Printable View
Kun lähdette esim. illalla ajelemaan muutamaksi tunniksi, niin suunnitteletteko reitin, pysähtymiset, tankkaukset jne tarkasti etukäteen vai lähdettekö vaan johonkin suuntaan täysin suunnittelematta?
Jos on suunnitlma tehty, niin pitääkö se? Jos ei, niin johtuuko se eksymisistä, mielen muuttumisesta tai jostain muusta?
Itse mietin reitin valmiiksi ja ehkä hiukan mietin, missä tankkaan.
Reitti muuttuu joskus esim. sadepilvien takia. Joskus myös ihan huvin vuoksi vaan.
Yleensä tulee mentyä kelien ja mielen mukaan, 100 kilometrin suunnitellusta ajolenkista on joskus tullut 800 kilometriä.
Joskus olen kokeillut suunitella mutta eipäs sitä niissä suunnitelmissa pysy kun korkeintaan kolmanteen risteykseen.
Tästäpä syystä tulee yleensä ajeltua yksikseen :D
Mulla on yleensä tapana valita määränpää ja mennä sinne. Reitti yms on vaihteleva ja yleensä sitten määränpäässä valitsen seuraavan kohteen. Oli se sitten koti tai joku muu paikka. Saatan kiertää kaukaakin kohteeseen. Sama juttu nyt tulevalla reissulla, välietappeja on valittuna mutta vähemmän mitään tarkkaa reittiä.
Jos lähden lenkille yksin niin en juuri koskaan suunnittele reittiä. Arvon ilmansuunnan mihin lähden ja sitten vaan etsimään teitä mitkä näyttää tuntemattomilta yms kiinnostavaa.
Sitten jos on muita porukassa niin yleensä on jonkunlainen suunnitelma. Voi sitten vaikka näyttää niitä paikkoja mihin on yksin seikkaillessa eksynyt.
Itse olen töissä uudellamaalla ulkopaikkakuntalaisena. Seudut ovat lähes täysin tuntemattomat. On mukava vain lähteä jonnekkin ja kääntyillä menemään sen mukaan, miten hauskalta opastekyltin paikka kuullostaa. Jossain vaiheessa sitten katselee kännykästä, missäs sitä tällähetkellä on ja miten pääsee takaisin kämpille.
Suunnittelen aina reitit yhtä tarkasti, lähden sitten tunnin ilta-ajoon tai muutaman viikon reissuun. No ei hele..ti EI MITÄÄN HAJUA MISSÄ OLEN PUOLENTUNNIN PÄÄSTÄ. Sitä sanotaan vapaudeksi...
Kuvapeli-ja kuvarastiajelut suunnittelen,mutta muuten menee ihan vaistolla,eli päätän lähteä ja kun tulee kiinnostava pisto,polku tai tie,menen katsomaan,pääseekö siitä johonkin,kunnioitan pihoja ja yksityisteitä.Asfalttia kartan,se ei enää anna minulle mitään.:thumbup:Poikkeuksena,jos olen veturina,ajan reitin etukäteen.
Yleensä katon jonku kivan paikan mis en o käynny, ja katon googlemapsista reitin.
4 vuoden kokemuksella töistä jää reitti mieleen ihan vaan kotona karttaa kattomalla. Sitten käyn kattoon sen paikan, ja ajelen takas mistä sattuu.
Todella harvoin tulee lähettyä vaan ajeleen, kyllä se melkein pitää olla joku päämäärä.
E: Pyörällä tulee suurin osa kilsoista ihan työmatka-ajosta, paljon rentouttavampaa ajella pyörällä kun autolla työmatkaa.
