Bensiinin haju

Ostin viikko sitten ensimmäisen moottoripyöräni, vuoden 2005 FZS 1000:n. Erittäin siistissä kunnossa, tarkkaan huollettu ja kilometrejä kohtuullisesti (45 000). Itse asiassa myyjä oli valmistellut sen jo talviteloille (öljynvaihdot, stabilointiaineet yms.). Ajoin pyörän kotiin eli lämpimään (+15 astetta) talon yhteydessä olevaan varastoon. Myyjän ohjeiden mukaan en tehnyt talven varalle muuta kuin irrotin akun ja nostin Fasuseni keskituelle. Tarkoitus on myös käynnistellä pyörää jossakin vaiheessa talven aikana.

Ongelmana on, että varasto ja viereinen eteinen haisevat bensiiniltä - eivät voimakkaasti mutta kuitenkin. Onko tällainen normaalia moottoripyörän ominaishajua, onko jossain vikaa, vai olenko unohtanut tehdä jotakin? Ohjekirjassa mainitaan "joissakin malleissa" polttoainehana, jonka voisi sulkea, mutta en löydä sellaista mistään. Ainakaan lattialla ei näy nestettä, enkä aloittelijan silmämääräisesti näe minkäänlaista pisarointia putkissa. Ajomatkaa kaupalta kotiin oli sen verran, että tankissa on jäljellä reilu puolet, jos sillä tiedolla on jotain väliä.

Mun kokemuksen mukaan kaasarikoneet pikkasen tuoksuu bensalle, kaasarit kun on aina jotain reittiä auki ilmakehän paineeseen. Mikä on liikaa ja mikä vähän, en tiedä sitten. Runsas haju tietty voi viitata johonkin pieneen vuotoon. Bensaletkut, bensapumppu, kaasareiden kohokammioissa neulaventtiili ja sitä kautta tulviminen.

Siitäkin tuo pienkonebensa on hyvää talvikäytössä, ettei haise juurikaan.

Ainahan bensa jostain haihtuu. Kyselin juuri pyörän säilytyksestä eräältä moottoripyöräiä korjaavalta liikkeen pitäjältä. Hän antoi ohjeeksi että tyhjennetään kaasarit syksyllä ja irrotetaan bensaletku tankista. Hanat kun tuppaa aina tiputtelemaan tipan silloin, toisen tällöin ja ne valuu sitten kaasariin. Sieltä bensa haihtuu ja hartsit jää kaasareihin ja tukkii kaasareita pikku hiljaa.

Stabilointiaineita kielsi laittamasta tankkiin, niistä on hänen mielestään enemmän haittaa kuin hyötyä, tukkii kaasareita yms. Oli sitä mieltä että jos ei luota bensan säilymiseen (hänen mielesään menee huonoksi enemmän tai vähemmän) niin tyhjennetään sitten mielummin tankki ja lisätään keväällä uutta bensaa kuin värkätään noiden säilytysaineden kanssa. Persoonallinen tyyppi ja vahvat mielipiteet monestakin asiasta, ei siinä mitään, mutta samalla vuosikymmenien kokemus näistä pienemmistä kuin auton moottorit.

Mulla ei ole 7 kevään (viimeisenä viitenä vuotena kaksi pyörää) kokemuksella ollut kertaakaan ongelmaa saada pyörää käyntiin bensan huonoksi menemisen takia. Aina ne käyntiin ovat lähteneet kun muutama perusasia on ollut kunnossa, kuten hana auki kun ajanut kaasarit tyhjäksi syksyllä. Noita on sattunut parinakin vuonna. Muuten on aina syttynyt vanha bensa ja pyörä on ajettu kotiin enkä ole koskaan stabilointiaineita käyttänyt. Kokemuksia on yks pyttysestä, v-2 ja v4 koneista, jokaisesta useampana keväänä.

Jossain oli juttua tuosta talvella käynnistelemisestä. Moni muukin kuten en itsekkään keksi miksi sitä pitäisi tehdä, paitsi ihan vaan huvikseen kaasutella. Sillä vaan saa koneen lämmön nousemaan vähän ja sen keräämään kosteutta lisää. Akkukaan ei siinä muutamassa minuutissa lataudu mihinkään eli senkään vuoksi ei ole perusteita. Jos sen käynnistää, se pitää pystyä sitten ajamaan kokonaan kuumaksi. Enkä vieläkään keksi mitä se hyödyttää seuraavaa kevättä ajatellen.

Samoilla linjoilla Shyhanerin kanssa eli mieto tuoksahdus ok, mutta jos haisee kuin avoin bensa-astia ja lähelle ei uskalla mennä palavan tupakin kanssa, niin sitten on jossain vuoto.

Omassa kaasaripelissä vuoti alkusyksystä viallisesta bensahanasta ja ykköspytyn kaasarin viallisesta neulaventtiilistä johtuen pytyt täyteen bensaa. Samoin ilmanputsari ui kotelossaan bensassa ja tallin lattialle ilmestyi lätäkkö. Omasta kokemuksesta viisastuneena tarkistaisin ensin onko tulpat kuivat, kaasarien ylivuotoletkuja voisi hieman oikoa ja katsoa lurahtaako sieltä...

