Huvitanpas taas itseäni rustaamalla rivin tai kaksi kokemuksistani otsikon pyörästä. Ihan vaan jos joku vaikkapa sellaista itselleen suunnittelee.
Ihan ensimmäinen tunne kun House of bikesin Sakke mopoa minulle ehdotti, oli että "ei helvetissä tollasta muovimastiffia mun pihaan".
Istahtaminen vehkeen päälle kuitenkin herätti isolle miehelle (198/110) tunteen että kerrankin on konttori johon mahtuu muukin kuin keravalainen nälkiintynyt hottentotti. Suunnitteilla euroopanreissu ja miksei... Tarjous oli hyvä ja mopo vaihtoi kotia. Kokeillaan nyt sit tämmöstä...
Ihan ensituntumasta saakka laitteesta huokuu hyvä laatu ja high end fiilis. Painoahan vehkeellä on rujosti, ja aikalailla ensimmäisen korttelin jäätyä taakse, havaitsee että kohderyhmä todellakin on matkamotoristit, ja vieläpä ainoastaan matkamotoristit. Ihan sama miten paljon maailman foorumit luokittelisivat laitetta sport touring tyyliseksi.
Ajoasento aiheutti tenniskyynärpään ekalla viikolla. Tupeista tarttumisen asento muistuttaa prosessia jolla koitat saada sormin säilykepurkin pohjalta viimeisen jalopenoviipaleen kankkusleivän päälle. Voit simuloida asiaa laittamalla kätesi puolisuoriksi eteen, purista ne nyrkkiin ja käännä nyrkit 45 astetta ulos. Aivan hullu juttu...
Muilta osin tilaa on pelehtiä yllin kyllin, yksin tai 2-päällä ajettaessa. Polvikulma on vähintään mielyttävä eikä pitkänkään polkijan lumpiot paukuta katteen reunoihin.
Moottori on sivistynyt. Hieman kaksijakoinen sen osalta että halutessasi mennä isoa kovaa, pitää jengat kelata kattoon ja mieluusti aina siihen asti että rajoittimen maku tuntuu jo suussa. Silti massiivinen olemus aikaansaa sen että muut menevät karkuun, tai ainakaan itse et karkuun pääse. Teho/painosuhde kun ei ole mikään muskelilukema. Normimatkaajalle tehoa on kyllä vähintään riittävät 145 kaakkia. (vertaus: oma vaimo tonnisen cbf:n sarvissa oli vaikea saada kiinni kun kiskottiin sinkit kireeksi). Vaihdelaatikko on mielestäni yksi parhaita koskaan ajamiani.
Yksi kuulemma erityisesti -06 mallia kiusaava yksityiskohta oli puolikylmän koneen kuoleminen ilman suurempaa syytä. Syynä kuulemma liian laiha seos joka on seurausta eu-päästönormien asettamista vaatimuksista. Ongelman kanssa saa olla tosi varovainen jos vaikkapa huoltoasemalta poistuessasi vaihdat kesken kanttaamisen ykköseltä kakkoselle risteyksessä, ja kone stumppaa yllättäin. Siinä on pannu poikineen melko likellä... Yamaha center tunsi ongelman ja sanoi että siitä selviää pienellä säätötyöllä. En kerennyt sinne saakka asiaa kokeilemaan.
Käynti on tasainen ja laadukas, mutta itseäni alkoi oitis vaivata sähkömopoa muistuttava vinkuna ja ininä siinä määrin että sliparit menivät tilaukseen ensimmäisen ajorupeaman päätteeksi (Blueflame stainless steel dual port oval, parhaat soundit miesmuistiin). Kulutuslukemat vaihtelivat ajetun 15 tuhannen kilsan aikana *5 litran ja 7,5 litran välissä. Eli ajotapa todellakin vaikuttaa tässä laitteessa oleellisesti. Itselläni oli tuo 7 litraa realistisempi arki...
Runko ei jätä muuta toivomisen varaa kuin että siitä sopisi karsia 10 kiloa painoa pois. Jämäkkä ja vaappumaton olemus ja tuntuma olivat vähintään mielyttävät.
Jarrut olivat mielestäni loistavat. Ei liian äkkipikaiset mutta tarvittaessa riittävän tehokkaat. ABS:ää en päässyt testaamaan kuin itse tehdyllä aiheettomalla paniikkijarrutuksella.
Alusta: *huoks* takaiskari on mielestäni laittoman paska ja sillä siisti. Yksinajaessakin on esijännityksen loistelias säätömahdollisuus (niks ja naks, soft ja hard) oltava hard asennossa jos mielit pysyä vauhtimutkilla kestopäällysteellä. Enkä nyt tarkoita siis sitä hetkeä jolloin avarrat elämysten maailmaa kurvaamalla tutun tien 5 km/h rivakammin, vaan sitä hetkeä jolloin jalkatapit alkavat piirtää ajolinjaa asfalttiin.
Etupää antaa hieman enemmän mahdollisuuksia ja itse asiassa koko show (alustan säätö) onkin tehtävä sitä kautta. Kuukauden nylkyttäminen esijännityksen ja sisäänmeno sekä paluuvaimennuksen kanssa tuotti lopputuloksen jolla kyllä voi jo ajaa kovempaakin, mutta silti tunne on kuin leikkisit mikroautojen kanssa kartingradalla... -67 Mustangilla.
