Printable View
Pakko myöntää, suurin intohimo lajiin alkaa olemaan mennyt mutta pyörästä ei silti malttaisi luopua. Oon tässä miettinyt jonkin sortin kimppapyörämahdollisuutta. Sellaisen kun voisi rakentaa mopoklubin tai kaveripiirin yhteyteen. Helpoiten homma toimisi varmaan jonkun kanssa kahdestaan mutta varmaan jollain neljälläkin homma voisi vielä toimia. Kertokaahan kaikenlaisista kokemuksistanne!
Kokemusta ei ole,mutta epäilen ajatuksen toimivuutta käytännössä.
Kuinka ajovuorot jaetaan?Maksetaanko kulut ajan vai matkan perusteella?
Polttoaineet tietty jokainen itse,mutta jos ajaa vaikka 1000km
vähemmän kaudessa,niin kuinka vakuutusmaksut ja huollot.
Kuka ottaa nimiinsä vakuutukset ,jos kaveri mällää ja boonukset putoavat.
Itse en ehkä osallistuisi yhteisomistukseen,vaan ostaisin vaikka jonkin
halvan pyörän,joka ei söisi leipää.
Vaikeuksia tulee helposti. Parhaiten tuo kimppa toimii isän ja pojan kimppapyörässä. Isä maksaa ja poika ajaa....
No eipä ole suoranaista omakohtaista kokemusta. Parin tutun kanssa joskus suunniteltiin kimppa-ratapyörää. Ainakin siitä kokeneemmat rataketut onnistui puhumaan meidät pois, ja uskon että olivat varmaan ihan oikeassa, se olisi ollut vain ikuinen riidanaihe, ja kaverisuhteetkin pahimmassa tapauksessa happanisi sen tiimoilta.
- ´tuo ajaa sillä paljon enemmän kuin me muut´
- ´tuo hajottaa siitä vaihdelaatikon ajotyylillään´
- ´tuo ajoi renkaat siitä loppuun, ja palauttaa sen aina tankki ihan tyhjänä´
- ´tuo leipoi sen pääsuoran päähän ihan atomeiksi, miksi meidän pitäisi nyt korjata se kimpassa´
jne, jne......
Okei, katupyörässä toki ei välttämättä olisi aivan samanlaisia skisman aiheuttajia. Vakuutuksetkin ainakin periaatteessa korvaa, jos joku vetää sen tuhannen paskaksi (mutta jos on bonuksellinen kasko, sen bonukset tippuu). Kaiken kaikkiaan _hyvin_ paljon on kiinni siitä, minkälaisia ihmisiä/kuljettajia osaomistajat olisivat. Voisihan se vaikka jollain porukalla toimiakin, en sitä sano. Suuri luottamus pitää vallita puolin ja toisin. Siksi en myöskään ihan tuntemattomien kanssa ryhtyisi. Homman suunnittelu jossain kaljalasin ääressä voisi kyllä sujua todella loistavasti, mutta todellinen toimivuus testattaisiin vasta käytännössä.
Ja huom. tuon kilvettömän ostokulut olisi olleet vaan jossain 5000 pinnassa, millä ei vielä kovinkaan kummoista kilvellistä härpäkettä saa.
Ite jakaisin lonkalta ammuttuna ajovuorot esim. kuukauden tai parin viikon pätkiin. Toivottavaa tietty olisi, että kimpan osapuolet asuisi suhteellisen lähellä toisiaan. Vakuutukset jaettaisiin ajan mukaan ja jos joku mälläisi niin omavastuun voisi katsoa sellaiseksi, että kuittaisi bonusten tippumistakin. Huoltokulut voisi jakaa päittäin. Jos ei aja niin oma häpeä. Toisaalta kulut voisi jakaa ajomääränkin mukaan vielä loppukaudesta. Vaatisi vaan hyvät sopimuspohjat, mihin porukka voisi sitoutua. Kaikesta pitäisi sopia etukäteen. Lisäksi sopimukseen pitäisi lähteä esim. minimissään vuodeksi kerrallaan, ettei mitään oman osuuden myyntihässäköitä tulisi. Mitneköhän noi vakuutukset. Miten paljon voi ajopelillä olla haltijoita?? OMistajia varmaan vaan yksi tai sitten yritys...