Lainaa:

---

Jackalope kirjoitti

Ostin viikko sitten ensimmäisen moottoripyöräni, vuoden 2005 FZS 1000:n. Erittäin siistissä kunnossa, tarkkaan huollettu ja kilometrejä kohtuullisesti (45 000). Itse asiassa myyjä oli valmistellut sen jo talviteloille (öljynvaihdot, stabilointiaineet yms.). Ajoin pyörän kotiin eli lämpimään (+15 astetta) talon yhteydessä olevaan varastoon. Myyjän ohjeiden mukaan en tehnyt talven varalle muuta kuin irrotin akun ja nostin Fasuseni keskituelle. Tarkoitus on myös käynnistellä pyörää jossakin vaiheessa talven aikana.

Ongelmana on, että varasto ja viereinen eteinen haisevat bensiiniltä - eivät voimakkaasti mutta kuitenkin. Onko tällainen normaalia moottoripyörän ominaishajua, onko jossain vikaa, vai olenko unohtanut tehdä jotakin? Ohjekirjassa mainitaan "joissakin malleissa" polttoainehana, jonka voisi sulkea, mutta en löydä sellaista mistään. Ainakaan lattialla ei näy nestettä, enkä aloittelijan silmämääräisesti näe minkäänlaista pisarointia putkissa. Ajomatkaa kaupalta kotiin oli sen verran, että tankissa on jäljellä reilu puolet, jos sillä tiedolla on jotain väliä.

---

Se hana on tankin alla. Ota tankin edessä oleva kuusiokolo pultti auki ja nosta tankki pystyyn niin saat hanan kiinni.

Kannattaa katsoa missä kunnossa ilman putsarin kotelo on. Ota tankki pois ja sieltä alta löytyy ilmapoksi. Sitten muoviset sivuposket irti niin saat sen kumisuojan pois. Sitten 4 tähtipää pulttia irti ja kansi auki. Jos tulee bensan lemahdus niin uusi filtteri ja putsaa hyvin ilmaboksi. Sitten eturattaan kopan vierestä pitäisi löytyä letkusta pieni filtteri joka on todennäkoisesti tukossa ja sen takia ilmaboksiin nousee öljyä huohotin putkea pitkin.

Ilmeisesti se saa aikaan sen että sinne tulee jotenkin bensaa ja se siellä todennäköisesti haisee. Minkätakia näin tapahtuu en tiedä mutta niin siinä vaan käy. Eli kannattaa välillä aina tarkastaa että se pikkufilsu on auki.

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Kyselin juuri pyörän säilytyksestä eräältä moottoripyöräiä korjaavalta liikkeen pitäjältä. Hän antoi ohjeeksi että tyhjennetään kaasarit syksyllä ja irrotetaan bensaletku tankista. Sieltä bensa haihtuu ja hartsit jää kaasareihin ja tukkii kaasareita pikku hiljaa.

---

Tässä kohtaa kannattaisi miettiä onko valmistaja suunnitellut esimerkiksi kaasarit säilytettäväksi kuivana talven ajan? Mitä se tekee vaikkapa kohokammioiden neulaventiilien kumeille, joiden on tarkoitettu aina uivan bensassa?

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Stabilointiaineita kielsi laittamasta tankkiin, niistä on hänen mielestään enemmän haittaa kuin hyötyä, tukkii kaasareita yms.

---

Huvikseen ihmisten huijaamiseksi noita stabiaineita vissiin valmistetaan?

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Mulla ei ole 7 kevään (viimeisenä viitenä vuotena kaksi pyörää) kokemuksella ollut kertaakaan ongelmaa

---

Mulla ei ole 15 vuoden aikana, tallissa 2-3 erilaista pyörää joka talvi, vuosien varrella kaasareita ja ruiskuja, ole ollut ainuttakaan käyntiongelmaa mikä johtuisi talvisäilytyksestä. Kaikissa aina 98+stabilointiaine sisällä järjestelmässä. Toki pyöriä on käytelty ao. tekstin mukaisesti. Ratapyörissä vielä pidempi säilytysaika (n. 7kk) kun katupyörissä (n. 5kk).

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Jossain oli juttua tuosta talvella käynnistelemisestä.

---

Hyvä että jossain oli. Lähde?

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Moni muukin kuten en itsekkään keksi miksi sitä pitäisi tehdä, paitsi ihan vaan huvikseen kaasutella. Sillä vaan saa koneen lämmön nousemaan vähän ja sen keräämään kosteutta lisää. Akkukaan ei siinä muutamassa minuutissa lataudu mihinkään eli senkään vuoksi ei ole perusteita. Jos sen käynnistää, se pitää pystyä sitten ajamaan kokonaan kuumaksi. Enkä vieläkään keksi mitä se hyödyttää seuraavaa kevättä ajatellen.

---

Mistäs se kerää käyttäessä kosteutta ja mihin? Kone kuitenkin lämpenee käyntilämpötilaansa muutamassa minuutissa?

Akkukin tykkää kun saa ensin kunnon purkauksen ja sen jälkeen latauksen isolla virralla. Toki sitä kannattaa ladata laturilla muutenkin, mutta edes kallit älylaturit ei tuommoisiin virtoihin pysty mitä startti kuluttaa ja pyörän laturi lataa. Kone ei todellakaan tykkää seisottamisesta, vaan pyörimisestä. Käyttämällä saa sinne uutta bensaa, öljyt ja nesteet kiertämään, stefat voitelua, liikkuvat osat voitelua, mahdollisesti bensaa haihtumaan öljyn seasta ja sitä kuuluisaa tiivistyvää kosteutta haihtumaan.

