Printable View
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ro...yksen/i4dXKVtu
Erinomainen idea! Aivan kuin autoissa, jossa robotti hoitaa ajamisen turvallisemmin kuin ihminen, niin jatkossa mopoilukin hoitunee turvallisemmin ja mukavammin kun ei tarvitse itse enään 'nojata' tankkiin. :blink: :no:
Eikös noilla ollu tavotteena, että jo 2017 menis robotti joillain radoilla Rossia kovempaa. Mielenkiintonen konsepti noin teknisessä mielessä.Lainaa:
Mikko76 kirjoitti
Itse näen tuossa aika suuren edun testauksen kannalta. Voidaan ajaa taukoamatta realistisissa olosuhteissa testipätkiä eikä tarvi labrassa arvailla miten laitteet kestää/käyttäytyy. Lisäksi voidaan toistaa tiettyä testiä saman kaavan mukaan kunnon määrät.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Tästä aiheesta oli hyvää vääntöä jokunen vuosi sitten ja kuten täällä on tapana, niin sekin karkasi ihan ulkoavaruuden taajuuksille:thumbup:
kenenkähän ajolinjat ne siihen ohjelmoi aluksi.. rossin? :grin:Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Tod. näk. matemaattisesti ettivät optimilinjan, jota toi ohjelmoidaan ajamaan. Eli voi jonkin verran erota kisakuskien linjoista ainakin alkuun.Lainaa:
XX-xenon kirjoitti
Olispa hauska nähdä kuinka toi robo handlaa renkaiden muuttuvan pidon. Tai vaikka radan muuttumisen.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Voi olla prosessori ihmeissään ku mopo ei kuljekaan ajolinjaa pitkin samalla tavalla joka kierroksella. Saattaa tulla erikoiset parametrit eteen ku perä luistaa ja high sider alkaa. Voi tulla äitiä (=emolevyä) ikävä :)-
varmaan niitä tunnistimia ja mokkuloita laitetaan siihen kulkineeseen ja robottiin niin paljon, että pysyy kartalla kaikista muuttujista paremmin kun ihminen.
Uusimmat ABS- ja luistokontrollijärjestelmäthän jo handlaa ton pidon tunnistamisen aika hyvin, joten tuskin mitään isompaa ongelmaa tulee tuosta. Toki optimoinnissa menee varmasti aikaa.Lainaa:
Havis kirjoitti
Tarpeeksi monta sensoria niin sehän lukee sellasta dataa radasta, kaasun asennosta, kallistuskulmasta, renkaiden lämmöstä, pidosta yms. mitä ihminen tuntee vaan persdynolla, eli kyllä se kone vie lopulta voiton. Ei nyt ihan välttämättä lähitulevaisuudessa mutta tulevaisuudessa kumminkin. Ensinnäkin se robo pitäis saada tarpeeks notkeeksi että sen painopiste vääntyy niihin mutkiin, tai sitten jotain painoja jotka hoitaa sen homman, mutta kuitenkin.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Kevennys:
https://www.youtube.com/watch?v=fVZR_l1AZjY
Mie kans luulen, että tekniikka / rauta ei ole ongelmaan vaan ne koodinpätkät, jotka kertoo sen, mitä tehdään milläkin anturitiedolla...Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Pohjimmiltaan ajoneuvon tietokone, joka vastaa liikkeistä, toimii samalla periaatteella kuin robotti-imuri. Tosiasia on, että tämä oli alun perin asetettu sotilasajoneuvojen tehtäväksi. Jos voit kuitenkin luottaa turvallisuutesi tietokoneeseen, sen pitäisi olla harkittu päätös. Kun on kyse suurista nopeuksista ja auton odottamattomasta vesiliirtymisestä, vakausjärjestelmä auttaa sinua varmasti. Mutta pysäköinnin osalta tämä ominaisuus ei mielestäni ole kovin tehokas.
ne voi tehdä tuon keinoälyllä siten, että laittavat ne robotit ajamaan toisiaan vastaan keinotodellisuusympäristössä ensin. se joka keksii nopeimman linjan menee aina jatkoon. siitä kun vetää muutaman tuhatta generaatiota niin aika paranee, kone voi löytää jotain ihan omia keinoja ajaa nopeammin. Kai sen saman voi tehdä sitten myös oikeassa maailmassa.
moottoripyöräilyä harvoin pidetään aivosuorituksena, kuten älykkyyttä ja laskentakykyä, mutta jos ajattelee millä Rossi sen kierrosajan tekee, niin itse asiassa se on pääosin laskentaa mitä se tekee. Se on huippuälykäs tuolla kapealla alueellaan. Jos joku on eri mieltä ja kokee olevansa älykkäämpi, niin voi mennä kokeilemaan.
