Havahduin tuossa päivänä eräänä siihen, että hyvin moni mopokuski tuntuu käyvän aktiivisesti koeajamassa pyöriä, vaikkei ole erityistä vaihtoaietta. Tuntuisi siltä että verrattuna vaikkapa autokaupan koeajot/myynnit -suhteeseen moottoripyöräliikkeillä olisi hyvin paljon korkeampi suhdeluku.
Tässähän ei ole mitään pahaa: parempi tuntemus erilaisista pyöristä auttaa tekemään oikeita valintoja harrastuksessa, ja onhan se kivaa kokeilla uusia juttuja muutenkin. Onko tämä siis merkki siitä että intohimo ohjaa jatkuvasti pyöräkuskia, ja autokiima on vain ohimenevä humahdus? Toki kauppiaan kannalta jatkuvasti ulkona olevat pyörät ilman kassakoneen raivoisaa kilinää ovat kiusallisia.
Itse olen todella laiska lähtemään koeajoille liikkeisiin. Tosin, reissun päällä tulee usein vuokrattua pyörä paikan päältä ja silloin kokeilut ovat välttämättömiä. Omasta tallista ja "lähitallista" taas löytyy sekä matka- että kurapyörää, veteraania, sivaria jne., joten kohtuullinen valikoima erilaisuutta on suoraan avaimenkäännön päässä.
Myös kaverien kanssa reissatessa tulee ajeltua ristiin toisten pyörillä, ja kun kalustokirjo on melkoinen niin tuleehan siinäkin vaihtelua.
Miten itselläsi? Fokusoitko terävästi oman mopon hallintaan, etsitkö uusia kokemuksia levottomasti? Vai oletko niin baikkerin näköinen ettei sinulle anneta pyöriä ajoon liikkeestä eikä kavereilta...
Vielä tänä keväänä pyörän hankkineilta: montako mopoa ajoit ennen kuin teit kaupat?