Printable View
Tänä vuonna rata-ajokurssilla kuulin, että keulan pohjaamista jarruissa voi hillitä käyttämällä etupumpuissa "liikaa" öljyä.
Epäselväksi jäi, millaisista öljymäärän lisäyksistä puhutaan?
saako esim. 10ml lisäyksellä jotain aikaan?
vai pitäisikö laittaa tyyliin 100ml?
Pyöränä suzuki GSX-R 750 K6
Millilitroista en osaa sanoa mutta yleensä kyllä katsotaan millimetrejä ja öljypinnan korkeutta. Lisättävä volyymi sitten riippuu keulasta.
Kysymyksenasettelusta päättelen, että syvällistä tietämystä asiasta ei ole. Suosittelinkin siksi vanhan virren sävelin katsomaan ensin painumat ja varmistamaan, että keulassa oikean jäykkyyden omaavat jouset ja että pyörä oikeassa asennossa myös perän suhteen.
Sitten, jos ongelma edelleen ilmenee, suosittelen tutkailemaan mikä on vakio öljynkorkeus keulassa ja tarvittaessa korjaamaan se vakioksi. Jos tämänkin jälkeen pohjaaminen on todellinen ongelma eikä johdu esim. väärästä jarrutustekniikasta tai väärästä jarrupaikasta yhdessä kohtaa rataa tms. voi öljyn pintaa nostaa esim. 1-2 mm ja kokeilla uudestaan.
Ennen näitä korjaavia toimenpiteitä on hyvä selvittää, mitä keulassa on sisällä. Onko siellä esim. hydraulistopparit, onko niitä modifioitu tai mahdollisesti poistettu, niillä on nimittäin suuri merkitys sen suhteen missä keula pohjaa vai pohjaako ylipäätään.
Eli öljyn lisäilyyn ei kannata suin päin lähteä, kaikki edellä mainittu on mulle kerrottu viisaampien toimesta...
Edit: tuossa K6:ssa on muistaakseni hydraulistopparit, jotka on tarkoitettu katuajoon ja vakavampaan rata-ajoon ryhdyttäessä kannattaa poistaa. Itse ajoin K6 600:lla vakiokeulalla vakiojousilla vakioöljynkorkeudella esim. Alastarolla 1.25:n aikoja ilman minkäänlaista pohjaamisongelmaa. Painoa mulla reilut 80 kg ajokamat päällä ja jos ollaan samaa kokoluokkaa tai olet kevyempi ja et hirveästi kovempaa ajele, en usko öljynlisäilyn johtavan muuhun kuin ongelmiin kohdallasi
Ensinnäkin, olen suurin piirtein täysin samaa mieltä mitä LL1 tuossa yllä kirjoittelee.Lainaa:
(josse100 @ Kesä. 21 2011,22:46) kirjoitti
Eli kannattaa tosiaankin miettiä keulaa kokonaisuutena, ymmärtää mitä kaikkia osa-alueita se keula sisältää, ja miten jonkin osa-alueen muutos vaikuttaa kokonaisuuteen tai muihin osa-alueisiin, ja mikä mistäkin johtuu.
Tosiaankin tsekkaa ensin keulan painaumat, ja mieti onko jouset riittävän jäykät.
Jos taasen tarkastellan pelkästään tuota öljyn pinnan korkeutta, niin se paljonko keulan öljypinnan korkeuden vakioarvo on; on insinöörien keksimän kompromissin tulos. Joten se vakioarvokaan ei välttämättä ole se "oikea". Mutta jos satut olemaan sopiva painoltasi ja ajotyyliltäsi inssin laskelmiin, niin hyvin suurella todennäköisyydellä se öljypinnan korkeus on sinulle sopivalla tontilla.
Se kuinka paljon öljypinnan nostaminen vaikuttaa, riippuu myös siitä, mikä oli se vakio öljypinnan korkeus.
Mitä suurempi etupampun ilmatila on eli mitä vähemmän suhteessa kokonaistilavuuten on öljyä, niin sitä vähemmän aluksi tuo öljyn lisääminen vaikuttaa.
Jos taasen alunperinkin keulapumpussa on vain vähän ilmaa vs kokonaistilavuus, niin silloin jo pienikin öljyn lisäys voi vaikuttaa.
Ja kun lisää öljyä, niin joka kerta kun lisäät öljyä, niin se vaikuttaa enemmän, eli progressiivisesti, koska ilmatila pienenee suhteellisesti enemmän joka kerta, jos siis lisäät öljyä joka kerta saman verran.