^
Kyllä. It's called racing. :grin:
Mikähän järki siinä on kehittää robottia ajamaan moottoripyörää joka ostetaan siksi että ihminen tykkää ajaa sillä. Luulisi että olisi toisinpäin että kehittää moottoripyörää niin että tyhmä robottikin osaa ajaa.
Ja vielä akuutimpi kysymys on : Miten tuo robotti pääsee ylös kun se rönää?
Vasta kun osataan kirjoittaa koodiin Rossin vauhtiin riittävät komennot, ollaan saatu luotua laskentamalli siitä miten pyörää viedään lujaa. Tätä mallia vasten taas voidaan suunnitella pyöriä soveltumaan paremmin moiseen.
Siinä syntyy sivutuotteena paljon tietoa siitä miten pyörät saadaan toimimaan siinä, ja kovemmassa laukassa paremmin.
Aika hämmästyttäviä suorituksia jo tehdään. Hakekaas tuubista "boston dynamics handle" tai pelkkä "boston dynamics".Lainaa:
Kaimaani kirjoitti
Bostonin videoissa on myös feikkejä, kuvattu ihmisellä ja editoitu robotiksi joten kaikkia ei kannata ottaa tosissaan. Esimerkkinä shooting robot.
Ja onhan sinne Hansikseen kivempi lähettää robotti, kuin lähteä itse möyryämään pimeässä marraskuussa.Lainaa:
skuikka kirjoitti
Lainaa:
Koheltaja kirjoitti
Jos meinaat tätä pätkää niin ei ole Boston Dynamicsin vaan CGI -artistien youtube-kanavan tuotos: https://www.youtube.com/watch?v=y3RIHnK0_NE&t=44s
Tässä videossa kerrottu, että miten tuo feikkivideo on tehty: https://www.youtube.com/watch?v=gCuG-KJacp8
Tässä sitten kerrottu, että miksi esim. tuo Boston Dynamicsin "tanssiva robotti" pätkä ei ole mahdollista feikata erikoistehosteilla: https://www.youtube.com/watch?v=HQ1WEiMwV7Y
Boston Dynamicsilla ei ole ihan hirveästi ymmärtääkseni tarvetta feikata videoita vaan niillä esitetellään teknologian kehityksen huippua.
Boston Dynamicsin oma youtube-kanava löytyy täältä: https://www.youtube.com/user/BostonDynamics/videos
Moottoripyörän kovaa ajaminen alkaa olemaan siinä kintaalla, että sille analyyttisen laskentamallin kehittäminen ei välttämättä enää ole paras ratkaisu. Lyödään sinne pyörimään tekoäly-algoritmi, joka hakee sopivan tavan toteuttaa se kierrosaika. Käytännössä toimii aika pitkälti tommosella jaketin mainitsemalla evoluutiomallilla jossa hyvästä suorituksesta saa plussaa ja huonosta sapiskaa. Parhaat iteraatiot valitaan jatkokehitykseen jne. kunnes tulee seinä vastaan ja AI -algoritmia pitää mulkkaa johonkin suuntaan tahi saavutetaan tavoite.Lainaa:
skuikka kirjoitti
Tokihan AI:n taustalla voidaan käyttää analyyttisia malleja joillain osa-alueilla jne.
Se kivahan tommosessa tietokoneen ohjaamassa mopossa on, että reaktioaika on murto-osa ihmisestä, joten pidon rajalla kiihdyttäminen ja jarruttaminen pitäs olla suhteellisen triviaalia, kun se pito voidaan mitata renkaan luiston kehityksestä.
1) Joku haluaa kehittää tähän liittyvää teknologiaa.Lainaa:
Kaimaani kirjoitti
2)Tuotekehitysinsinöörit haluaa demota asiaa jollain tavalla.