Ideaalitilanteessa pyörää käytetään talvella muutaman viikon välein, mielellään takapyörä ilmassa jolloin voi käyttää vaihteita päällä ja kytkintä siten että levyt kastuu kunnolla, roiskevoidellut laakerit saa rasvaa jne.


ALKUPERÄISEEN ongelmaan tulee vahva kannatus kohokammion neulaventtiilien vuotamiselle. Ton ikäiselle kaasaripyörälle olis aika tyypillinen vika. Ne saa helposti testattua laittamalla kaasareihin tankilta tulevan letkun tilalle (ensin se huoltohana kiinni) parin metrin pätkän kirkasta letkua. Toisesta päästä bensaa letku täyteen ja katsella muutama minuutti vajoaako pinta. Jos pinta alkaa vajoamaan joku neula vuotaa. Neulaventtiilit ei paljoa maksa, mutta tohon pyörään on kohtuullisen työläs vaihtaa kun kaasarit on aika hankalassa välissä.



- T -

Siitäpä ne vasta-argumentit sitten onkin, kukin tyylillään. Minä teen toisin, Tumppi toisin. Ei siinä sen kummempaa ole. Jokainen uskoo kehen haluaa. Somehan on täynnä faktaa milloin mistäkin, moni fakta varsinkin on varsinkin tieteellisesti huonosti tarkastelua kestävää. Silti ihmiset niitä lukee ja uskoo. Ei ns. keltainen lehdistö muuten menestyis ollenkaan.

En ole koskaan tyhjentänyt tankkeja talveksi, en ole koskaan tiputellut stabeja pönttöön, enkä ole koskaan tunkenut pienkonebensaa talveksi tankkiin. Joka ainoa kevät lähtee käyntiin vanhoilla sooseilla niinkuin olisivat sammutettu edellisellä viikolla eli ihan normaalisti. Tälläkin hetkellä kuusi pyörää seisoo niine hyvineen, osaan on tankit täytetty, osa seisoo vajaalla tankilla kylmässä varastossa. Keväällä akut kiinni ja menoksi.
Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee mutta yhtä oikeaa tapaa ei taida tässä olla. Ja noissakin koneissa on ruiskuja että kaasareita, ei niillä ole juuri eroa käynnistyvyydessä.

Tulipa nopeasti ja paljon vastauksia!!! Kiitos avusta.

Empiirisen nuuskimiskokeen perusteella haju oli peräisin juuri kaasarista. Sen tarkemmin en osaa sanoa - enkä pidä itseäni (vielä) tarpeeksi taitavana mekaanikkona koskeakseni neulaventtiileihin omin käsin. Pelkästään tulpatkin ovat meikäläiselle pirhanan hankalasti :) Letkuista ei ainakaan mitään valunut.

Tiedän että moottoripyöriä pidetään talviteloilla eri tavoin. Puolituttu pariskunta työntää pyörät syksyllä talliin, ja that's it. Mitään ongelmia ei ole kuulemma koskaan tullut (paitsi akut kärsivät). Joka tapauksessa huomasin että Fazerin käyttöohje suosittelee kaasuttimen tyhjentämistä pitkäaikaissäilytyksessä, joten päätin kokeilla sitä. Löysin tankinpohjan hanan ja ilmeisesti myös oikean tyhjennysruuvin, koska sen alta lorahti jonkin verran bensaa. Nyt haju on vähentynyt reippaasti ellei jopa poistunut kokonaan. Neulaventtiilien mahdollisista vuodoista on tosiaan paha mennä sanomaan, luultavasti näytän pyörää keväällä huoltoliikkeelle, kun sellainen on melkein naapurissa.

Lainaa:

---

Tumppi kirjoitti

Akkukin tykkää kun saa ensin kunnon purkauksen ja sen jälkeen latauksen isolla virralla.



- T -

---

Kunon purkaus on ok, mutta iso latausvirta tappaa mopon akun. Siksi akun varaustila pitäisikin tarkistaa ja tarvittaessa ladata akku täyteen pienellä virralla ennen ensimmäistä käynnistystä keväällä.
En minäkään mistään mitään tiedä, mutta miksi ihmeessä pitää kirjoitella neuvoja, jotka ovat ihan täyttä potaskaa.. Potaska on tosin kaliumkarbonaatista yleisesti käytetty nimitys, mutta suomeksi sanottuna se tarkoittaa samaa kuin epätosi. Epätosi puolestaan tarkoittaa samaa kuin valhe, tai perätön puhe. Että sillain.

Lainaa:

---

J@ck kirjoitti

Kunon purkaus on ok, mutta iso latausvirta tappaa mopon akun. Siksi akun varaustila pitäisikin tarkistaa ja tarvittaessa ladata akku täyteen pienellä virralla ennen ensimmäistä käynnistystä keväällä.

---

Lähde?

Mikä on pieni ja mikä on iso? Miksi moottoripyörässä on lataussäädin?