Onhan noita yhteisiä kimppa-autoja ja lomaosakkeita ja -mökkejä ollut maailman sivu, ja henkilöistä riippuen ovat olleet enemmän ja vähemmän sopuisia. Tärekintä lie, että sopii _kaikki_ asiat alusta asti paperille aina pienistä naarmuista koneremontteihin asti. Naapurille olen pari kertaa pyörää lainannut ja itse olen ajellut hänen veneellä (ei olla tehty papereita http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif ) - en toki kenen kanssa tahansa kimppahommiin alkaisi.
http://www.menaiset.fi/artikke....ua.html
http://www.citycarclub.net/
Joo ccc onkin jo entuudestaan tuttu. Mielummin melkeinpä autokimppaan lähtisin kun ei ole niin "tunneasia" tuo autopuoli. Mopo lisäksi herkempi kaikenmaailman sattumuksille. Mälläyksen tapauksessa olisi poissa liikenteestä mälläyksen asteesta riippuen eli kulut juoksisi mutta iloa ei olisi kenellekään. Varmaan söisi miestä/miehiä ja miksei naisiakin...Haudutellaan nyt kuitenkin vielä.Lainaa:
(Nomad @ Maalis. 14 2010,12:57) kirjoitti
Tuolleen toimii varmaankin http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif Muuten jokainen kimppapyörän omistaja haluaisi nautiskella vain hyvillä keleillä. Oma on joka suhteessa paras http://www.moottoripyora.org/iB_html...beer_1_prv.gifLainaa:
(TeroT @ Maalis. 14 2010,12:44) kirjoitti
+1 esim. jo 80-luvun alun vehkeitä saa MR-kilvissä, jolloin kustannukset todella maltilliset http://www.moottoripyora.org/iB_html...cons/idea3.gifLainaa:
(polip @ Maalis. 14 2010,12:41) kirjoitti
Sikälimikäli jos ketju aloittajalle noinkin iäkäs peli kelpaa http://www.moottoripyora.org/iB_html...s/nixweiss.gif
Onnea yritykselle...Lainaa:
(mikkokoo @ Maalis. 14 2010,12:31) kirjoitti
Toimii, meillä oli viikon jaksoissa. Jos tiesi ettei ole käyttöä pyörälle ja toisella voisi olla mahkuja ajella, niin joustoa ajovuoroista löytyi molempiin suuntiin. Kun suht lähekkäin asuttiin, niin ihan iltavuorojakin vaihdeltiin. Ainut miinus oli, ettei kimppakaverin kanssa pääsyt ajelemaan.
Selkeät pelisäännöt kun sopii, ei tule ongelmia.
- Pyörä vaihtaa haltiaa puhtaana ja tankattuna.
- Huollot ja renkaat ajettujen kilsojen mukaan.
- Vakuutukset ja talvisäilytykset puoliksi.
Ongelmia tulee varmasti jostain naarmuista ym kulumisesta jos toinen on "tarkka" ja toinen "hällä-väliä" tyyppi. Pyöränä olis paras joku uudehko paikallaan kaadettu, jossa olis jo naarmuja ym, mutta isompia remppoja ei olisi näköpiirissä. Jos sopiva kumppani löytyy, suosittelen.
Kaksi asiaa joiden yhteisomistus on hankalaa:
Muija ja moottoripyörä.. http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif
Jopa niiden yhtäaikainen yksinomistaminenkin voi tuottaa ongelmia..
ei se missään rääkki ratapyörässä onnistu.
mutta esim kakkospyörässä voi onnistua, jos se on esim matkapyörä, joka on a. suht vanha, b. suht huoleton.
esim voisin kuvitella, että kimppana voisin pitää jonkun kanssa esim transalppia. halpa, helpppo huoltaa, ajamalla ei saa rikki. pyörä maksaa esim alle 2000 henkilö, 200 kummaltakin vakuutukseen, yksi rengaskerta kesässä 200e. jotain perusöljyä ja osaa. alkusijoitus ehkä 1800 ja vuodessa 3-5sataa.