Pyörä on mulle ehkä enempi käyttöväline kuin puhdas hauskanpitolaite
Juu viimeksi kun lähdettiin pitemmälle reissulle niin pääilmansuunta oli pohjoinen eikä muuta suunitelmaa.4 päivän aikana tuli sit pörrättyä liki 3000km ja kivaa oli ei edes vaimo marissu kun sai myös päättää menemisistä:D
Itse mietin aina, että mihin suuntaan lähden tällä kertaa ja käytännössä päädyn ihan kaikkialle muualle kuin sinne, minne mukamas piti. Jos on oikein pakko päästä perille asti, kuten esimerkiks mökille, niin se on vähän kuin koittais magneetin plusnapaa toisen magneetin plusnapaan, eli kovasti kiertää ja kaartaa ja pitää oikein keskittyä, että pystyy puristamaan sen "viimeisen mailin", josta ei ole enää varaa lähteä kiertoteille :)Lainaa:
TripleTwin kirjoitti
Kyllähän se suunniteltu lähtösuunta auttaa esimerkiksi siihen, että lähteekö kehätietä itään vai länteen ja 1, 2, 3, 4, vai 7-tietä maaseudulle :)
Aikaisemmin muutaman tunnin iltalenkiä varten en suunnittellut kuin lähtösuunnan ja sitten koitin sadepilviä väistellä. Naviskan hommattuani olen nyt harrastanut sitä että laitan siihen jonkin määränpään ja ajelen sen suunnittelemia reittejä.
Suunnittelu pilaa ajamisen. Suomessa on niin vähän teitä, että eksyminen on lähes mahdotonta. Suunnistan yleensä auringon mukaan.
Yleensä jos pidemmälle lenkille lähtee niin joku kohde/suunta on tiedossa ja reittiä tulee suunniteltua mistä voi sitten luovasti poiketa jos siltä tuntuu. Pysähdyksiä ja tankkauksia en mitenkään etukäteen suunnittele. Niitä tehdään tilanteen/tarpeen mukaan.
Lyhyempiä ajeluita lähialueella sitten ilman senkummempia suunnitelmia tulee tehtyä.
Ilta-ajeluissa suunnittelun huippu on.... jos jotain
suunnitelmanpoikasta pukkaa..... ettei takaisin
tarvitse ajella ihan suoraan "päin aurinkoa".
Hyvä huomio.Lainaa:
Bone kirjoitti
Tuo pätee myös rautaperseajeluihin,jotka kestävät sen 24 tuntia.
En suunnittele ollenkaan silloin kun menen soralle. Sehän siinä parasta onkin. Tässä Tampereen itäpuolella riittää sorapolkuja vaikka kuinka, tosin niistäkin on jo suurin osa tuttuja. Välillä päätyy Jyväskylän yläpuolelle mutta iltapyöritykset menee kaikenlaisilla teillä metsäautoteistä alkaen. Jos päätän lähteä, sade ei vaikuta asiaan, sehän vähän niinkuin kuuluu harrastukseen. Asfaltille menen vain jos on määränpää mihin pitää mennä, ja ne ovat kyllä sitten vähän pidemmässä matkassa. Puhelimessa on Mapitare jos pitää ruveta miettimään mihin on joutunut.
Ilmansuunta on päätetty, ja alustava idea "kääntöpisteestä". Mutta sekin voi vaihtua, joskus pelkästään sen takia että tulee käännyttyä väärästä risteyksestä. En käytä navigaattoria nykyään.
Vaimo aina kysyy mihin aiot mennä, vastaaminen on kiperää :cruising:
Minulla on ollut nyt 600:nen cbf muutaman viikon ja A-kortti pari päivää pidempään. Ensimmäisen viikon suunnittelin reitit ja ajoinkin ne sen mukaan. Nyt tälläkin hetkellä olen reissussa. Reissun piti olla Ylivieskasta pienen mutkan kautta kotiin Kangasalle takaisin vaimon ja lasten luo, no tällä hetkellä olen Rovaniemellä ja tulin tänne Ylivieskan, Ruotsin Lapin ja Norjan kautta - huomenna pitää mennä ostamaan lisää kalsareita ja teepaitoja. :grin:
Alan pikkuhiljaa ymmärtää suunnittelemattomuutta:D
Vaimo ja lapset ei ilmeisesti enää odotakaan kotona :;): Hieno reissu varmasti ollut!!Lainaa:
Arto N kirjoitti
Kyllä odottaa mutta pitää varmaan maksaa/järjestää vaimolle myös joku A - luokan reissu.:grin: On tämä pyöräily kyllä siitä ihmeellistä että tuskin olisi autolla lähdettyä näin ex - tempore ja näin vailla päämäärää.
