Venttiilien "viritys"

Printable View

18.11.2007, 23:10
Kimis

Tarvitsee ottaa koneesta kannet auki ja tuli mieleen että voisi "virittää" venttiileitä parampaan hengitykseen.

Mitä kannattaisi tehdä tehdä venttiileille, ohjureille, seeteille? Kuinka eroaa imu- ja pakopuoli? Löytyykö jostain infoa aiheeseen liittyen?

Kiitoksia jo etukäteen! *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/bowdown.gif
19.11.2007, 00:26
Koris

Lainaa:

(Kimis @ Marras. 18 2007,21:10) kirjoitti

Löytyykö jostain infoa aiheeseen liittyen?

Suhteellisen laajan aiheen olet valinnut! Ehkä pieni alue kerrallaan voisi olla sopiva etenemistaktiikka...?
http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
19.11.2007, 00:46
Slickwille

ohan noita, jyrkemmät nokat isommat venttiilit jnejne enemmän venttiilejä, että kyl ainaki aikaa ja rahaa saa palamaa http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif
19.11.2007, 00:49
uncle_mickey

trolli? http://www.moottoripyora.org/iB_html...ticons/eek.gif mistähän moottorista edes kyse?
19.11.2007, 08:48
Titaani

Jos ei tiedä mitä kannattaa tehdä, kannattaa näissä asioissa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen.

Tässä yksi: Tehonlisääjä
19.11.2007, 10:04
parjan_fin

Lainaa:

(Kimis @ Marras. 18 2007,21:10) kirjoitti

Tarvitsee ottaa koneesta kannet auki ja tuli mieleen että voisi "virittää" venttiileitä parampaan hengitykseen.

Mitä kannattaisi tehdä tehdä venttiileille, ohjureille, seeteille? Kuinka eroaa imu- ja pakopuoli? Löytyykö jostain infoa aiheeseen liittyen?

Kiitoksia jo etukäteen! *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/bowdown.gif

En nyt tiedä edes mikä laite on kyseessä tai mitä laitteelle on aikaisemmin tehty, mutta ihan "perusvirityksiä" olisi mun tajun mukaan seuraavanlaiset toimenpiteet:

- sovita seetit ja venttiilit toisiínsa tiivisti, eli hiomatahnaa väliin ja pyörittelemään venttiileitä (edellyttää että jousi ja lukot ei ole kiinni). En tosin tiedä uskaltaako moista tehdä titaanivenoille, kurkot tietää, minä en.

- pikku dremeli tai snurra ja valun jäljiltä jääneet roiskeet pois, eli siistit hiukan palotiloja / kanavia.

- sovitat imukurkut kunnolla imukanaviin siten ettei ole porrasta siinä välissä.

Se mitä ei kannata tehdä on se että menet ja kiillotat kaikki kanavat kiiltäviksi. Sillä ei saa mitään hyötyä aikaiseksi, vaan päinvastoin.

Jos jotain muuta vielä halajat niin vaihda jäykemmät venttiilinjouset sekä kireämmät nokat.

Noi tuli nyt sellaisina "perusvirityksinä" mieleen. Mikäli kantta pitää virtauksien suhteen parannella enemmänkin niin suosittelen että käännyt jonkun sellaisia kansia tehneen puoleen.

Laitatko vaikka koneen / mopon mallin ja tyypin niin ehkä joku osaavampi osaisi kertoa aiheesta enemmänkin?
20.11.2007, 17:43
Kimis

Kiitoksia Parjanfin,

juuri noita mainitsemiesi tyylisiä perusasioita tarkoitinkin, kuten venttiilien ja seetien hiomista ja muita venttiileihin liittyviä asioita, jotka parantaisivat hengitystä.

Kanavia on muotoiltu ja imukurkut kohdistettu kanaviin mutta muuten ohjurit ja venttiilit ovat vakiot.

Ja näihin liittyen tuli mieleen että jotain voisi tehdä hengitystä parantamaan - tarkoituksena ei huipputeho vaan saada moottorista "parempi" kun tuo tuunaus on niin hauskaa puuhaa http://www.moottoripyora.org/iB_html...jumpie_prv.gif

Ai, niin moottori on vanha 2-venttiilinen Ducati.
20.11.2007, 17:49
Sara

Kandee lukasta tuokin ohi mennen kansien porttaus?
20.11.2007, 18:12
Tylyttäjä

Lainaa:

(parjan_fin @ Marras. 19 2007,08:04) kirjoitti

Lainaa:

(Kimis @ Marras. 18 2007,21:10) kirjoitti

Tarvitsee ottaa koneesta kannet auki ja tuli mieleen että voisi "virittää" venttiileitä parampaan hengitykseen.