Meillä on ollut jo useamman vuoden ajopeli kolmen miehen yhteisomistuksessa. Pyörä ja vakuutukset on mun nimissä, ja kulut maksetaan tasan, ajoi kuinka paljon tahansa. Joinain vuosina on jollakin tullut vähemmän kilsoja, ja vastaavasti toisena enemmän. Pyörät on vaihtunu vuosien aikana, mutta ollaan pysytty muutaman tonnin pyörissä. Ainahan se on mallin valinnan kohdalla ollut arpomista, mutta aina on kuitenkin joku löytynyt. Jos ei malli kiinnosta, vaihdetaan pois. Kolareiden varalta on sovittu, että kaataja korvaa, mutta perikunnalta ei peritä.
Mitään tarkkoja vuoroja ei ole sovittu, vaan kun jollakin on joku suunniteltu reissu, niin se pyörän saa. Onhan noita romuja ollut tallissa välillä useampiakin, kuten nytkin, mutta oikeastaan vain tuo yksi, jolla kehtaa pidempää matkaa ajaa.
Lähinnä perustin tuo kimpan, että sain pari kaveria kiinnostumaan pyöräilystä. Ei niillä olisi ollut varaa ja kiinnostusta ostamaan itselleen pyöriä niin vähälle ajeluajalle, joka heillä on kesäisin käytettävissä.
Vielä ei ole kaduttanut.
Parista kimppaprojektista (ei tosin mopoja) on kokemusta ja
voin sanoa, et helppoja ei ole... Aina tulee vääntöä jostain!
Kiitokset tähänastisista näkemyksistä. Hommalla tuntus olevan toivoa, kunhan sopii ensin ja ajelee sitten. Valitettavasti mulle ei mikään muutaman tonnin kehäraakki kelpaisi vaan omaa Tuonoa olen ajatellut kimppapyöräksi tarjoilla. Jos tosta luovun totaalisesti - loppuu koko mopoilu. Niin se vaan on. Löytyi elämän pyörä jo toka yrittämällä http://www.moottoripyora.org/iB_html...icons/wink.gif
Sanoisin, että toimiakseen tuollainen kimppapyöräjärjestely vaatii varsin hyvät kaverit ja sellaisen sopivalla tavalla suurpiirteisen asennoitumisen touhuun kaikilta. Siis sillä tapaa, että ei lasketa viimeisen päälle tarkalleen mitä kukakin maksaa tai tekee ja kuinka paljon kukakin ajaa. Tässä auttaa kovasti, jos pyörä on edullisemmasta päästä jolloin taloudelliset panostukset on kaikille kohtuulliset eivätkä siten (välttämättä) aiheuta suuria intohimoja.
Toinen vaihtoehto on sitten sopia kaikesta viimeisen päälle tarkkaan ja pyörittää touhua likimain vuokraamotyyliin. Se kun on varmaa, että kiistan aiheita touhussa tulee vastaan jos vaan osallistujilla on vähänkään halua kiistelyyn ja jos kaikesta mahdollisesta ei ole sovittu etukäteen.
Itse olin joskus parin vuoden ajan mukana kolmen hengen pyöräkimpassa. Kyseessä oli edullisen hintaluokan enduropyörä. Käytännössä homma meni niin, että vastasin pyörän ylläpidosta kokonaan ja ajamisestakin pääosin. Muut kävivät ajelemassa silloin tällöin kun sattui huvittamaan. Vakuutukset jaettiin tasan, ylläpitokulut satunnaisesti ja ajaja tankkasi kun tankki tyhjeni. Kaikki olivat järjestelyyn tyytyväisiä, mua ei haitannut huoltohommien tekeminen, muille oli ok, että ajoivat vähän vähemmän ja itse pystyin yleensä luovuttamaan pyörän lyhyellä varoitusajalla toisten ajeluihin. Eikä ketään kiinnostanut alkaa niuhottamaan penneistä. Mutta vähänkään toisenlaisella osallistujaporukalla tuo olisi voinut olla totaalinen sekasotku.
