Ehkäpä osasyynä ikäviin "Auto tuli Stop-merkin takaa eteen"-tyyppisiin onnettomuuksiin on ollut tuo tiedelehdissäkin kirjoiteltu suoraan kohti lähestyvän kapean ajoneuvon näkymättömyys, "motion camouflage" jossa kapea lähestyvä kohde on voinut jäädä kokonaan näkemättä, mikäli autoilija on katsonut erityisesti vasemmalle hyvin lyhyen aikaa ennen päätöstä ylittää risteys.
Stop-merkin rauhallinen noudattaminen auttaa huomattavasti muiden lähestyvien ajoneuvojen havaitsemista. Mikäli risteykseen pysähtyy vain hyvin lyhyesti, ja vaivihkaa vilkaisee sivulleen, ei moottoripyörää ehdi välttämättä nähdä lainkaan.
Syy tähän ilmiöön on ihmisen näön rakenteessa ja moottoripyörän kapeudessa, joka huonontaa stereonäön avulla havaittavaa kohteen lähestymistä, koska kohde ei näytä leventyvän eikä liikkuvan taustaansa nähden samalla tavoin kuin lähestyvä auto.
Muunmuassa linnut käyttävät tätä tosiasiaa hyväkseen saalistaessaan. Suoraan kohdetta lähestyvä piste ei näytä liikkuvan lainkaan eikä edes kasvavan ennen kuin aivan lähellä, jolloin on jo myöhäistä reagoida mitenkään.
Liikenteessä tämä voi johtaa siihen, että näköhavaintoa moottoripyörästä ei synny lainkaan. !!
Ja nyt ei ole kyse auton A-pilarin taakse piiloon jäämisestä, joka on toinen erittäin hyvä syy pysähtyä Stop-merkin kohdalla.
Kun esim. T-risteyksessä kaksi ajoneuvoa lähestyy risteystä suurinpiirtein samalla nopeudella, jää auton kuljettajan havaitsematta kaikki ne kohteet jotka liikkeen kanssa synkronissa pysyvät A-pilarien takana piilossa.
Vaaditaan auton kuljettajan liikkumista tuulilasia kohti ennen risteyksen läpiajoa, että kaikki kohteet huomataan sekä pysähtymistä, että erityisesti vasemmalta lähestyvä moottoripyörä huomataan.
Vasemmalta lähestyvä MP näet ajaa varsinkin kauempaa ja pitkää suoraa tullessa lähestulkoon kohti risteyksessä olevaa autoa ja sen kuljettajan on äärimmäisen vaikeaa arvioida kohteen etäisyyttä ja nopeutta tahi havaita sitä ollenkaan. MP voi jäädä ns. liikkumattomaksi pisteeksi osaksi maisemaa. Ajovalo ei aina lisää havaittavuutta riittävästi, varsinkaan kirkkaana ja aurinkoisena kesäpäivänä.
Siksi, varotaan MP:llä ajaessa risteyksissä aina varsinkin oikealta tulevia autoja, oli sitten risteyksessä kolmioita tai Stop-merkkejä tai ei, sillä reagointiaika oikealta tulevaan esteeseen on aina lyhyempi kuin vasemmalta lähestyvään.
Oikealta tulevan motoristin autoilija huomaa helpommin, mikäli ei vaan ole siellä A-pilarin takana piilossa. Oikealta tullessa MP-näyttää auton kuljettajasta nopeammin isommalta ja autoilijakin osaa automaattisemmin väistää, kun huomaa lähestyvän ajoneuvon ja sen nopeuden paremmin.
Hiukan auttaa, kun jättää itselleen MP:n sarvissa enemmän selviytymistilaa ja ajaa keskemmällä tietä. se auttaa molempiin asioihin, havaittavuuteen sekä reagointiaikaan ja tilaan. On helpompi valita mitä itse tekee eli koettaako pysähtyä vai väistää.
Myös pitkien valojen vilkuttelu saattaa auttaa havaitsemista, mutta siinä vaarana piilee, että stop merkin takana odottava autoilija käsittää merkin kohteliaaksi "mene vain"-merkiksi ja lähtee risteyksestä liikkeelle juuri eteesi.
Jos se paha tilanne yllättää kaikesta huolimatta, niin
hartialukko iskee helpoiten, jos seuraa eteentulevaa kohdetta/estettä silmillään, eli kannattaa mieluummin katsoa esteen taakse, jos vain mahdollista ja väistää sieltä jos mahdollista tai mikäli takaa mahtuu vaikka ojaan, on sekin parempi kuin päin auton kylkeä tai vastaantulijan keulaa.
Perä on muutenkin henkilöautoissa usein kevyempi kuin keula, joten siihen osuminen voi olla lievemmin vammauttavaa, sekä lisäksi ainakin porrasperäisen auton perän yli lentäminen ei välttämättä aiheuta samanlaista jatkotörmäystä tuulilasiin ja A-pilariin kuin keulan puolella.
Äkillisissä tilanteissa yleensä paras tapa pienentää vammautumisriskiä on jarruttaa tehokkaasti ja sitä kannattaa harjoitella etukäteen kuten väistöäkin.
