Olen siis lähdössä pidemmälle (nojaa, vain pari viikkoa) matkalle yksin, ja tässä pakkauksen minimoimista suunnitellessa mietin että pitäisikö? En minä koskaan ennenkään ole tuntenut tarvetta ottaa mukaan mitään keklua, teleskooppipamppua tai pesismailaa enkä minä nyt muutenkaan ehkä siltä ihan heiveröismmältä ryöstökohteelta näytä. Kaveri (iso jätkä sekin), joka on liikkunut mp:llä yksikseen euroopassa enemmänkin, on aina pakannut mukaan vanhan mutta hyvin kunnioitettavan lapinleukunsa "just in case" mutta ei sitä melkein koskaan ole tarvinnut. Toinen tuttu taas on rullattu Marseillessa ja kolmas Barcelonan metrossa (minua ei ole koskaan edes yritetty ryöstää), joten kyllähän maailmalla tapahtuu. Itse olen esim yöpynyt ranskalaisessa tienvarsimotellissa jonka huoneen ikkunaluukuissa oli alle viikon vanhat luodinreijät (en nukkunut kovin hyvin). En minä nyt glockia tai mossbergia ole ottamassa mukaan (kun en omista), mutta mietin että ajaisiko retkikirves asiaa, vai tyydynkö tempasemaan kaljapullolla tai saippuapala-sukassa ratkaisulla jos tarvetta ilmenee?
Mitä sinä kokenut yksinmatkailija tekisit, ja millaisin ikäviin tilanteisiin olet joutunut (ja niistä selvinnyt)?
Tiedän toki että tämä aihe voi ehkä aiheuttaa kärkeviäkin mielipiteitä, siksi sanon jo nyt että kaikki "ei siellä mitään tapahdu" -kommentit jätän omaan arvoonsa. Tuo pätee ehkä pohjolassa mutta etelämmässä ei, ja tulen mahd. liikkumaan hyvinkin epäilyttävissä paikoissa ihan pakostakin. Maailma ei aina ole kiva paikka edes sille eniten peruspositiiviselle motoristille, saatikka minulle. Uskon enemmän mottoon "ole valmis" kun sanoihin "käännä toinenkin poski", valitettavasti.
/MarcusB