Meillä oli myös aikanaan enskakimppa niin ettei kenelläkään ollut kyse ainoasta pyörästä. Toimi tovin, mutta sitten kävi niin että itselläni oli ehdoton valtaosa ajoista ja muilla kiinnostus alkoi hiipua. Ostin sitten muut pois.
Sen aikaa kun oli kimppa päällä, ei ollut mitään säätöä. Eipä tosin ollut yllättäviä kulujakaan.
Ennalta tuntemattomien kanssa jättäisin väliin, samoin jos kyse on ainoasta moposta.
Tuosta ei seuraa kuin riitaa ja hammasten kiristelyä - ja lopulta kaverit on entisiä kavereita. Paritalossa menee just ja just vielä yhteinen ruohonleikkuri, mutta jo sen käytöstä ja huollosta saattaa tulla erimielisyyksiä.
Nimimerkillä "kokemusta on"
Kimppamopolle oma tili ja sovitte kilometrille hinnan, joka kattaa vakuutukset,korjaukset, arvonalenemat ym. Siis taksaksi sellanen summa, joka mieluummin on vähän ylä-kuin alakanttiin. Sitten joku tietotekniikkaa ymmärtävä kaveri koodaamaan nettipohjaisen varaustyökalun, jolla pyörää varataan esim. minimissään päivän jaksoissa ja sovitte päivää kohden jonkun minimikilometrimäärän joka veloitetaan vaikkei pyörällä ajaisi metriäkään ehkäisemään "varmuuden vuoksi" -varauksia. Samalla voi tarvittaessa laatia rajoituksia, esim yhdellä hlöllä saa pyörä olla varattuna maksimissaan vaikkapa viitenä päivänä kerrallaan. Idea tuossa netin kautta tehtävässä varauksessa on se, että kuka tahansa kimpan jäsen voi koska tahansa ja mistä tahansa seurata varaustilannetta ja tehdä varauksia muista riippumatta, mikäli siis kukaan muu ei ole ehtinyt ko. päivää ensin varaamaan.
Sitten vaan kilometrit ylös johonkin "lokikirjaan" aina pyörää tankki täynnä palautettaessa, ja ajetut kilometrit * sovittu taksa/km pyörän tilille parin pv:n sisällä tai tulee *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/kaboom.gif muilta kimpan osakkailta. Mälleille voi myöskin laskea jonkun kertakorvauksen, joka kattaa omavastuut, bonukset ym ym.
Kaikki tämä johonkin vapaamuotoiselle sopimuspaperille, ja kaikkien osakkaiden nimet alle. Kauden lopuksi tarkastetaan paljon sillä kimppamopolla on rahaa, ja sitten joko teetetään/tehdään tarvittavat rempat ja tuunaukset, haaveillaan uudesta moposta ensi kaudeksi tai pidetään rahoilla kunnon kauden päättäjäiset *http://www.moottoripyora.org/iB_html...beer_1_prv.gif
Näin on meillä toiminut, pojan mielestä varmaan ihan hyvin http://www.moottoripyora.org/iB_html...icons/wink.gifLainaa:
(TeroT @ Maalis. 14 2010,12:44) kirjoitti
Pojalla kolmas isän maksama pyörä alla (tosin jäi perintönä multa, kun piti uudempaan päivittää).
Huonoja piirteitä on tuossakin, nyt bonukset kertyy mun nimiini, eikä niitä nykysäännöksillä saa mitenkään siirrettyä pojalle.
Eikös tuon bonushomman saa toimimaan sillain, että laitat poikasi pyörän haltijaksi.