Minulla on mp-akkulaturi joka lataa max. 800mA virralla akkua = pieni virta. Minulla on myös toinen akkulaturi joka lataa max. 4A:n virralla akkua. Onko tämä sitten se iso virta? Räjähtääkö akku jos lataan sitä 4A:n laturilla?

Mietitäänpäs miksi kaikissa latureissa virta ilmoitetaan maksimina.. Siksi että ne rajoittavat virtaa jännitteen suhteessa ja eivät myöskään nosta jännitettä yli säädetyn maksimin. Ohmin lain voi kerrata ken jaksaa. Sotketaanko tähän vielä akun mekaninen ja kemiallinen rakenne sekä sisäinen vastus?

Lainaa:

---

J@ck kirjoitti

En minäkään mistään mitään tiedä, mutta miksi ihmeessä pitää kirjoitella neuvoja, jotka ovat ihan täyttä potaskaa.. Potaska on tosin kaliumkarbonaatista yleisesti käytetty nimitys, mutta suomeksi sanottuna se tarkoittaa samaa kuin epätosi. Epätosi puolestaan tarkoittaa samaa kuin valhe, tai perätön puhe. Että sillain.

---

Jos itsekin myöntää ettei mistään mitään tiedä, niin pitäisikö harkita josko jättäisi postaamatta kokonaan?



- T -

Nyt puuttuu Tumpin lähteet. Mielipiteet on vahvoja, mies/nainen seisoo kovasti tekstinsä takana mutta kun noin kovasti haluaa auktoriteetteihin vedota niin nyt ne lähtet näkyville, muutenhan tuo menee ihan pelleilyksi. Muiden pitää todistaa olevansa oikeasssa mutta Tumpin sana riittää. Onhan se kovaan äänee huudettu kuten somessa kuuluu ja mitä enemmän asiaa rummuttaa ja mitä enemmän tykkää nappia painetaan, sitä enemmän oikeassa ollaan.

Eli pistähän lähteet ja faktat pöytään.

Motor uppia mainostettiin ostos tv:ssä yhteen väliin valtavasti. Se on nyt jäänyt kokonaan tumpin valikoiman ulkopuolelle. Sen täytyy olla tarpeellinen kun se kerran on keksitty ja sitä niin kovasti mainostettiin. Mainosten mukaan se oli suurin piirtein sellainen aine ettei ilman pärjännyt.

Myös kettinkivartinen lapio on keksitty, jostain syystä siitä ei tullut menestystä. On ne ihmiset typeriä kun ei innostu vaikka insinööri keksi noin kätevästi mukana kuljetettavan tavaran. Ok, käytettävyydessä on ongelmia mutta pikkusieluiset takertuu pikkuasioihin ja sivuseikkohin.

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Nyt puuttuu Tumpin lähteet.

---

Lainauksessa on viestisi asiapitoinen osuus. Tarkentaisitko hieman mihin asiaan haluat lähdettä?

Itse vaadin TEKNISISSÄ asioissa lähdettä kun puhutaan asiaa faktoina. Mutu on erikseen ja sitä voi harrastaa kuka vain, mutta sitä ei tule esittää faktana. Meillä kaikilla on kaksi asiaa: mielipide ja persereikä.



- T -

Lainaa:

---

Tumppi kirjoitti

Lainauksessa on viestisi asiapitoinen osuus. Tarkentaisitko hieman mihin asiaan haluat lähdettä?

Itse vaadin TEKNISISSÄ asioissa lähdettä kun puhutaan asiaa faktoina. Mutu on erikseen ja sitä voi harrastaa kuka vain, mutta sitä ei tule esittää faktana. Meillä kaikilla on kaksi asiaa: mielipide ja persereikä.
- T -

---

Iso ja pieni latausvirta. Miksi akku tykkää että sitä puretaan ja ladaataan välillä. Millä virralla pitää purkaa ja ladata ja miksi. Miksei riitä että akku on täynnä kaiken aikaa, miksei se saa olla tyhjä ja ladataan sitten kun tarvitaan. Ennen kaikkea nuo lataus- ja purkuvirran kiinnostaa. Lipoakuissa suositellaan lataamista pienemmilla virroilla eli 1-3C, max 5c. Osalle luvataan jopa yli 10C latausvirtoja.

Bensiinin stabilointiaine. Missä on tieteellisesti todistettu sen välttämättömyys ja osoitettu kuinka paljon paremin bensiini säilyy sen kanssa. Ennen kaikkea kuinka paljon paremmin moottori käy sen kanssa säilytyksen jälkeen. Vielä enemmän kiinnostaa mitä väliä on jos jäljelle jääneet 5 litraa ei toimi ihan optimaalisesti, mutta kuitenkin liikenteeseen pääsee eikä vanha bensa aiheuta ongelmia. Jos ollaan kisaamaan menossa niin muutaman litran haaskaaminen huonoksi menneenä ei pitäisi olla ongelma, kuluja tulee varmaankin enemmän ihan muista seikoista?

Minkä valmistajan pyörissä ja malleissa suositellaan säilyttämistä kaasari tyhjänä tai täytenä. Tästä varmaan on manuaaleissa maininta kun se on niin tärkeää. Varmaan löytyy vaikka skannaus että säilytä kaasarit bensassa talven yli tai vastaavasti tyhjennä talveksi.