Jos haluat tehdä testailusta helpompaa, niin ota pamput irti, ja mittaa montaako millilitraa esim 10mm öljypinnan korotus vastaa; josta lasket suhdeluvun. Niin sitten voit varikolla ottaa pamppujen tulpat auki ja lisätä esim 2mm edestä öljyä per kerta, ja käydä välillä testaamassa, ilman että sun tarvii joka kerta ottaa pamppuja irti ja mitata öljypinnan korkeutta.
Tossa yks esimerkki yhdestä öhlärin keulasta:
http://www.ohlins.com/Products/Mount.../MI_FGK133.pdf
Eli siitä miten öjypinnan korkeus vaikuttaa tuon kyseisen keulan ilmajousen voimakkuuteen ja sen progressiivisuuteen.
Kattavasti edelliset jo asiaa avasivat. Lisään vain että hommaa ei pidä automaattisesti aloittaa öljyn pintaa nostamalla. On tärkeää että keula pidettäisiin mahdollisimman löysänä, silloin kun keulasta pystytään käyttämään koko liike, on se myös herkimmillään. Liian kova keula hidastaa menoa radikaalisti. Pikku pohjaamiset rytkyissä on sallittuja. Laurin mainitsema hydraulistoppari hankaloittaa tämän tuntemista. Lisäksi pohjaamiseen vaikuttaa jarrutustyyli sekä luonnollisesti keulan vaimennukset. Niittaamalla jarrua liian rajusti alussa, saa joka keulan pohjaamaan. Samoin liian nopea vaimennus saa aikaan sukeltamisen eli helpomman pohjaamisen.
Et saa tarvitsemaasi paranusta aikaa öljyä lisäämällä.
Öljynlisäyksen merkitys poistuu kun kyyti paranee joten ei kannata.
Jos ajat enemmän radalla niin pyörää kannattaa valmistella rata ajon suuntaan koko alustasta joka toimii hyvin myös kadulla pienen pehmennyksen jälkeen.
Kaatumiset jne. tapahtuvat radalla suurimmaksi osaksi siitä syystä että teknisiä edellytyksiä kovempaan ajoon ei ole alustassa ja tankin ja penkin välissä.
Normi keulassa on poikkeuksetta ns. Oil lock eli tulppa siinä varressa joka ahdistaa kovasti kun keula alkaa painumaan enemmän, samalla häviää etupyörän pitoa merkittävästi.
Nyrkkisääntönä noissa upsidedown Showa/Kyb (ei big piston malli) keuloissa on, että 1ml lisäys öljyä vastaa 1mm ilmatilan pienenmistä.
Kannattanee kiinnittää myös huomiota sitten itse jarrutukseen. Jos paino on käsillä siirtyy paino jarrutuksessa enemmän keulaan kuin pitämällä painon tapeilla ja tankkia vasten sekä kädet rentoina. Twist of the Wrist kirja kannattaa googlettaa netistä pdf:nä josta saa lisää infoa.
Ja tietty esijännitykset ja kompressia vaimennukset kuntoon. Öljyn määrän kanssa tuskin kannattanee pelleillä ennenkuin perusasiat on kunnossa.
Ei se keula näe eroa siinä; tuleeko paino käsien kautta, vai tankin ja rungon kautta keulalle. Paino siirtyy keulalle jos jarruttaa, jos ei siirry, niin sillon ei myöskään jarruta.Lainaa:
(GoA @ Kesä. 22 2011,10:03) kirjoitti
Eri asia on sit se ett jäykät kädet haittaa keulan geometrian/ohjauksen toimintaa/ keulan käytöstä.
Juu, minähän tuota en tiedä mutta muistaakseni tuossa kirjassa sitä koittivat perustella että siirtynyt paino ei ole niin suuri riippuen siitä missä kohtaa pyörää se paino sijaitsee. Tuo taas tarkoittaa että kun kiihdytyksen alkaa uudelleen ei painoa tarvitse siirtää ihan yhtä paljoa takaisin taakse jolloin meno on pehmeämpää. Mutta tietenkin tuo saattaa olla jonninjoutavaa höpinää. http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gifLainaa:
(scuuba @ Kesä. 22 2011,11:11) kirjoitti
No toi on sit taas eri asia.Lainaa:
(GoA @ Kesä. 22 2011,12:26) kirjoitti
Mitens tuon vanhankansan esijännityksen säätö: prikkaa pulttien väliin, joka pudottaa keulaa ja esijännittää siis jousia....toimiiko?
