Näin ajokauden ulkopuolella tulee mieleen kaikenlaista prätkäilyyn liittyvää, niin asiaa kuin vähemmän asiaakin.
Tämä tapahtui vajaa vuosi sitten, toukokuun alkupäivinä. Laitoin nettimotoon ilmoituksen myytävästä pyörästäni. Vajaan kahden tunnin kuluttua soi puhelin, soittaja oli kiinnostunut mopostani ja sovimme, että hän tulee samana päivänä kaupoille. Niin hän tulikin ja fiksuna miehenä esitti pyytämättä ajokortin ennen koeajoa.
Lyhyen koeajon jälkeen katselimme pyörän papereita ja teimme saman tien kaupat. Helppoa kuin heinän teko ja kaiken lisäksi tämä tarina on tosi.
No kuvitellaanpa tarinalle vähän toisenlainen loppu. Tämä seuraava on siis mielikuvituksen tuotetta, mutta voisi ihan hyvin olla totta:
Koeajon jälkeen kaveri sanoisikin olevansa kiireinen, eikä ehdi nyt tekemään kauppoja, mutta lupaa ottaa yhteyttä myöhemmin ja poistuu kiireesti autollaan paikalta. Jään vielä tupakoimaan pyöräni luokse kadun varteen asuintaloni edessä, ajovarusteet päällä ja kypärä mukana, olenhan juuri reilu tunti sitten hakenut pyörän talvisäilöstä myyntiä varten.
Perille päästyäni olen hakenut viereiseltä huoltamolta pari pitkää oluttölkkiä ja hörppinyt ne ostajaa odotellessani.
No, tumppaan tupakan ja olen juuri ottamassa avainta virtalukosta, kun paikalle pyyhältää virkavalta pillit soiden ja valot leiskuen. Poliisit tulevat eteeni ja kysyvät, olenko juuri ajanut pyörällä. Myönnän ajaneeni yli tunti sitten.
Puhallan mittariin ja tulos on 0,7 promillea. "Valehtelet ja olet vielä kännissäkin". Poliisi kokeilee moottorin kylkeä ja toteaa sen oleva edelleen kuuma. Itsekin kuulen pakokäyrien napsahtelevan jäähtyessään.
Poliisi kertoo minulle mitatun tutkalla yli 200kmh:n nopeuden 70:n alueella noin vartti sitten. Pyörän rekkari oli nähty ja sen perusteella osasivat tulla oikeaan osoitteeseen. Kiellän ajaneeni sen enempää kännissä kuin ylinopeuttakaan. Selostan myyntiaikeeni ja koeajot yms. Minua ei tietenkään uskota, vaan uhataan kovilla seuraamuksilla ja muilla kiirastulilla.
Koeajolla käyneestä kaverista muistan ulkonäön lisäksi vain etunimen, senkin epävarmasti (en kirjoittanut hänen tietojaan muistiin) ja hänen autonsa merkin ja värin. Netistä löytyy myynti-ilmoitus, vain viisi tuntia vanha sekä puhelimestani ostaja-ehdokkaan puhelutieto. Puhelu osoittautuu prepaid liittymästä soitetuksi, joten liittymän haltijaakaan ei saada selville. Kuinkahan juttu jatkuisi? Olisiko poliisi vahvempi oikeudessa tutkalukemineen, kuin minä omine "myyntipuheineni koeajoineen"?