Tuossa nyt vaikka aluksi.
ps. sitten oli vielä se motor up jota niin kovasti mainostettiin. Eihän sitä nyt turhaan keksitä ja mainosteta. Sen täytyy olla toimiva ja ehdottamsti välttämätön. Missäs tämän aineen speksit on, mikset mainosta ja kehu sitä.

+ ota nyt kantaa tuohon kettinkivartisen lapioon myös. Sitä on jopa yritetty patentoida. On se nyt saamari kumma homma kun insinööri keksii hienon idean. Menee pieneen tilaan ja nätti kuljettaa mukana. Käytettävyydessä on pieni miinus, mutta ei nyt mitään dramaattista. Saamari vieköön kun maallikot ei ymmärrä hyvän päälle, ottaa ihan aivoon ja nousee pulssi tuollaisten takia.

Vielä akusta: Miksi se pitää irrottaa, miksi joku käskee säilyttää sen viileässä. Missään ei sanota lämpötilaa. Mikä on viileä, mikä kylmä ja mikä kuuma.

On ihan peruskemiaa, että bensiinistä haihtuu ne helpoimmin haihtuvat hiilivedyt, siksi se bensa haisee. On myös ihan peruskemiaa, että lyijyakku kärsii jos se ei ole täynnä. Ei aina tarvitse keksiä pyörää uudelleen jos näkee jonkin pyörivän. Lyijyakku ja bensa ollee jotain satavuotta vanhoja asioita, joten aika turha alkaa niistä vääntämään. Bensasta haihtuu kevyimmät hiilivedyt ajan kanssa ja lyijyakku sulfatoituu kun ei ole täynnä. :doh:

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Vielä akusta: Miksi se pitää irrottaa, miksi joku käskee säilyttää sen viileässä.

---

Koska uusien mopojen ajonestot yms. vie pikkuhiljaa sähköa akusta ja se sitämyöten sulfatoituu ja vanhenee ennenaikojaan. Kemiassa yleesä reaktiot hidastuu kun lämpötila laskee, eli myös akun huonontuminen hidastuu, kun akku toimii kemialla.

Lainaa:

---

J@ck kirjoitti

Kunon purkaus on ok, mutta iso latausvirta tappaa mopon akun. Siksi akun varaustila pitäisikin tarkistaa ja tarvittaessa ladata akku täyteen pienellä virralla ennen ensimmäistä käynnistystä keväällä.
En minäkään mistään mitään tiedä, mutta miksi ihmeessä pitää kirjoitella neuvoja, jotka ovat ihan täyttä potaskaa..

---

Tulkinnanvaraisuuksia (suuren ja pienen virran määrittelemättömyys) lukuun ottamatta väittäisin, ettei Tumpin viestissä enempää potaskaa ollut kuin sinullakaan.

Vaikka itsekin melko paljon olen autopuolen sähköoppia lukenut, en ole ikinä vielä kuullut, että autossa tai moottoripyörässä latausvirtaa pitäisi keinotekoisesti rajoittaa akun suojelemiseksi jos latausjännite pidetään normaalina. Akun sisäinen resistanssi ja laturin pieni teho yhdessä jännitesäädön kanssa rajoittavat latausvirtaa ihan riittävästi. Toki akku voi vaurioitua jos sille annetaan rajoittamaton virta selvästi liian suurella jännitteellä.

Mitä tuohon Tumpin mainitsemaan isoon latausvirtaan tulee, niin kohtuuden rajoissa annosteltuna "iso" latausvirta hajottaa kennoihin kertynyttä sulfaattia. Esimerkiksi Ctekin mxs-sarjan laturit antavat "elvytysmoodissa" akulle pulssitettuja virtapiikkejä 15.8v jännitteellä kun akku ensin on ladattu täyteen normaaliin tapaan. Toki tuossa puhutaan melko pienistä virroista kun laturin maksimi on kuitenkin mallista riippuen suuruusluokkaa 5A, mutta ilman jännitteen nostoa täysi akku ei ottaisi vastaan kuin muutaman ampeerin kymmenyksen kokoisia pulsseja.

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Iso ja pieni latausvirta. Miksi akku tykkää että sitä puretaan ja ladaataan välillä. Millä virralla pitää purkaa ja ladata ja miksi. Miksei riitä että akku on täynnä kaiken aikaa, miksei se saa olla tyhjä ja ladataan sitten kun tarvitaan. Ennen kaikkea nuo lataus- ja purkuvirran kiinnostaa. Lipoakuissa suositellaan lataamista pienemmilla virroilla eli 1-3C, max 5c. Osalle luvataan jopa yli 10C latausvirtoja.

---

Missä kohtaa olen esittänyt asiasta lähteen vaatimaa faktaa? Akkujen toimminnasta voisi kirjoittaa vaikka kirjan (ja onhan niistä kirjoitettukin), mutta ongelma on siinä että akkuteknikka kehittyy niin nopeasti että ainoa luotettava lähde on kyseisen akun valmistajan spesifikaatiot. Olen työkseni ollut kehittämässä akkujen automaattisia huoltojärjestelmiä 2000-luvun alkupuolella, mutta niillä tiedoilla ei ole enään mitään virkaa koska akut ovat muuttuneet ja kehittyneet niin paljon silloisista ajoista. Periaatteet ja fysiikan lait säilyvät, mutta käytännön ominaisuudet muuttuu. Käyttämäsi yksiköt C tai c ovat minulle vieraita akkujen lataamiseen ja purkamiseen liittyen.