Öljynlisäyksen merkitys poistuu kun kyyti kasvaa? No varmasti noinkin, mutta ei se mihinkään häviä, vaan voi olla että on aika ottaa ns next step, jos öljynlisäys oli vaikka se first step.
Alustan teknisistä edellytyksistä olen erittäin vahvasti eri mieltä. Jos näin olisi niin yhdelläkään 2000 luvulla valmistetulla sporttimopolla ei esim Alastaroa kiertäessä hitaammin kuin 1.25 kukaan normaalikokoinen olisi ikinä kaatunut. Kyllä ne virheet tehdään yksinomaan siinä satulan ja sarvien välissä.
Etupyörän pitokaan ei varsinaisesti häviä mihinkään jos keula jarrutetaan pehmeesti pohjaan. Kova pohjaus on eri asia, sitä tulee välttää jarrutustekniikkaa opettelemalla ja radan röykyt tuntemalla.
Moneen kertaan jo aiemminkin saman sanoneena, vielä kerran. Olen omin silmin nähnyt ja Andrea Zucchin suusta kuullut (Colin Edwardsin päämeksu) että MotoGP mopojen annetaan pohjata tietoisesti, kunhan kuski osaa välttää kovat pohjaukset. Metrin-parin matkalla tapahtuvaa pohjausta ei ole järkeä säätää pois, koska tuloksena lopun rataa keula toimisi vähemmän herkästi. Veikkaan että nyky-ABS aikana annetaan pohjata vielä vähän aiempaa enemmän. Ja taas saadaan ina lisää herkkyyttä = vauhtia.
Tottakai on loogista että aloitteleva-keskiverto ratakuski jonka ajolinja harhailee pitkin rataa ja osuu randomilla patteihin, keulakin saattaa pohjailla. Väärä keino on säätää alustaa, oikea on oppia pysymään linjalla. Samalla kun oppii jarruttelemaan oikein, ollaankin jo aika hyvässä vauhdissa. Eikä ole tarvinnut uhrata alustan herkkää toimintaa omiin virheisiin.
Keulaa saa myös jäykemmäksi vaihtamalla astetta jäykemmät öljyt. Itse tein näin. Täytyy todeta että +5 asteen lämpötilassa ne oli jo ikävän jäykät! http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif Tosin eipä niillä lämpötiloilla ollut enään mitään pitoja renkaissa, joten ei sitä tarvinnut urheillakaan http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif
Veikkaisin että jos painat 90-100 kg, niin olisi aivan perusteltua laittaa suosista jäykemmät jouset. Perus kyykyt on tehty 68 kg riisitautisille, joten on turha selitellä mitään säädöistä, kun se keula ei vaan säädy kunnolla kaverille joka pitää punnita varusvarastolla http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif Kyllä se pyörä on paljon helpompi hallita jos se ei venkuloitse ihan miten sattuu.
Onhan se fakta että taitava kuski vie pyörää kuin pyörää, mutta en mä silti suosittelis kitaran soittoa aloittelevalle landolaa jossa kaula on joka suuntaan kiero. http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
Ennemmin voisi sanoa että keula muuttuu hitaammaksi, jos lisää öljyn viskositeettia. Eli keula pohjaa edelleen samalla painolla/jarrulla/voimalla, mutta vaan vaan hiukan hitammin.Lainaa:
(sky @ Kesä. 23 2011,23:12) kirjoitti
Koska ei ole edelleenkään jousessa+ilmajousessa voimaa estää pohjaamista.
Ja koska keula on hidas sekä meno- että paluuvaimennuksissa, niin loputkin pidot on kadotettu, koska rengas kulkee pompuissa ilmassa entistä pidemmän ajan.
Toi öljyn jäykemmän viskositeetin vaihtaminen on ymmärtääkseni sama asia kuin säätäisi yhtäaikaa kumapaakin vaimennusta lisää. Eli jos vaihtaa jäykemmät öljyt, niin paluuvaimennuksen voi säätää tämän jälkeen herkemmäksi.Lainaa:
(scuuba @ Kesä. 24 2011,00:06) kirjoitti
En tiedä, mutta kyllä esim. C-mallin kybä oli kuin kivi reki. Johtuiko se sitten rankasta (vakio) preloadista? Tosin ko pyörä oli kyllä itseasiassa aika pintakova. Eikä toi D-mallinkaan keula tuntunut olevan mikään erityisen herkkä kun kokeilin yhden ratailevan kuskin d-mallin kybää. Tääkin kaveri ajoi ahvenistolla 1:30 aikaa pyörällään. Tosin sinänsä alusta tuntui toimivan paremmin hitaissa vauhdeissa kuin C-mallissa.