3) Tuotekehitysinsinööri haluaa, että töissä on kivaa, joten valitsee demoksi jotain mielenkiintoista. Tässä tapauksessa prätkän, jonka kanssa tuotekehitystiimi sitten leikkii.
Lopputuloksetna iso osa tuosta kehityksestä menee tod. näk. roskakoriin, mutta sivussa saadaan tuotteeseen uusia ominaisuuksia/parannuksia ja lahjakkaat ihmiset pysyy talossa eikä lähde kilpailijan leipiin. Jos meinaan kilpailijalla on kivemmat lelut / parempi meininki niin ne lahjakkaimmat kaverit kyllä työllistyy sinnekin.
Tuotekehitysinssi tai testiassari tms. käy tunkkaa sen ylös...ja sit kun siihen nosteluun kyllästytään niin laitetaan kylkeen joku aktuaattori, joka pukkaa sen pystyyn.Lainaa:
Kaimaani kirjoitti
^^^ Hyvä täsmennys feikeistä ja oikeista.
Tuossa oikeastaan kulminoituu tavallisen harrastelijan lähestymistapa aiheeseen. Eli kuvitellaan että rata-ajo on jotenkin monimutkaista ja vaikeaa, ja että vaaditaan joku poikkeuksellinen erityistapaus jotta voidaan tehdä tulosta.Lainaa:
skuikka kirjoitti
Rata-ajo on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen yhtälö, josta ehkä parhaana esimerkkinä on Aki Ajon vetämä talli, joka "taikoo" vuodesta toiseen menestyviä kuskeja ja maailmanmestareita.
Rossi on joskus ollut nopein/ paras, mutta vain jos verrataan saman aikakauden muihin kuskeihin.
Tai jos verrataan nykyisten kuskien suorituskykyä vs elektroniikka, niin kaikilla niillä sektoreilla joilla sallitaan elektroniikan kehitys ja käyttö; elektroniikka vie voiton kuskista jo nyt. Eli tällä hetkellä elektroniikan ainoa todellinen vastus on säännöt joilla pyritään tasoittamaan tilannetta kuskien eduksi.
Rossin, Markeesin, Faabion, Bagnaijan maksimi suorituskyky on jo nykyisellään hyvin kaukana voitosta, siinä vaiheessa kun vastustajaksi lyödään optimoitu koodinpätkä.
Eri asia on sitten nykytilanne, jossa koodinpätkät auttavat kuskia, ja koodinpätkiä on rajoitettu pistämällä kaikille kuskeille sama softa ecuun, ja rajaamalla koodinpätkien hiekkalaatikko hyvin pieneksi.
Teoriassa ehkä joo, mutta käytännössä ollaan aika kaukana siitä, että "koodinpätkä" olisi kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa ihmistä nopeampi. Joissain rajatuissa tilanteissa "koodinpätkä" varmasti voittaa jo nykyisellään ihmisen.Lainaa:
scuuba kirjoitti
Asiaa voi ehkä miettiä tältä kannalta:
Voittaako "koodinpätkä" radalla keskiverto katumotoristin? Hyvin suurella todennäköisyydellä voittaa missä vain olosuhteissa melko ylivoimaisesti.
Voittaako "koodinpätkä" maailmanmestarin? Todennäköisesti vain hyvin rajatussa erikoistilanteessa.
Auttaako nykyisen kokoiseen hiekkalaatikkoon sullottu koodinpätkä ihmistä (maailmanmestari tahi ei) olemaan nopeampi? Kyllä, ihan varmasti ainakin pitkässä juoksussa. Yksittäisellä kierroksella lienee mahdollista ajaa ilman sähköapuja ihan yhtä lujaa, mutta virheiden todennäköisyys kasvaa kierros kierrokselta.
Robottikuskit vie siviilimaailman ajonhallinan tekniikoita eteenpäin ja siksi niitä kannattaa viritellä.
Jos kierrosajoista puhutaan, niin onko toi ecun säätäminen loppupeleissä tehokkainta kierrosajan minimointiin ?
Miten olis täys aktiivijousitus, missä iskarin/jousen tilalla on hydraulituubi ja kasa antureita, jotka maksimoi renkaan pehmeän kosketuksen rataan jatkuvasti....