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Bensiinin stabilointiaine. Missä on tieteellisesti todistettu sen välttämättömyys ja osoitettu kuinka paljon paremin bensiini säilyy sen kanssa. Ennen kaikkea kuinka paljon paremmin moottori käy sen kanssa säilytyksen jälkeen. Vielä enemmän kiinnostaa mitä väliä on jos jäljelle jääneet 5 litraa ei toimi ihan optimaalisesti, mutta kuitenkin liikenteeseen pääsee eikä vanha bensa aiheuta ongelmia. Jos ollaan kisaamaan menossa niin muutaman litran haaskaaminen huonoksi menneenä ei pitäisi olla ongelma, kuluja tulee varmaankin enemmän ihan muista seikoista?

---

Missä kohtaa olen esittänyt asiasta lähteen vaatimaa faktaa? Käytän ko. aineita, koska en usko niistä haittaakaan olevan. Muutaman euron rahallinen panostus ei tässä kohtaa ole mielestäni merkityksellinen. Keväällä vaihdan pyöriin uudet bensat ja syötän talvisäilöbensat autolle sekoituksena tuoreen bensan kanssa. Tästä ei ole muuta faktaa kuin 15 vuoden kokemus asiasta. Siksi esittänytkään mielipidettäni faktana.

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Minkä valmistajan pyörissä ja malleissa suositellaan säilyttämistä kaasari tyhjänä tai täytenä. Tästä varmaan on manuaaleissa maininta kun se on niin tärkeää. Varmaan löytyy vaikka skannaus että säilytä kaasarit bensassa talven yli tai vastaavasti tyhjennä talveksi.

---

Tähän asiaan ei valmistajien manuaalit yleensä ota kantaa. Jossain manuaaleissa puhutaan pitkäaikaissäilytyksestä. Mikä on pitkä aika? Yleisesti ottaen moottoripyörät valmistetaan ympärivuotiseen käyttöön kuten niitä yleensäkin globaalisti ajatellen käytetään. Japanilainen insinööri ei varmaankaan ajattele suomalaista kuluttajaa kun se suunnittelee ja valmistaa moottoripyöriä. Siksi _mielestäni_ tähän(kin) asiaan tulisi suhtautua sillä menttaliteetilla kuten kyseisen laitteen suunnittelijakin on suhtautunut. Alun perinkään en tästä aiheesta esittänyt mitään faktaa vaan kyseenalaistin edellisen postaajan faktaksi esittämän asian kysymyksen muodossa.

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

Tuossa nyt vaikka aluksi.

---

Ja tässä jatkoksi, lisää odotan.

Lainaa:

---

Joe kirjoitti

ps. sitten oli vielä se motor up jota niin kovasti mainostettiin. Eihän sitä nyt turhaan keksitä ja mainosteta. Sen täytyy olla toimiva ja ehdottamsti välttämätön. Missäs tämän aineen speksit on, mikset mainosta ja kehu sitä.

---

Motor-upin puolesta tai vastaan en ole tietääkseni ole ottanut minkäänlaista kantaa. Minulla ei ole tapana spekuloida asioita mistä en tiedä mitään. Jos ilmaisen asiaan mielipiteeni, niin se tulee tekstissäni selkeästi esille että kyseessä on minun mielipiteeni eikä fakta.



- T -

Lainaa:

---

sami1024 kirjoitti

Mitä tuohon Tumpin mainitsemaan isoon latausvirtaan tulee, niin kohtuuden rajoissa annosteltuna "iso" latausvirta hajottaa kennoihin kertynyttä sulfaattia. Esimerkiksi Ctekin mxs-sarjan laturit antavat "elvytysmoodissa" akulle pulssitettuja virtapiikkejä 15.8v jännitteellä kun akku ensin on ladattu täyteen normaaliin tapaan. Toki tuossa puhutaan melko pienistä virroista kun laturin maksimi on kuitenkin mallista riippuen suuruusluokkaa 5A, mutta ilman jännitteen nostoa täysi akku ei ottaisi vastaan kuin muutaman ampeerin kymmenyksen kokoisia pulsseja.

---

Tämä on _mielestäni_ totta, mutta pätee ainoastaan lyijynesteakkuihin. Siitä minulla ei ole tietoa miten tämä pätee lyijyhyytelö-, NiCd-, NiMh-, LiFe-, LiFePO-akkuihin.



- T -

Lainaa:

---

Tumppi kirjoitti

Tämä on _mielestäni_ totta, mutta pätee ainoastaan lyijynesteakkuihin. Siitä minulla ei ole tietoa miten tämä pätee lyijyhyytelö-, NiCd-, NiMh-, LiFe-, LiFePO-akkuihin.

---

Hyvä tarkennus. Itse ainakin lukeudun vielä niihin, jotka olettavat puhuttavan lyijyakusta mikäli toisin ei mainita. Ja mikäli tarkoitat lyijyhyytelöakulla agm-akkua, ainakin ctekin oppien mukaan siihen pätevät samat ehdot kuin perinteiseen lyijyakkuun poislukien muutaman kymmenesosavoltin suurempi latausjännite.

