Käyntiongelma vapaavirtaussuodattimilla

Hommasin projektiksi vanhan Suzuki GSX750 ES/EF:n vm 1986, joka ei toimi osakaasulla. Edellinen omistaja oli juuri myynyt alkuperäisen ilmansuodatinkotelon ja vaihtanut tilalle vapaavirtaussuodattimet. Tyhjäkäynti on hyvä ja kaasarit on kuulemma pesty ja kunto ok.

Kaasuttimiin pitää ilmeisesti nyt vaihtaa isommat suuttimet, että seos on kohdallaan koko kierrosalueella. Kannattaako poropeukalon ryhtyä räpläämään kaasareita itse vai olisiko syytä viedä pyörä suoraan osaaviin käsiin (pk-seudulla)? Jos jotain voi tehdä itse, löytyykö arvon orgilaisilta tietoa tai linkkiä, mistä kannattaisi aloittaa?

Vai onko ainoa järkevä vaihtoehto luopua cooleista vapaavirtaussuodattimista ja etsiä jostain alkuperäinen suodatinkotelo? Tarkoitus ei ole löytää maksimiteho, kunhan nyt jotenkin edes toimisi...

Teippaa tankoon pätkä maalarinteippiä ja tee kaasukahvaan merkki.

Käytä moottori lämpimäksi ja käännä kaasua sen verran, että kierrokset alkavat nousta. Merkkaa tuo kohta teippiin nollaksi (=kohta jossa kaasuvaijerin välys on poissa). Sammuta moottori ja käännä kaasu kokonaan auki ja merkkaa tuo kohta ykköseksi. Sitten jaa ja merkkaa teippiin nollan ja ykkösen väli kahtia, nollan ja puolivälin väli uudestaan kahtia ja nollan ja ensimmäisen viivan (1/4) väli vielä kahtia.

Sitten käy ajamassa ja kerro millä kaasunasennolla oireet ilmenevät.

Jos meinaat vaparisuodattimilla ajella niin epäilisin että hommaamalla ko. tarkoitukseen tarkoitetun suutinsarjan ja asentamalla sen ohjeiden mukaan voisi olla melko hyvät tsäänssit saada paketti toimimaan. Tuossa tuon vuoden gixerin suutinsarja. En tiedä onko eroa ES/EF:ään...
https://www.dynojet.com/amfile/file/.../product/3573/

Komppaan Mikeyx:ää. Samoin kiinnostaa missä vauhdissa oireilee, CV-kaasarit oletan olevan tuossakin.
Ja mitä tarkoittaa ei toimi. Nykii vai ei kulje ollenkaan?

Lainaa:

---

caypa kirjoitti

Hommasin projektiksi vanhan Suzuki GSX750 ES/EF:n vm 1986, joka ei toimi osakaasulla. Edellinen omistaja oli juuri myynyt alkuperäisen ilmansuodatinkotelon ja vaihtanut tilalle vapaavirtaussuodattimet. Tyhjäkäynti on hyvä ja kaasarit on kuulemma pesty ja kunto ok.

Kaasuttimiin pitää ilmeisesti nyt vaihtaa isommat suuttimet, että seos on kohdallaan koko kierrosalueella. Kannattaako poropeukalon ryhtyä räpläämään kaasareita itse vai olisiko syytä viedä pyörä suoraan osaaviin käsiin (pk-seudulla)? Jos jotain voi tehdä itse, löytyykö arvon orgilaisilta tietoa tai linkkiä, mistä kannattaisi aloittaa?

Vai onko ainoa järkevä vaihtoehto luopua cooleista vapaavirtaussuodattimista ja etsiä jostain alkuperäinen suodatinkotelo? Tarkoitus ei ole löytää maksimiteho, kunhan nyt jotenkin edes toimisi...

---

Tuskin tarvitsee mitään ostella,
usein ovat alkaneet toimimaan ihan siedättävästi
kun seos ruuvit kiertää ensin samaan mikä kirjassa(on se eniten aukioleva) ja sitten siitä vielä 1/8 lisää auki,
neulaat nostaa 1 uran verran(jos ei säädetävä sokka niin pikku prikata alle)

mutta kuten tuossa jo kaipailtiin tarkempia tietoja alueesta ja siitä mitä tekee kun ei toimi
niin ne autta tarekmpaan selvitellyn

Hahaa, arvasin, että täältä löytyy tietäjiä!