Ja jos olis vielä joku servolla ohjattu lyijypuntti matalalla, jolla voi painopistettä siirtää eteen/taakse riippuen mitä halutaan.
Kovin ruusuinen kuva sinulla on ihmisen kyvyistä vs nykyinen elektromekaniikka.Lainaa:
Nitrous kirjoitti
Käytännössä tarvittaisiin vain joku Elon Musk joka tuuppaisi huvikseen muutaman miljoonan tai muutaman kymmenen miljoonaa projektiin josssa tehtäisin robottikuski esim motogp pyörän päälle.
Kuten aikaisemmin todettua, rata-ajo on erittäin rajattu tilanne, jolloin riittää että kuskilla on vain vähän älyä. Ja sama pätee robottikuskiinkin.
Mietitäämpä hetki esim rata-ajon tärkeintä osa-aluetta, eli jarrumerkkiä ja jarrutusta apeksiin.
Nopeus jarrumerkillä esim 200 kmh eli 55,56m/s. Jos ihmiskuski tekee yhden puolikkaan silmänräpäyksen suuruisen virheen, eli yhden kymmenesosasekunnin suuruisen virheen, niin jarrumerkin paikassa se on 5,6 metriä. Mikä on todennäköisyys että Rossin, Markeesin, Faabion, Bagnaijan kaltainen kuski tekee aina ko virheen? Väittäisin että 100%.
Entäpä sitten robottikuski, jonka resoluutio on esim 1000 Hz eli paikkatieto mitataan ja analysoidaan tuhat kertaa sekunnissa. Maksimi virhe jarrumerkillä on 0,056 metriä.
Johtuen siitä että ihmisen kapasiteetti ei vain riitä, niin MM-tason kuskikin joutuu aina ottamaan ennakkoa, oli se sitten esim vain sen 0.1 sek, jotta olisi pelivaraa jarrussa ja jarrun aikana. Ja tuo 0.1 sek on erittäin optimistinen arvio ihmiskuskin hyväksi.
Robottikuski sen sijaan voi vetää aina täpöt päätyyn ja sen jälkeen optimijarru.
Paljonko tuo noin viiden metrin ero sitten synnyttää eroa kierrosajassa, jos apeksinopeus on vaikkapa 50 kmh? "Ei paljoa", mutta "ei paljoa" kertaa kymmenen mutkaa onkin "oho, vajaa sekuntti". "Niin mut ku ei radassa oo tommosia kovia jarruja kuin pari!?" Noh ikävä kyllä ihmiskuskin rajat tulee vielä enemmän vastaan kun mitataan hitaita jarruja, ja sellaisia paikkoja joissa pitää tehdä muutakin kuin jarruttaa pitkällä suoralla kovasta vauhdista.
Entäpä sitten se suurin juttu mikä erottaa nopean ja Nopean kuskin, eli kuinka nopeasti kaasulta päästään jarrulle, ja saadaan aikaiseksi maksimi jarrupaine? Ja jarrupaineen kevennys kallistuskulman kasvaessa?
Kykeneekö ihmiskuski muistamaan jokaisen jarrutuksen jarrupaineen, ja mittaamaan esim sen onko jarrun aikana esim 2 astetta myötä tai vastamäkeä, joka vaikuttaa suoraan siihen, mikä on optimijarrupaine? Ihmiskuskin kohdalla veikkaisin että todennäköisyys on nolla.
Robottikuskilla sen sijaan on käytännössä ääretön muisti, ja muistin tarkkuus on se tuhat kertaa sekunnissa. Tai no tuhat tai miljoona, mutta kuka näitä enää laskee, pointti tullee selkeäksi tuhannellakin, kun verrataan ihmiskuskiin.
Erittäin mielenkiitoiseksi homma menee siinä vaiheessa kun ajatellaan että robo voi vetää joka mutkassa Markeesit, eli käyttää kyynerpäätä ja polvea tukipisteinä, ja viedä mopoa koko jarrun ajan luistattaen etu ja takarengasta pidon 100% äärirajoilla. Joka mutkassa, joka kierroksella, aina, koko ajan. Yritäppä Markeesi siinä sitten haastaa roboa edes yhdessä mutkassa yhdellä kierroksella?
