Ja tässä osa 1: http://miikasalo.blogspot.com/2015/0...015-osa-1.html
Printable View
Ja tässä osa 1: http://miikasalo.blogspot.com/2015/0...015-osa-1.html
Kiitos tarinasta. Eteenkin tuo DH-paikka pitää laitta korvan taakse.
Mukavaa luettavaa. Ei kun jatkoa vain....:)Lainaa:
Raaseri kirjoitti
Plus yks.
Hyvää settiä ja just oikeanlainen rytmitys matkalla:thumbup:
Paljonko oli muuten huippunopeus Panigalella reissun aikana?
Joku 15+ kertaa kävi viivat taulussa. Reilu 500 kierrosta nousi vielä. Paha sanoa mutta uskon että vähän yli 300 todellista. En ottanut DDA mokkulaa mukaan eikä edes Sports Trackeria tullu pidettyä päällä. Sairaan hienoa se on tyrkätä minkä kulkee. Luvan kanssa. Yhtään ainoaa hups tai oho tilannetta ei ollu 3300km aikana. Mmärrän miksi moni varakas ystäväni on ottanut autotallin Saksasta ja ostanu pelit sinne. Lentelevät ajamaan paikkaan jossa harmita.
Jep, ei tuollaisten reissujen/maisemien/teiden/kulttuurin jne jälkeen jaksa Suomessa maksaa veroa ja vakuutusta kausiajelusta kyttäyksen keskellä, paskoilla ja tylsillä teillä. Taitaa kotimaan ringiläisilläkin olla pikkuhiljaa alueen tallit täynnä "suomikalustoa". Ja onhan tälläkin foorumilla paljon pyöriä ulkomailla valmiina :thumbup:
Peukkua!
Hauskaa ja sujuvaa tarinankerrontaa sekä taidokasta itse-ironiaa.:thumbup:
1. kiitokset sujuvasanaisesta kerronnasta,ja tietysti oikein hyvin sujuneesta reipashenkisestä vauhtireissusta.
Tuo mainittu Mount cr... on oikeasti Monte Cristallo jonka huippuharjanne on n. 300 m. ylempänä kuin käymänne majatalo, siis tunnettuna Refugio Lorenz. Tämän majatalon takaa lähtevät portaat ylös, joka vie eräälle Dolomiittien hienoimmalle Via Ferrata - reitille, joka tunnetaan nimellä Ivano Dipona, JuuTuuppi pätkää löytyy vaikka kuinka - ja paljon.
Tuo mainittu puikulahissi on nimeltään Rio Gere ja se on erittäin turvallinen, näin insinöörinkin näkökulmasta katsoen.
Refugio Lorenzolta, jossa siis kannattaa ehdottomasti käydä, jos oleilee muutaman päivän Arabba-Cortina-Corvara tienoilla, matkaa alas Sports Trackerin mittaamana on n. 25 km ja väylä tule suunnilleen alas mainitun 1. tuolihissin lähtöasemalle.
Siis tämän huippuseikkailun voi tehdä, vuokraamalla kypärän ja valjaat esim. Corvarasta, ajamalla ala-asemalle, pikku reppuun pari litraa vettä ja pari patukkaa energiaa, sitten hisseillä ylös ja Refugio Lorenzin takaa lähteville portaille - ja taival alkaa, tullen sitten muutamien hyvin ilmavien harjanteiden ja lankkupolkujen jälkeen polun päähän, josta ala-asemalle pääsee - ja jossa kulkuväline odottaa.
Erittäin suositeltavaa...
Viime kesänä piti tota Via Ferrataa käydä tsekkaamassa mutta hissit eivät kulkeneet, jotain huoltoja näytti olevan. Ei innostanut kävellä laaksosta asti. Jäipähän jotain tekemistä seuraavallekin reissulle.Lainaa:
M58 kirjoitti
Hieno reissu, juuri osin samoja reittejä mentiin ja oli todella kuuma. Lähes 40 välillä, se ei enää naurata ruuhkassa..
Samat huvit on meilläkin autolautoilla, kun porukka kiristää matkalaivojaan uskomattomalla intensiteetillä kiinni.. Jos katossa ois koukut, sinnekin liina vedettäisiin:D Mukavinta on kävästä nykäisemässä liinasta, kun hikinen sitoja on mielestään valmis ja kommentoida isoon ääneen, ettei varmasti tuu pysymään:grin: Alkaa sidontaleikit yleensä alusta..
Joopa. Mopoiluun (ilman kisailuaspekteja) kun liittyy
se..... sanotaan nyt pehmeästi.... omaehtoisuus :D.
Näin se toimii, vaikka olisikin hieman "Born to be Mild",
enemmän kuin Wild.
Se uskomaton sielunrauha ajellessa, jonka tavoittaa varsinkin
Italian-Ranskan-Espanjan laduilla kaupunkien, kylien ja taajamien (50 kmh)
ulkopuolella..... Siinä on jotain lähes orgastista.
Siis suomeksi.... KYTTÄÄMISEN PUUTE!.... ja erityisesti sen puuttumisen
tiedostaminen :respect:.
Ei tarvitse vetää edes miljoonaa pää repussa. Pelkkä käsitys siitä, että
voi käytännössä edetä omaan tahtiin, nostaa kaikenlaisen ajamisen
kokemuksen tuolla ihan omalle tasolleen.
Raaserihan tuon mainiosti kiteytti 2-osan jutun lopussa: Se tunne, kun saa vetää keuhkot täyteen ilmaa. Unohtumaton tunne oli vuosia sitten, kun alla oli mopo, jolla ihan kaikkien jalkoihin ei jäänyt ja 1 kerran aukesivat bahnojen vapaiden nopeuksien alueet. Se hapen määrä keuhkoissa ja riemu mielessä. Erittäin suositeltavaa...
Hieno setti, ja keromus! Jos ehdit/jaksat niin saisko pyytää kartta linkkiä reissustanne?
Tuskin edes osaan sanoa mitä kaikkia teitä ajoimme, koska vaan ajoimme ja kääntyilimme sen mukaan mitä mielenkiintoisen näköistä mieleen tuli. Ja tykkään ajaa noin. Työ ja arki on paljon suunnitelmallista ja aikataulutettua. Siksi loma ei ole.