Oma moka

(Tämä tapahtuma on pelkkää teoriaa tai saattaa olla ettei olekaan ja tapahtui jossakin päin pohjoista Suomea tai sitten ei.)

Saattoipa tuossa eräänä päivänä käydä niin, että vaikka nopeusrajoitusta ei tullut liiemmin ylitettyäkään, niin järkevä tilannenopeus kuitenkin:

Nopeusrajoitus 50 km/h, kaksikaistainen tie. Keli sateinen, vettä kertynyt hiukan ajoradalle. Väärin valitut housut keliin nähden, lahkeet märkänä. Visiiri alkaa huurtua, yritän raottaa sitä ilmanvaihdon parantamiseksi. Edessä oleva auto vetää hätäiseen liinat kiinni päästääkseen suojatien keskikorokkeella odottavan jalankulkijan tien yli. Turvaväli korkeintaan kuivalle kelille sopiva. Kova jarrutus, takapyörä hetkeksi lukkoon, jarrujen vapautus ja väistö auton oikealle puolelle ja jälleen tiukkaa jarrutusta. Ei osumaa eikä vauriota mihinkään, mutta eturengas pysähtyy jälkakäytävän puolelle. Adrenaliinin vaikutus huipussaan...

Päätelmät ja seuraukset:
Hiukan iäkäs ja sileähkö takarengas lähti seuraavana päivänä vaihtoon, vaikkei sen vaikutus jarrutusmatkaan kenties hirveästi vaikuttanutkaan. Turvaväliä ja sen merkitystä tullee ajateltua tämän jälkeen toisenkin kerran. Visiirille oli pakko tehdä tilanteessa jotakin ja se söi reagointiaikaa. Saattaa olla että kypärä olisi vaihdon tarpeessa tai ainakin visiirin sisäpuolelle olisi syytä suihkia jotakin huurtumista estävää ainetta. Väärä vaatetus saattoi lisäksi saada aikaan hosumista epämukavuudellaan.

Saattaa olla että joskus on hyvä hiukan säikähtää. Ehkä sitä oppii/kertaa uudestaan joitakin perusasioita ikäänkuin pakon sanelemana. Yllättävä tilanne meinasi maksaa omien mokien vuoksi, mutta kenties tuli jotakin opittua ilman että olisi varsinaisesti menty kantapään kautta. Positiivista oli se että alitajuntaiset toiminnot pelasivat (jarrutus & väistö).

Ja tämä tarina oli...