Yleisesti ottaen loistava laite, jos et ole kiinnostunut "tuunaamaan" mopoasi, sillä käyt.kats. yhtään tuningosaa ei tuohon peliin ole saatavilla ja omistaja onkin tuomittu yamahan miesten laittamiin raameihin. Alustankin saa toimimaan välttävästi kun rusikoi netistä löydetyillä ohjeilla stongakulman niin että sarvet siirtyvät pari senttiä eteen ja tuppikulmaa sai avattua liki 5 sentillä. Painopiste siirtyy hitusen eteenpäin ja tämä rauhoittaa peräpään vatkulointia tiukoissa kurveissa oleellisesti. Ja ainahan on toki se öhlins-kortti pelattavissa, jos haluaa investoida aiheeseen pari tuhatta escudoa.
Valot ovat loistavat ja vaihdettuani orggispolttimoiden tilalle osramin night breakerit, tilanne parani vielä entisestään. Valojen korkeudensäätönupikat on mielestäni turhaa hifistelyä, mutta auttanevat niitä jotka ajelevat säännöllisesti myös 2-päällä. Meillä ei tätä ongelmaa ole kun vaimoke työntää ihan itse omallaan. Muut hallintalaitteet ovat jämäkät, toimivat ja laadukkaat.
Etupleksi aikaansaa tunteen että ajelet laitettasi näyteikkunan takaa. Mahdollisuus sähköisesti säätää pleksin korkeutta herätti minussa ensin hilpeyttä, mutta pakko todeta etä keksintö on oivallinen, ilman kylmetessä äkisti, tai kun alkaa sataa. Tummaa pleksiä en onnistunut löytämään koko planeetalta, joten se oli pakko tehdä itse (siis tummennus). -70 luvun tunturin invamoposta muistuttava ikkunaruutu kun on mielestäni kertakaikkiaan tavattoman ruma. Yleensä nostelin ruutua ylös vasta kun oli riittävän hämärää ettei kukaan nähnyt.. *khih*
FJR:n omat integroidut sivulaukut osoittautuivat kerrassaan maan mainioiksi. Kokoa ei ole ihan samanlaisesti kuin vaikkapa givin tai kapan arkkupakastimissa, mutta silti riittävästi, viisaasti pakattuna. Laukut irroittaa ja asentaa 60 sekunnissa. Parasta kuitenkin on se että laukkujen ollessa irti, ei mopoon käytännössä jää jälkeäkään siitä että siinä sellaisetkin on. Ei niitä kaameita himmeleitä joita laukkutelineiksi kutsutaan, eikä muitakaan irvokkaita vetimiä ja lenkuroita. Ja asennettuinakin ne ovat kertakaikkisen fiksun näköiset (jos sellainen nyt ylipäätään on mahdollista).
Vaikkakin tämän kertomuksen rivien välistä on helposti luettavissa että laitevalinta ei osunut kohdallani oikein maaliin (lähinnä käyttötarkoituksen vuoksi), on kyseessä julman laadukas ja hieno moottoripyörä. Huoltohinnat yamahalla on niin pöyristyttävät että opettelin heti teettämään huoltoni tämänkin foorumin kautta tutustumieni henkilöiden toimesta, ja näin sain huoltokustannuksista niistettyä puolet pois. Toinen asiaan vaikuttava tekijä oli 3 viikon jonot jammun huoltoon...
(esimerkkilaskelma: yamahan peräöljy 4 dl = 70 euroa, stormin motorex 28 euroa litra, ja hyvin tuntui toimivan)
Jos mielit laadukasta ja toimivaa pitkänmatkan taittajaa, FJR on taatusti suositeltava. Jos taas käyttösi koostuu kavereiden kanssa kurvailuista maittavilla mutkapätkillä, ei fiijärrä ole välttämättä se kaikkein makoisin mopo. Mikäli harrastat kumpaistakin, kyllä. Ihan hyvä ostos, tosin varaudu siihen että 15 tuhannen mutkakilsan jälkeen kämmenissä kulkee 7 sentin pituinen känsä, joka syntyy siitä kun runttaa liki 300 kiloista matkalehmää hartiavoimin mutkaan.
http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif
Renkaita kului seuraavasti: pirelli diablo 4000 km, metzeler Z6 interact 4500 km, Metzeler sportech M3 5000 km, ja alle jäi michelin pilot road 2 2ct:t pari tuusaa ajettuina hyvässä kunnossa.
+ yleinen laatu
+ pitkä toimintasäde
+ vaihdelaatikon toimivuus
+ moottori yleensä
+ jarrut (abs)
+ valot
+ satula(t)
+ matkaominaisuudet
- paino
- surkea takaiskunvaimennin
- after market osien puuttuminen
- yamahan huimat huoltohinnat
- pappamaisen ylipysty ajoasento
- "mutkajäykkyys"
- "puolikylmän" koneen satunnainen stumppaaminen risteyksissä
ps. kys teksti on kirjoitettu ihan huviksi ja ehkä jollekin hyödyksi. Se ei perustu ammattitaitoon eikä tehtyihin virallisiin mittauksiin, vaan puhtaaseen perstuntumaan. Ja edustaa vain allekirjoittaneen tuntemuksia. Älkää kiskoko poroja nokkaan vaan lukekaa pilke silmäkulmassa...
pps. nyt kotona seuraava haaste, Suzuki B-King... http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/inlove.gif
