kunnes osun avaimella virtalukkoon ja silti käännyn ensimmäisestä risteyksestä ihan toiseen suuntaan kuin mitä olin suunnitellut. Taivaan pilvimassoja katsomalla voi selvittää pääsuunnat ja tarkempi navigointi hoituu vähän sen perusteella, että kumpi risteyksen haara näyttää mukavammalta. Noin pääsee harvemmin kauemmas kuin muutaman sadan kilsan päähän, mutta matkahan se oli se pointti eikä päämäärä, eikö.
Tosin usein se päämääräkin on esimerkiksi tehdä koeajo. Jos vääntää peiliä parempaan asentoon, eihän sitä tiedä, onko se uusi asento oikeasti hyvä ennen kuin joskus parin sadan kilsan päässä. Monasti pitää lähteä myös tankkaamaan mopoa ja sillä matkalla joutuukin kierteeseen, jossa pitää tankata mopoa, että pääsee tankkaamaan mopoa. Sitten, kun joskus löytää takaisin kotiin, voi jättää tankin pohjalle muutaman litran, koska ainahan sitä voi seuraavana päivänä lähteä laittamaan tankkia täyteen.