Mut tuleehan siitä fanitytölle ihan kiva ja pörröinen Fiilis, jos ajattelee että Rossin kaltainen (silloin kulta-aikoina) kuski pärjäis robotille edes yhdellä kierroksella. Milleniaalinen Todellisuus on sitten jotain ihan aivan muuta...
Ecun säätämisestä oli puhe vain sen takia että säännöt rajottaa.Lainaa:
jjjjj kirjoitti
Jos säännöt ei rajota, niin sittenhän päästään säätämään ihan aivan kaikkea.
Lyijypunttia ei kannattane ottaa vaivoiksi, vaan korvata se esim keveällä gyroskoopilla, jolla saadaan aikaiseksi tarvittavat voimavektorit, ja noin muutoin kiihdytettävä kokonaismassa pysyy mahdollisimman pienenä.
Tarinasi muuttuu hieman kun radalle laitetaan 20 muuta kuskia jolloin on muutakin tiedettävää kuin jarrupaikka ja se että pito muuttuu koko ajan kisan edetessä. Sade, sumu, vesisumu, hieman kiilaavat muut kuskit jne. Muuttujia on aika paljon joihin kokeneella kuskilla ratkaisuja tulee omasta koodinpätkästä selkäruodosta. Varmasti jotain voidaan robotisoida mutta ei kaikkea.
Tuo nyt vaan on taas yksi tyypillinen esimerkki siitä, kun fanitytöllä on niin vahva tarve Fiilistellä niitä idoleitaan, ettei vaan pysty käsittämään heidänkin olevan vain ihmisiä jotka tekevät virheitä.Lainaa:
rellonen kirjoitti
Ja virheiden suuruusluokka on megalomaaninen siinä vaiheessa kun niitä verrataan robottiin jonka resoluutio on tuhat tai miljoona kertaa tarkempi kuin ihmisellä.
Ts eipä se tarina muutu, vaikka lisätään koodinpätkään lisää koodinpätkiä.
Kyllähän Kasparoviakin vitutti jo 1997 niin paljon että syytti tietokonetta huijaamisesta kun hävisi uusintaottelun. Tai esim 1965 avaruusaluksessa oli ensimmäistä kertaa mukana tietokone, vaikka sen laskentateho ei ollut taskulaskinta kummosempi.
Onko Rellonen mahdollisesti syntynyt samoihin aikoihin ja sen jälkeen keskittynyt esim amisteluun ja mopon muttereiden vääntelyyn...? Lähinnä nyt vain haen selittävää tekijää noin suppealle visiolle milleniaalisen elektromekaniikan mahdollisuuksista.
Se että pitää esim sadetta, sumua tai vesisumua liian suurena haasteena robotille, kertoo vain aivan totaalisesta vision puutteesta.
Tilanehan nimenomaan on niin päin että ihmiskuskin toimintaedellytykset heikkenevät huomattavasti, koska muuttujia tulee ihan liikaa verrattuna ihmiskuskin kapasiteettiin.
Tai se että ympärillä on 20 kuskia. Joka jo lähtökohtaisesti on harhakuvitelma, jos ne 20 muuta on ihmiskuskeja. "Me ollaan jo eellä..."
Mutta sanotaan että ympärillä on 20 muuta robottikuskia, niin robottikuskin etu on se että se pystyy havannoimaan kaiken ympärillä liikkuvan massan, sekä edessä, että takana, että sivuille, ja ennustamaan niiden 20 paikat tuhat tai miljoona kertaa sekunnissa.
Siitä saa ehkä jonkun käsityksen kuinka helppoa se on robotille jos katsoo jotain kisaa, ja pistä videon pyörimään 1000 kertaisesti hidastettuna.
Esim erään tutkimuksen mukaan "visuaaliseen ärsykkeeseen reagoinnin keskimääräiseksi ajaksi saatiin 0,247 sekuntia". Robotilla tuollaista rajoitetta ei vain ole.
Ja kun yhtälöön lisätään ihmisen erittäin vajaavainen kyky ylipäätään havainnoida yhtään mitään, varsinkin jos ympärillä pörrää se 20 ihmiskuskia, niin ei ole mikään ihme jos varsinkin kisalähdöissä syntyy kontaktia ja romua lähes pääsääntöisesti.