Tein merkinnät teipillä ja kävin koeajolla. Toimivuudessa tuntuu olevan vaihtelua eri kierroksilla(?), mutta pääsääntöisesti kaasun ollessa auki 25-75% booaa ja vain hetkittäin on vetoa. Täysikaasulla on suht hyvä veto, eli pätkii ja booaa vain satunnaisesti.

Pyörässä on muuten jännitteensäädin/tasasuuntaaja rikki, ja uusi palikka on vielä matkalla Suomeen. Voiko tämä vika vaikuttaa mitenkään tähän käyntiongelmaan, vai onko tämä täysin erillinen asia?

"Vapaavirtaussuodattimet" ovat monessa tapauksessa "älyvapaat". Pidän koteloa ja paperisuodatinta koneen ja metelin kannalta parempana, mutta täähän on vain mielipide.

Otapa putsarikotelo irti (tai mitä siellä nyt kaasarien takana onkaan) ja kaasuttele moottorin ollessa käynnissä. Nousevatko luistit yhtäaikaisesti, ja nousevatko ylös asti?

Lainaa:

---

Mikeyx kirjoitti

Otapa putsarikotelo irti (tai mitä siellä nyt kaasarien takana onkaan) ja kaasuttele moottorin ollessa käynnissä. Nousevatko luistit yhtäaikaisesti, ja nousevatko ylös asti?

---

Luistit nousivat yhtäaikaisesti, mutta en tiedä mikä on ylin asento. Ei ne ainakaan menneet kokonaan piiloon täyskaasulla. Täyskaasulla tai pätkiessä tuli myös vähän savua ulos kaasarien imupuolelta.

Kaasarin tyyppi on Mikuni BS32SS, joka on siis CV-kaasutin.
Parasta olisi, jos saisi toimimaan edes jotenkin vain neuloja ja seosruuveja(?) säätämällä. Nuo Dynojetin setit näyttää vaativan kaasuttimien poraamista, että saa isommat suuttimet...

Entäpä jos ongelmallisella alueella ajaessasi varovasti avaat ryyppyä? Sen pitäisi varmistaa että laihasta seoksesta on kyse.

Tai tietysti saman tien voisit öljytä suotimen, niin se tekisi seoksen todennäköisesti taas moottorille mieleiseksi.

Kun kerran alkuperäistä koteloa ei ole, niin voi olla ettei konetta edes voi saada osakaasun alueella toimimaan kunnolla millään seosmuutoksilla.

Nimittäin luistien avautuma voi ilman koteloa olla optimaalista suurempi.

Luistikalvon yläpuolelle johdetaan luistissa olevan porauksen läpi kaasuttimen kurkussa vallitseva alipaine. Kalvon alapuolelle tulee sitten putsarikotelossa vallitseva hieman ulkoilman painetta alempi paine, ja paine-ero nostaa luistia ja neulaa. Jos koteloa ei ole, niin kalvon alapuolelle tulee normi ilmanpaine, joka on siis hieman putsarikotelon painetta korkeampi. Tällöin paine-ero on suurempi ja luistin nousu tapahtuu nopeammin ja luisti nousee ylemmäs antaen koneelle liikaa ilmaa.

CV -periaate siis hieman häiriintyy, ja sitä ei ehkä seosmuutoksilla voi täysin kompensoida.

Usein tuollainen iso muutos cv-kaasarin paine-erossa vaatii luisin jousen jäykkyyden muuttamista. Tietenkin oltava oikeat tyhjäkäyntisuuttimet, neulat, pääsuuttimet jne. Kaasutin on kokonaisuus ja huijaamalla jotakin piiriä voi saada parannusta johonkin asiaan ja sotkettua toisen.

Kyllä ne saa toimimaan vaikka millä suodattimilla, mutta siihen ei riitä pelkkä tyhjäkäyntiseosruuvien ruuvailu ja pääsuuttimien vaihtelu. Yleensä ongelma tulee nimenomaan keskialueella ja siinä vaikuttaa neulan profiili ja luistin jousi.

