Kysymys nostimista, siis sellaisista joille mahtuu koko pyörä.
Onko eroa käyttöominaisuuksissa ja tukevuudessa X-tyyppisen ja suunnikastyyppisen nostimen välillä ?
Printable View
Kysymys nostimista, siis sellaisista joille mahtuu koko pyörä.
Onko eroa käyttöominaisuuksissa ja tukevuudessa X-tyyppisen ja suunnikastyyppisen nostimen välillä ?
Itse olen käyttänyt perinteistä: ensin kakkosnelosien päälle, keskituki, toinen puoli, eturengas. Sitten tiilikivien päälle, sama rytmi ja tosi harvoin olen tarvinnut enää lisätä kakkosnelosia tiilen päälle. Käy nopeasti ja saa pyörän sopivalle korkeudelle että voi jakkaralla istuen huoltaa, eikä maksa mitään. http://www.moottoripyora.org/iB_html...icons/cool.gif
Saksinostin ei syö lattiatilaa niin paljon kuin suunnikasmalli, joka vaatii "extra-tilaa" nostokorkeutensa verran.. Suunnikkas-ratkaisusta saa myös tukevamman, edullisemmin..
Itse olen piirrellyt kopiota tuosta ABT:n 500kg saksi-nostopöydästä mp-nostimeksi.. Joitakin osia on jo tehtynäkin, mutta mielenkiinto loppui ja homma on ollut puolivuotta telakalla..
Minulla on lainassa kaverin sähköydraulisesta nostopöydästä tekemä MP-nostin, onhan näppärä peli, nousee ja laskee nappia painamalla. Siis saksimallin nostopöytään lisätty ramppi eturenkaan kiinnityssysteemillä ja matala pyörästo sekä irroitettava ajoramppi. Ajokorkeus on hieman suurempi, kuin suunnikasmalleilla, tilantarve juuri laitoksen pituus. Painoa tuolla on senverran, että on tukeva, kaksi miestä pitää olla peräkärryyn nostamassa.
Edullinen oikea nostopöytä on kuvissa näkyvä malli.
http://www.elisanet.fi/seppo.forssell/sefotecPage2.html
Maksoi jotain reilu 700€ kaikilla varusteilla (levikkeet, puristin, jatkot, ja saksitunkki koneen alle). Hieman notkea maksimikuormalla mutta kyykkypyörille hyvä. Nostokorkeus saisi joskus olla hieman suurempi mutta katto tulee vastaan.
Kiitokset kommenteista.
Nostomekanismia varten olen jo tallettanut osat pariinkin vaihtoehtoon. Toinen on hydraulisylinteri ja siihen liittyvä käsikäyttöinen pumppu, toinen vaihtoehto on trapetsiruuvi (30*6), jota tietty sitten pitää jollakin pyörittää.
Matala rakenne alaslaskettuna on omasta mielestäni aika tärkeä ominaisuus myös.
Palataan asiaan jos tämä rakennusprojekti tästä oikeasti lähtee "jonakin talvena" liikkeelle. Ajattelin tehdä myös puurimoista yms. prototyypin, jonka avulla sommitellaan nivelmekanismien liikeradat siten, että tuo matala lähtökorkeus saataisiin aikaan.
Katotaan nyt rauhassa...