Riita tuosta tulee ihan varmasti, varsinkin jos kimppapyörä on jonkun porukan jäsenen entinen "silmäterä". Eikö kannattaisi ennemmin myydä oma pyörä ja sitten vaikka vuokrata pyörä pari kertaa kesässä jos on niin vähän ajoa ettei oma kannata http://www.moottoripyora.org/iB_html...cons/idea3.gif
Jos poika vaihdetaan haltijaksi, joutuu poika ottamaan siihen uuden vakuutuksen, noita mun vakuutuksella kerättyjä bonuksia ei siihen saa mitenkään siirrettyä. Bonusten siirto onnistuu vain puolisoiden välillä, eikä tässä oikein sukurutsaan voi ryhtyä http://www.moottoripyora.org/iB_html...talktohand.gifLainaa:
(J@ck @ Maalis. 15 2010,15:22) kirjoitti
Kimppapyörä... jaa-a, en ihan helpolla lähtisi moiseen mukaan. Sanomista siitä tulee ennemmin tai myöhemmin ja miksi pilata hyvät kaverisuhteet prätkäriidoin?
Kimppaveneprojekti oli kaverin kanssa lyhyen aikaa, kerran tuli jotn hyvin pientä erimielisyyttä jostain ihan muusta - naurettiin sit kimpassa kun älyttiin että se on toi "saatanan kimppapaatti" kun pistää ukot kinaamaan. Vene on nykyään myyty http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif
ei onnistu
Tossahan alkaa olemaan jo ihan kunnon "car share" vai sittenkin "bike share" ajatus pohjalla. Jotain tuon tyyppistä se voisi myös olla. Joku kiinteä maksu voisi olla ja sit kilsojen mukaan loput. Ei tulisi ainakaan kinaa, et kuka on ajanut kuinkakin paljon ja kukaa maksaa ne jatkuvasti sileenä olevat renkaat. Täysipäisiä immeisiähän tuollaiseen kimppaan pitäisi vaan löytää. Kaverisuhteet ei taatusti pala jos molemmat/kaikki on kartalla, mitä on tullut etukäteen sovittua eikä herneet muutenkaan eksy turhan herkästi sinne nenun suuntaan.Lainaa:
(Arsi @ Maalis. 15 2010,14:42) kirjoitti
Mulla oli veljen kanssa tuo ratapyörä kimppavehkeenä kolmena kesänä..
Viime kesän jälkeen todettiin että halutaan ajaa omilla pyörillä. Eli minä lunastin pyörän itselleni ja broidi hommasi uuden. ko. järjestely mahdollistaa tulevaisuudessa ns. jäsentenväliset kisailut ja oikean kilvanajon.
Hankittaessa maksettiin pyörä puoliksi ja sovittiin että kulut laitetaan puoliksi ja se joka pannuttaa niin maksaa.. Siinä mielessä homma toimi hyvin, että kaatoja tuli vähän ja kulut pysyi kurissa, koska kaikki rempat, vakuutukset, huollot, ratamaksut ja matkakulut maksettiin kimpassa. Ratareissuilla vuorot ajettiin puoliksi, tosin molemmat kävivät myös ratailemassa yksin, kun toiselle ei aikataulut sopineet..
Myös koheltaminen jäi vähäiselle, kun tavallaan oli vastuussa myös toisen omaisuudesta ja tiesi että pannutuksesta seuraa ajojen menetys myös toiselle osapuolelle..
Kimpassa touhuamisessa oli myös se sosiaalinen puoli ja henkinen tuki.. Välillähän se vaati pitkää pinnaa (varmasti molemmilta), mutta homma toimi ja kivaa oli! http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
Että kyllä sen saa toimimaan kun on oikeat ihmiset ja asenne kohdillaan!
- T -
Jaa, voisko tuota soveltaa siihen varaukseen:Lainaa:
(Arsi @ Maalis. 15 2010,14:42) kirjoitti
http://www.osallistujat.com/
Olishan se pojan hyvä edes vakuutukset maksaa kun pyörä on saatu eikä ostettu...Lainaa:
(ts18056 @ Maalis. 15 2010,17:19) kirjoitti