Jep, prätkäily on :) mutta naisväki tykkää kun pukkaa ne kanarialle viikoksi talvella ja tarjoaa itsensä mukaan...Lainaa:
Arto N kirjoitti
Eivit... :jippikaijee: :grin: when in doubt, ride it out! Kunnon tulikaste ainakin sekä kuskille että kotiväelle. Siitä se ajatus sitten lähti, seuraava postaus jostain gardajärven kupeesta!Lainaa:
Arto N kirjoitti
Näin se on toimittava, niin pysyy vaimokin tyytyvisenä :thumbsup: Jep, autolla ei tulis mieleenkään kääntyä tonne.. mutta mopolla: "mihis tästä pääsee" Hienoa hommaa! :DLainaa:
Arto N kirjoitti
Tää on toiseksi paras juttu mitä tiedän. Paras tapaus on mun mielestä kaveri, joka "eksyi" meidän Atlantinvallin jutauksen päättyessä muista jutaajista Pohjois-Ruotsissa ja löysi itsensä jonkin ajan kuluttua Köpiksestä. Kun mulle tuli vain 5300 kilsaa tuolla reissulla (siirtymät eivät olleet lyhyintä reittiä) niin tällä kaverilla tuli lähes 10000 kilsaa tuolla jutausreissulla, siis noin 5000 kilsan "eksyminen". :jippikaijee:Lainaa:
Arto N kirjoitti
Mutta itse topiikkiin. Pitäähän sitä ajella ilman suunnitelmia ja mulla monesti iltareisuilla on se tilanne että ajelee ilman päämäärää ja sitten kun pitäis ruveta palailemaan kotiin päin niin tulee monesti käännyttyä risteyksissä väärään suuntaan jotta ei vain joutuis heti kotiin.
Toki suunnittelen reittejä esim. kun lähden motokätköilemään. Katon motokätköilysivuston kartasta jonkin alueen missä on uusia kätköjä, joissa en ole vielä käynyt ja sitten teen naviin reitin. Viimeksi eilen tein noin 500 kilsan lenkin Espoo-Hyvinkää-Sälinkää-Oitti-Tuulos-Hollola-Asikkala-Vuolenkoski-Nastola-Espoo. Oli todella mahtavia paikkoja (kätköjä) ja upeimmat maisemat oli tuolla Pulkkilanharjulla. Paljon oli motoristeja liikenteessä.
Suunniteltu suunnittelemattomuus.... vai miten se meni?
MP:n kun starttaa pihassa niin yleensä joku suunnitelma on olemassa, mutta viimeistään 10km:n ajelun jälkeen mieli on muuttunut!
Ihan fiiliksen mukaan mennään kun huviajelulle lähden. Ylensä tankaan lähtiessä kotona ja tankillisella pääsee hyvin sen 300-400km ja yleensä se riittää hyvin yhden illan lenkkiin. Menee liian hifistelyksi jos etukäteen tarttee suunnitella että tuossa pysähdyn ja tossa tankkaan , ennemmin annan sattuman viedä.
Sama, paitsi että en tee naviin reittiä vaan Google Mapsiin ja siitä kirjaan paperille perinteiset nuotit. Sitten saattaa kuitenkin mieli muuttua matkalla ajankulun tai sääolosuhteiden tai tai tai minkä tahansa vuoksi ja suunnitelmat muuttua. Kuten eilen, kun ajatuksena oli ajella Kemiöön muutaman kätkön kautta, mutta niillä kuluikin aikaa sen verran että vaihdoinkin puolivälissä matkaa kohteeksi Hangon (koska halusin kotiin ennen kymppiä, kun olil luvattu sadetta... joka sitten olikin myöhässä, mutta näin käy joskus). Jos ei ole kätköreissua, niin sitten mennään aika randomilla, saattaa tosiaan olla päätepiste tiedossa mutta mitä tietä sinne päätyy on aina arvoitus. Pätee myös kätköreissuilla pidemmälle, ennen ekaa kätköä.Lainaa:
jlik kirjoitti