Voipi kyllä olla vaikeeta saada toi setti toimimaan pelkällä seosruuvien säädöllä / neulojen nostolla.

Takavuosina kun noita paljon harrasteltiin niin niissä Dynojetin tms sarjoissa tuli yleensä suuttimien (pää + tyhjäkäynti) lisäksi speciaali profiiliset neulat ja joskus myös luistien jouset millä korjattiin sitten sitä puuttuvan putsarin kotelon aiheuttaamaa muutosta. Samoin niissä monesti porattiin luistin ilmareikiä (ei siis mitään suuttimia tms) isommiksi mukana tulevalla poranterällä. Ja siltikin tulos välillä oli mitä oli.

Ja Ärrä Suzukin sarjat ei käy, niissä oli tuohon aikaan ihan eri kone ja eri kaasari setuppi.

Paras kaasari setti noille vapaavirtaus suodattimille oli ns suoravetoiset kaasarit ne saa toimimaan noilla kyllä. Maksavat tietenkin hyvät sarjat sitten ihan rahaa mutta...

Helpoimmalla pääsisit jos vaan jostain löydät alkuperäisen putsarikotelon...

Gsxr1100w -95 vapaavirtaussuteilla kulutus noin kasin pinnassa ja originaalitörpöllä reilu vitonen. Pitemmiltä siivuilta keskivertomittailut ja vauhti noin lain puitteissa.

Eli hommaa vaan se originaalitörppö, loppuu ongelmat suunnilleen ku seinään.

Lainaa:

---

Piece kirjoitti

Gsxr1100w -95 vapaavirtaussuteilla kulutus noin kasin pinnassa ja originaalitörpöllä reilu vitonen.

---

Eipä ole ollut säädöt ihan kohillaan, jos noin hörppää.

Kyllähän tuo booaminen on varsin varma merkki siitä, että luistit nousevat liikaa, jolloin ilmavirran nopeus imukanavissa laskee ja moottorin toiminta heikkenee.

- Paras tapa lienee tuo edellä mainittu laitteen ennallistaminen ostamalla ip-kotelo.
- Seoksen rikastaminen suotimet öljyämällä saattaisi tuoda pientä parannusta, mikä on tietysti helppo kokeilla. Mutta kuten sanottu, seosmuutokset saattavat olla tehottomia, jos ongelmana on luistien liiallinen nousu ja sen aiheuttama ilmavirran nopeuden romahtaminen
- Luistien jousien alle/päälle voisi kokeilla trial&error -periaatteella erikorkuisia muoviholkkeja, joilla haettaisiin samaa efektiä kuin jäykemmillä jousilla

Lainaa:

---

B12 kirjoitti

Eipä ole ollut säädöt ihan kohillaan, jos noin hörppää.

---

Hassua kyllä että oli säädöissään, vetoja koko kierrosalueen, ei mitään ongelmia toimi kuin se vanhanmallin junanvessa paitsi rankemmassa sateessa alkoi reunapytyt vähän nikotteleen liiasta vedestä.

Ei tuotakaan eroa olis tienny jollei kaveri (vanha lapsuudenystävä) jolle laitoksen myin olis sellanen "originaalihiplari" :grin:

Veti jopa vanhus keulojaki ja sai sillä sutiaki vedettyä :)-

Lainaa:

---

B12 kirjoitti

Eipä ole ollut säädöt ihan kohillaan, jos noin hörppää.

---

Hah, just tuollaista muistelen jostain kultaisilta 80/90 luvuilta...
Eli niillä Dynojetin tms sarjoilla saattoi joku osakaasu alue mennä melkoisen rikkaalle. Ja se nelarihan kyllä toimii ok melko laajallakin seos alueella eli jos/kun orkkis setupissa saattoi se osakaasu alue olla vähän laihalla (saaste ja kulutus syistä) niin sitten noilla "viriosilla" mentiin sitten toiseen reunaan.

Mopohan ottaa tietyn tehon tietyssä esim satasen vauhdissa, eikä tilanne muutu eri putsareilla. Ajovastus määrää tehontarpeen. Tiettyä tehoa varten tarvitaan tietty määrä ilmaa ja polttoainetta. Tarvittavan ilman määrä ei muutu ja jos "virityksen" jälkeen vie reippaasti enemmän ainetta, saa moottori liikaa jostakin syystä.