En ole tuolla k6 mallilla ajanut, vuotta vanhemmalla kylläkin ja mun mielestä siinä oli jo ihan kohtuuoloinen alusta. Eli koskas muuten oot vaihtanut keulaöljyt viimeksi? Rataajossa kannattaisi vaihtaa joka vuosi. Jos ne on useamman vuoden vanhat, niin sitten vaihtaisin ne ekaksi ja katsoisin sen jälkeen tilannetta vasta uudestaan.
Eli jos oot isännän kokoinen, niin suosittelen vaihtamaan samalla vähän jytäkämmät jouset. Ne saa ostettua ihan kuskin painotietojen perusteella. Ovat siis viisaat insinöörit laskeneet että tuon painoin kuski tarvitsee tuollaisen vastavoiman http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif
Vielä on tarpeen laittaa pikku huomautus. Viskositeetin lisäämisellä saadaan hidastettua toimintaa. Mutta se voi tuoda vakavia puutteita keulan toimintaan. Tyypillisesti isoin ero cartridge-kitillä vakioon verrattuna on säätöalueen laajuus. Vakiopumpuistakin saa hyvät simmaamalla. Lisäksi cartridge-kitit ei pitäisi vaahdottaa öljyä niin paljon, eikä lämpö laadukkaan öljyn kanssa muuta toimintaa juurikaan. Sitten on isomäntäsiä, hi/lo compilla olevia jne.
MUTTA öljyn viskon muuttaminen voi siis aiheuttaa sen että paluu ja vaimennukset menevät epätasapainoon ja säätöalue ei riitä korjaamaan. Lisäksi lämpövaihtelut voi olla arvaamattomia. Erityisesti keulassa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja netistä luettu minäittemutulla tehty muutos ei useinkaan johda pitkässä juoksussa kuin ojasta allikkoon.
Mistä toi 68kg kuski on revitty? Ainakin eurooppalaiset on useimmiten 80kiloselle suunnitellut. Mulla on 2004 ja 2010 malliset katuvessat joilla molemmilla pääsee pari naksua hitaammalla vaimennuksella esmes Alastaroa 1.22 alkusia ja edelleen 83 kilonen kuski on suurin jarru. Molemmat huoltamati ja tehtaan jäljiltä. Oon kyllä sitä mieltä että litkut ois pitäny vaihtaa varsinkin vanhempaan.
Jokainen tekee tyylillään. Kuitenkin jos rataa on tarkoitus ajaa edes omaa kovaa, kannattaa pitää mielessä että mitä pehmeempänä ja vaimennuksiltaan nopeampana sen saa pidettyä, sitä paremmin se seuraa radan pintaa ja tarjoaa pitoa. Liian kova tai hidas, ja niin se luistaa tai tarjoilee low-sidereitä.
Saiskos hieman selvyyttä tohon vaimennukseen... Mitenkä vaimennuksesta tehdään mahd. pehmeä ja nopea?Lainaa:
(998sFE @ Kesä. 26 2011,21:18) kirjoitti
Selaa vaikka toi saitti läpi, niin saat jonkunmoisen käsityksen mikä vaikuttaa miten:Lainaa:
(Gixutin @ Kesä. 26 2011,22:38) kirjoitti
http://shimrestackor.com/
Olipas hyvä linkki. Tuon kun lukee ja sisäistää, niin on jo monet sudenkuopat vältetty.Lainaa:
(scuuba @ Kesä. 27 2011,00:05) kirjoitti
Aiemmalle kysyjälle. Tietysti pehmeä ja nopea suhteessa omaan vauhtiin. Mutta kysyppä jos saat joskus kokeilla vaikka jonkin SM SBK A kuskin mopon keulaa pumppailla. Ne on kaikkea muuta kuin kovan tuntuisia. Herkkyys on the name of the game.
Pointti oli että viskoa muuttamalla saa helposti pintakovan ja epätasapainoisen keulan ilman muita muutoksia. Scuupan linkissä oli mainio kuvaus tästäkin.