Lainaa:

---

Tumppi kirjoitti

Mistäs se kerää käyttäessä kosteutta ja mihin?

---

Kone kerää kosteutta ihan siitä samasta ilmasta mitä sinäkin hengität.

Mikäli olet joskus nähnyt pakoputkesta ilmestyvää höyryä, saati vettä, tuo on juuri sitä kysyelemääsi asiaa: ilmankosteutta. Se on lämpötilan vaihteluista ja ilmankosteudesta kertynyttä vettä.

Samaa kummastelemaasi vettä ja kosteutta on joka ainut kevät kylmillä ilmoilla lyhyttä matkaa ajavilla motoristeilla ajopelien moottorissa.

Vai mistä luulet että jokakeväiset palstan kyselyt: "minulla on öljytulpassa/-tikussa/-silmässä jotain vaaleaa vaahtoa" jne. Se on juuri sitä ilmankosteudesta moottoriin tiivistyvää kosteutta, joka saa öljyn maitoontumaan.

Tämä kosteus olisi luonnollisesti öljystä haihtunut, mikäli moottori olisi normaalin käyttölämpötilan riittävän pitkäksi ajaksi ajoreissulla saavuttanut. Mikäli kevät ajossa on ongelmia kosteuden kanssa moottoriöljyssa, sitä on ihan varmasti myös talven kylmästarteissa.

Luulisi että ilmankosteus höyrystyy, kun polttoaineseos sylkyssä palaa kovassa lämpötilassa. Näinhän se tekeekin, vaan sama haihduttava lämpötila ei yllä palotilasta kovin kauaksi.

Koska tuota kosteuden tiivistymis ongelmaa esiintyy hyvinkin paljon keväällä kylmillä säillä ja kevyillä ajoilla, sitä samaa ongelmaa on saatavilla satavarmasti talven turhilla käynnistelyilla ja matalimmilla lämpökuormilla.

Moottorin talvikäyttäminen ei tuota kosteutta ehdi haihduttamaan, vaan itse asiassa lisää kosteuden ja veden määrää moottoriöljyssä.

Ja ei, kone EI lämpene talvikäynnistelyiden kosteuden haihduttaviin lämpötiloihin muutamassa minuutissa.

Onko tuo kosteus moottorille ratkaisevan harmillista, sitä en tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että ylimääräistä kosteutta moottoriin kertyy turhien vajaalämpöisten talvistarttien myöden.

Lainaa:

---

vma kirjoitti

Mikäli olet joskus nähnyt pakoputkesta ilmestyvää höyryä, saati vettä, tuo on juuri sitä kysyelemääsi asiaa: ilmankosteutta. Se on lämpötilan vaihteluista ja ilmankosteudesta kertynyttä vettä.

---

Kommenttisi oli muuten ihan asiaa, mutta oli pakko puuttua tuohon lainaamaani pätkään, joka ei pidä paikkaansa oikeastaan ollenkaan. Toki niissä pakokaasuissa on myös ilmankosteudesta johtuvaa vettä, mutta tuo ilmankosteuden osuus pakokaasuista on aika pieni.

Pakokaasussa oleva vesi muodostuu palamisreaktiossa samalla tavalla kuin hiilidioksidikin. Yksinkertaistettuna voidaan ajatella bensiinin vastaavan oktaania C8H18, tällöin palamisreaktioksi muodostuu:
2 C8H18(l) + 25 O2(g) -> 16 CO2(g) + 18 H2O(g)

Eli noin puolet bensiinin palamistuotteesta on vettä ja puolet on hiilidioksidia.

Edit: korjailin typoja

Laturi ei "työnnä" virtaa akkuun vaan akku ottaa sitä laturilta oman tarpeensa mukaisesti. Akkua varatessa akussa tapahtuu kemiallinen reaktio, minkä johdosta sähköenergia muuntuu kemialliseksi energiaksi. Tämän kemiallisen reaktion nopeus määrittää sen, minkä verran akku ottaa virtaa laturista - toki laturin maksimivirta sitten rajaa tuon virran määrän.

Eli mikään laturi ei samalla latausjännitteellä anna toista laturia enempi virtaa kuin mitä akussa sillä hetkellä tapahtuvan kemiallisen reaktion nopeus sitä ottaa.

Lainaa:

---

vma kirjoitti

Kone kerää kosteutta ihan siitä samasta ilmasta mitä sinäkin hengität.

Mikäli olet joskus nähnyt pakoputkesta ilmestyvää höyryä, saati vettä, tuo on juuri sitä kysyelemääsi asiaa: ilmankosteutta. Se on lämpötilan vaihteluista ja ilmankosteudesta kertynyttä vettä.

Samaa kummastelemaasi vettä ja kosteutta on joka ainut kevät kylmillä ilmoilla lyhyttä matkaa ajavilla motoristeilla ajopelien moottorissa.

Vai mistä luulet että jokakeväiset palstan kyselyt: "minulla on öljytulpassa/-tikussa/-silmässä jotain vaaleaa vaahtoa" jne. Se on juuri sitä ilmankosteudesta moottoriin tiivistyvää kosteutta, joka saa öljyn maitoontumaan.