Amerikan miehillä oli ainakin ennen näkemys, että "koneen pitää saada soppaa" ja siksi säätivät älyttömän rikkaalle. Takki haisi bensalle ja tulppia sai vaihtaa joka toinen viikko.

Tuon nykyisen moponi kun ostin, oli siinä Dynojetin kittiä käytetty aika liberaalisti. Pyörä kyllä toimi täysin, takki vaan haisi avatulle bensakannulle,kulutus heilui tuolla 8-9l/100km ja ryyppyä ei tarvinnut vielä alta 10C° keleissä.
Silti käynnistyi myös kuumana hyvin ja toimi ajossa niinkuin odottaa sopii.
Tk-ruuvit taisi olla jonkun 3 kierrosta auki, niitä kiinnipäin ja alkoi ryypylle olla käyttöä sekä kaasuunvastaavuus vähän terävöityi pienillä avauksilla.
Noiden kaveriksi neuloja kaksi lovea alas niin oli jo kulutuskin normaalia ja takin pystyi tuomaan sisätiloihin. Kolmas alkoi jo vaeltamaan maantienopeuksissa.
Pääsuuttimia pienensin 15 tai 20 pykälää, lambdan näyttö loppuu 0.8:ssa ja ei riittänyt lukemat sisällä olleilla. Nykyisellään 0.9, en ole dynottanut mutta alkoi kierrosalueen yläpää maistua paremmin. CV- kaasarit, eli ei mene suoraan kaasunasennon funktiona.
Ja tosiaan, ajossa tuntui ihan hyvältä, moderni(hko) nelari polttaa melko pienillä mukinoilla kaikenlaista huttua ja säätö voi tuntua hyvinkin onnistuneelta.

Tuo aloittajan ongelma voi parantua reilustikin neulojen nostolla jos ei ole iso homma purkaa niin äkkiähän sen koittaa. Se vaan saattaa olla vähäsen laastarointia. Reilu välialueen rikastus saattaa estää tuon booauksen avauksessa mutta sama saattaa tasakaasulla olla aika paksulla.

Jännitteen putoaminen aiheuttaa joskus kaikkea hassua, joten sen uuden säätimen kyllä odottaisin ennen mitään muutoksia.

^Oliko skuikallakin ip-kotelo poistettu?

Ei ollut. Vakioboksi, pakoputken takia kai suutinjumppaa tehty.
Olen kyllä tämän kesän ajellut vaahtomuovisudilla. Kyllästyin paperisuteihin kun niitä menee 3-4kpl vuodessa jos sattuu kuivat kelit pölyn vuoksi. Vähän työläs vaihtaa vakio ja maksaakin vajaan 50/kpl.Tuli eräältä valmistajalta täysin normaalia krossisutia vastaava foamitötterö LC8-Kotariin niin sorruin. Vaihtaa parissa minuutissa.
Kyllä se aikamoisen säätöjumpan teetti mutta sain pelaamaan. Pääsuuttimet ja neulat osui helposti mutta tyhjäkäynnin pinnassa sekoili. Ilmasuuttimia pienentelin vähän niin asettui. En juuri maantietä ole ajanut mutta yhden tankillisen otantana kulutus on aika samoissa kuin ennenkin. Kuluneet kaasarit tekee sitten oman lisänsä säätöhommiin.

Minusta tuo ip-kotelon poisto lähtökohtaisesti jo toimii kuin neulojen raju nostaminen, koska luistit nousevat herkemmin ylös.

Toisaalta taas luistien ollessa liian ylhäällä ilman virtausnopeus tippuu, mikä alentaa alipainetta venturissa taasen pienentäen polttoaineen tuloa. Revipä noista keskenään eri suuntaan vaikuttavista ilmiöistä se vaikuttavampi...

jos katsoo videoita joissa jotain jokkiskonetta huudatetaan penkissä, niin kaasareista lentää bensaa taaksepäin. Ilman pitkiä torvia tai ilmaboxia, sitä voipi mennä hukkaan.