Mitä kannattaisi tehdä tehdä venttiileille, ohjureille, seeteille? Kuinka eroaa imu- ja pakopuoli? Löytyykö jostain infoa aiheeseen liittyen?

Kiitoksia jo etukäteen! *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/bowdown.gif

En nyt tiedä edes mikä laite on kyseessä tai mitä laitteelle on aikaisemmin tehty, mutta ihan "perusvirityksiä" olisi mun tajun mukaan seuraavanlaiset toimenpiteet:

- sovita seetit ja venttiilit toisiínsa tiivisti, eli hiomatahnaa väliin ja pyörittelemään venttiileitä (edellyttää että jousi ja lukot ei ole kiinni). En tosin tiedä uskaltaako moista tehdä titaanivenoille, kurkot tietää, minä en.

- pikku dremeli tai snurra ja valun jäljiltä jääneet roiskeet pois, eli siistit hiukan palotiloja / kanavia.

- sovitat imukurkut kunnolla imukanaviin siten ettei ole porrasta siinä välissä.

Se mitä ei kannata tehdä on se että menet ja kiillotat kaikki kanavat kiiltäviksi. Sillä ei saa mitään hyötyä aikaiseksi, vaan päinvastoin.

Jos jotain muuta vielä halajat niin vaihda jäykemmät venttiilinjouset sekä kireämmät nokat.

Noi tuli nyt sellaisina "perusvirityksinä" mieleen. Mikäli kantta pitää virtauksien suhteen parannella enemmänkin niin suosittelen että käännyt jonkun sellaisia kansia tehneen puoleen.

Laitatko vaikka koneen / mopon mallin ja tyypin niin ehkä joku osaavampi osaisi kertoa aiheesta enemmänkin?

Mulla on tehty titaaniventtiilit ja ohuemmat seetit; no problems.

Ilman pitkää kokemusta ei kannata juurikaan alkaa nykyvehkeistä itse kanavia muotoilemaan; ne kun ovat jo tehtaalta todella hyviä. Kyllä niistäkin saa paremmat, mutta kannattanee tarkistaa tulokset virtauspenkissä useilla nostoilla. Omaani on tehty näin Kansisetin toimesta.

Vähän otettiin jostain pois ja jostain vähän täytettiin. Se on todella tarkkaa hommaa. Oikea muoto ja kanavasuu on siinä avainsana. Mutta tekijämies kun sen teki, niin tulihan sinne muistaakseni n. +25hp lisää virtausta vakioon nähden *http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif Samalla vaihdettiin sitten nokat ja säädettävät nokkapyörät.

Tuo mitä parjaani sanoi, on hyvä tosiaan muistaa! Kiillotetut kanavat virtaa selvästi huonommin!

Harjoitukset jatkuvat ensi talvena, vaihdellaan taas nokkia ja muotoillaan kanavia + palotilaa.
20.11.2007, 19:13
Kimis

Voiko joku kertoa venttiilien back-cutista - mitä pitää huomioida jotta tulee oikein?

Onko selkeä, havaittava hyöty?
20.11.2007, 21:39
kwak750

Lainaa:

(Tylyttäjä @ Marras. 20 2007,16:12) kirjoitti

Tuo mitä parjaani sanoi, on hyvä tosiaan muistaa! Kiillotetut kanavat virtaa selvästi huonommin!

Virtaako muka oikeasti peilipinta huonommin kuin epätasainen?

Eikö tossa röpelöisessä pinnassa ollut idiksenä se, että gaso ei tiivisty seinämille niin helposti pienen pyörteilyn takia? Vai onko tääkin legenda jostain autojen kaasariajoilta peräisin? http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif

Luulis, että jos suutin on lähellä imuventtiiliä, niinkuin lähes kaikissa nykyvehkeissä, niin ei haittaisi mitään toi kiillotus, päinvastoin. Lisäksi se ruiskun korkeapaine hajottaa aika hienoksi gason, toisinkuin kaasarivehkeissä.

mutta, jos ne tosiaan _virtaa_ huonommin, niin ei kai sitten..
20.11.2007, 23:41
Seikkailu_R

Muodostuuko siihen "karkean" kanavan seinämän ja ilmavirran väliin sellainen ohut pyörrekerros joka toimii tavallaan voiteena varsinaisen päävirtauksen ja seinämän välissä?