Tämä kosteus olisi luonnollisesti öljystä haihtunut, mikäli moottori olisi normaalin käyttölämpötilan riittävän pitkäksi ajaksi ajoreissulla saavuttanut. Mikäli kevät ajossa on ongelmia kosteuden kanssa moottoriöljyssa, sitä on ihan varmasti myös talven kylmästarteissa.

Luulisi että ilmankosteus höyrystyy, kun polttoaineseos sylkyssä palaa kovassa lämpötilassa. Näinhän se tekeekin, vaan sama haihduttava lämpötila ei yllä palotilasta kovin kauaksi.

Koska tuota kosteuden tiivistymis ongelmaa esiintyy hyvinkin paljon keväällä kylmillä säillä ja kevyillä ajoilla, sitä samaa ongelmaa on saatavilla satavarmasti talven turhilla käynnistelyilla ja matalimmilla lämpökuormilla.

Moottorin talvikäyttäminen ei tuota kosteutta ehdi haihduttamaan, vaan itse asiassa lisää kosteuden ja veden määrää moottoriöljyssä.

Ja ei, kone EI lämpene talvikäynnistelyiden kosteuden haihduttaviin lämpötiloihin muutamassa minuutissa.

Onko tuo kosteus moottorille ratkaisevan harmillista, sitä en tiedä. Sen kuitenkin tiedän, että ylimääräistä kosteutta moottoriin kertyy turhien vajaalämpöisten talvistarttien myöden.

---

Suosittelen perehtyään miten ilmankosteus ja lämpötila vaikuttavat toisiinsa. Niin ei tule tahattomasti kirjoitettua täyttä puppua. Talvella ilmankosteus PROSENTTI on iso ja ILMANKOSTEUS vastaavasti todella pieni.
Jos talvella käyttää pyörää niin se ei todellakaan ole haitallista.

Lainaa:

---

marko.fzs kirjoitti

Jos talvella käyttää pyörää niin se ei todellakaan ole haitallista.

---

Eli ylimääräiset kylmäkäynnistelyt ovat moottorille ihan hyvä juttu. Jepjep.

Lainaa:

---

vma kirjoitti

Eli ylimääräiset kylmäkäynnistelyt ovat moottorille ihan hyvä juttu. Jepjep.

---

Mietitäänpäs. Jos käytän pyörää 1 kerran viikossa ja annan käydä niin että öljyn lämpötila nousee yli 70 asteen ja sammutan koneen vs. annan 5 kk seistä ja sen jälkeen käynnistän koneen. Kumpi kone on kuivempi ensimmäisien sekunttien aikana.

Kummallakaan tyylillä kone ei räjähdä ja kukin tyylillään, mutta edelleenkään talvikäytöstä ei ole mitään haittaa.

Tungenpa tähän omatkin kommentit:
-pienkonebensa säilyttää ominaisuutensa paremmin. Etenkään 95 ei säily. Yhtenä keväänä kaadoin ruohonleikkurista astiaan ja yritin polttaa. Tulitikku sihahti ja sammui. Ei ihme jos vetonaru kuluu. Pienkonebensalla ei mitään vaikeuksia.
-kaasarikoneet on herkempiä kuin ruiskut koska niistä (siis kk) bensa pääsee haihtumaan. Talvikäytön suurin hyöty on bensan vaihtuminen kaasarissa.
-kylmäsäilytyksestä ei ole haittaa, mutta tiivistyvästä kosteudesta on. Pultit, prikat, mutterit ja aluosat kärsivät jos pinta on likainen (tiesuola on pahin), tulee galvaanisia pareja joissa epäjalompi metalli uhrautuu. Kosteus tiivistyy kun ulkolämpötila nousee nopeasti ja pyörän lämpötila on kastepisteen alapuolella. Hyvä syyspesu, vahaus ja öljyspray paljaisiin metalliosiin auttaa.
-normaalille lyijyakulle syväpurkaus on myrkkyä. Jos ei ole latausmahdollisuutta niin kaapelin irrotus varmistaa ettei ainakaan pyörä sitä tyhjennä. Jokunen prosentti varauksesta katoaa/kk vaikka akku olisi hyväkin. Akku vanhenee, kylmässä hitaammin, joten teoriassa para paikka olisi täyteen ladattuna pakkasessa.

Eipä noista kannata stressiä repiä. Yllättävän monet laitteet selviävät säilytyksestä ilman vaurioita.

Lainaa:

---

marko.fzs kirjoitti

Mietitäänpäs. Jos käytän pyörää 1 kerran viikossa ja annan käydä niin että öljyn lämpötila nousee yli 70 asteen

---

Mitä tapahuu öljylle kertomassasi 70- asteen lämmössä? ei mitään. Jäähdyttyään kosteus tiivistyy koneen sisäpinnoille noilla lämmöillä. Kuten sanoin aiemmin, en tiedä onko tuolla kosteudella mitään sen suurempaa merkitystä mihinkään. Ei siitä luultavammin ainakaan hyötyä ole.

Esittämääsi kahtakymmentä kylmästarttia ja vajaalämpöiseksi käyttämistä talven aikana en itse tekisi missään tapauksessa.

Mutta, kuten totesit, kukin tavallaan.