Vaikka saisit ne säätöihin, joka todennäköisesti vaatisi laajakaistalambdan ja kaasarit auki 10 kertaa, monesti tuollainen säätö on jollain tasolla parin kesän jälkeen.

senkään jälkeen se ei toimi sateella jos ne suodattimet kastuu. ja voi toimia jopa erilailla eri nopeuksissa joissa voi tulla jotain ali/ylipaine ilmiöitä suodattimien luokse.

Itse hommaisin sen boxin. Ei jaksaisi tapella.

Lainaa:

---

Mikeyx kirjoitti

Minusta tuo ip-kotelon poisto lähtökohtaisesti jo toimii kuin neulojen raju nostaminen, koska luistit nousevat herkemmin ylös.

Toisaalta taas luistien ollessa liian ylhäällä ilman virtausnopeus tippuu, mikä alentaa alipainetta venturissa taasen pienentäen polttoaineen tuloa. Revipä noista keskenään eri suuntaan vaikuttavista ilmiöistä se vaikuttavampi...

---

Tuo ei ole mahdoton ajatus mutta olen itse siinä luulossa että imuvastuksen ja sitä kautta paineen muutos näkyy myös luistin rei'illä, joten se, ainakin osin, kompensoisi tuota. Tosin, muistelen että taisi paras säätö neuloille löytyä ihan samasta kohti kuin vakiokopallakin, ja se taas tukisi kirjoittamaasi. Pääkkösiä piti jouduin suurentamaan.

Luistin reikiin ja sitäkautta luistin nousuun vaikuttaa lähinnä ohi virtaavan ilman venturiefekti, eikä niinkään mikään staattinen imusarjan tai muun paine.

Totta.

Lainaa:

---

jaket kirjoitti

jos katsoo videoita joissa jotain jokkiskonetta huudatetaan penkissä, niin kaasareista lentää bensaa taaksepäin. Ilman pitkiä torvia tai ilmaboxia, sitä voipi mennä hukkaan.

Vaikka saisit ne säätöihin, joka todennäköisesti vaatisi laajakaistalambdan ja kaasarit auki 10 kertaa, monesti tuollainen säätö on jollain tasolla parin kesän jälkeen.

senkään jälkeen se ei toimi sateella jos ne suodattimet kastuu. ja voi toimia jopa erilailla eri nopeuksissa joissa voi tulla jotain ali/ylipaine ilmiöitä suodattimien luokse.

Itse hommaisin sen boxin. Ei jaksaisi tapella.

---

On sitä seoksen takaisinvirtausta hienommissakin vehkeissä. Vanha video, mutta aina nostaa selkäkarvat pystyyn, Volumea kannattaa laittaa sopivasti. Joskus tutkailin Williamsin F1-konetta ja yllättävän normaalin moottorin oloinen peli oli. Samanlainen monilevykytkin kuin motskareissa. Ferrarin v12 oli erityisen kaunista käsityötä.

Ducatissa on samanlainen ruiskutussysteemi, missä suihkutetaan läpän yläpuolelle ja ovaalit kaasuläpät kuten vormuloissa oli. :thumbup:

https://www.youtube.com/watch?v=4cI_MVIelos

Eikös tuo utu mikä imupuolella näkyy ole tivistyvää ilmankosteutta, samanlaista näkyy lentokoneiden suihkumoottorien edessä nousukiihdytyksissä kun annetaan jenkaa. Virtausnopeus kasvaa, paine laskee niin että lämpötila laskee ja vesi tiivistyy näkyväksi utupisaraksi. Päinvastoin kun ahtimessa, kun tarvitaan välijäähdytintä kun paine nousee.

Lainaa:

---

shyhander kirjoitti

Eikös tuo utu mikä imupuolella näkyy ole tivistyvää ilmankosteutta, samanlaista näkyy lentokoneiden suihkumoottorien edessä nousukiihdytyksissä kun annetaan jenkaa. Virtausnopeus kasvaa, paine laskee niin että lämpötila laskee ja vesi tiivistyy näkyväksi utupisaraksi. Päinvastoin kun ahtimessa, kun tarvitaan välijäähdytintä kun paine nousee.

---

Kyllä tuo usva on polttoainetta.