Hain nahka on kohtuu karkea ja kilpauimarien puvuthan taitaa nykyään matkia sitä.
Sama ilmiö?
21.11.2007, 00:04
Tylyttäjä

Lainaa:

(Seikkailu_R @ Marras. 20 2007,21:41) kirjoitti

Muodostuuko siihen "karkean" kanavan seinämän ja ilmavirran väliin sellainen ohut pyörrekerros joka toimii tavallaan voiteena varsinaisen päävirtauksen ja seinämän välissä?

Hain nahka on kohtuu karkea ja kilpauimarien puvuthan taitaa nykyään matkia sitä.
Sama ilmiö?

Näin se mun mielestä on, juurikin tuo ilmiö. Virtaus myös "taipuu" seetistä paremmin kun rajanpinnassa on pientä mikropyörrettä.

Ihan virtauspenkissä näkee selviä eroja peilipinta vs rosoinen, siis rosoisen eduksi.
21.11.2007, 00:05
Tylyttäjä

Lainaa:

(Kimis @ Marras. 20 2007,17:13) kirjoitti

Voiko joku kertoa venttiilien back-cutista - mitä pitää huomioida jotta tulee oikein?

Onko selkeä, havaittava hyöty?

Riippuu venttiilistä, jos on selvä kulma päällä, niin sitten on etua. Nykyvehkeissä orkkisventtiileissä ei juuri sitä kulmaa ole.
21.11.2007, 00:16
J.V.

Rosoisen seinämän aiheuttamat pyörteet myös sekoittaa bensan paremmin ilmaan.
21.11.2007, 00:26
Sara

Lainaa:

(Seikkailu_R @ Marras. 20 2007,21:41) kirjoitti

Muodostuuko siihen "karkean" kanavan seinämän ja ilmavirran väliin sellainen ohut pyörrekerros joka toimii tavallaan voiteena varsinaisen päävirtauksen ja seinämän välissä?

Hain nahka on kohtuu karkea ja kilpauimarien puvuthan taitaa nykyään matkia sitä.
Sama ilmiö?

Ööö... Miksiköhän golf-pallon pinta on rösöinen, eikä silee? http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gif

Lentomatkoissa taitaa olla selkee ero ja arvata saattaa kumman hyväks http://www.moottoripyora.org/iB_html...icons/wink.gif
21.11.2007, 01:46
Koris

Lainaa:

(Sara @ Marras. 20 2007,22:26) kirjoitti

Miksiköhän golf-pallon pinta on rösöinen, eikä silee?

Osin ehkä samaa ilmiötä, osin ei.

Golf-pallon pintavastus ei ole niin merkittävä kuin tuon rypyliäisen pinnan aihettama (pallon takana olevan) "alipainepussin" pienentyminen.
21.11.2007, 02:13
Tylyttäjä

Lainaa:

(Koris @ Marras. 20 2007,23:46) kirjoitti

Lainaa:

(Sara @ Marras. 20 2007,22:26) kirjoitti

Miksiköhän golf-pallon pinta on rösöinen, eikä silee?

Osin ehkä samaa ilmiötä, osin ei.

Golf-pallon pintavastus ei ole niin merkittävä kuin tuon rypyliäisen pinnan aihettama (pallon takana olevan) "alipainepussin" pienentyminen.

Se taas liittyy juuri siihen, että se virtaus "taipuu" paremmin pallon taakse, aiheuttaen pienemmän alipaineisen alueen.

Sama virtauksen kääntyminen kuin seetin kohdalla kannen kanavissa siis. Virtaus kääntyy paremmin venttiilin ja seetin välistä palotilaan; parempi virtaus -> parempi täyttö -> enemmän tehoa http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
21.11.2007, 02:51
Koris

Lainaa:

(Tylyttäjä @ Marras. 21 2007,00:13) kirjoitti

Sama virtauksen kääntyminen kuin seetin kohdalla kannen kanavissa siis.

Ihan tiedonhalusta: jos tuo röpeliäisyys pitäisi tehdä imukanaviin puolipallomaisella esineellä, niin mikä olisi tuon puolipallon halkaisija?

Vai onko ideaalipinnan muoto enemmän "epäjatkuva" tai epäsäännöllinen, eli enemmän vuoristoa muistuttava kuin golfpalloa?

Golfpallon pinnan muodossa pyritään nimittäin selvään ja voimakkaaseen pyörteisyyteen siinä pinnan läheisyydessä juurikin tuon alipainepussin pienentämisen takia (ja siinä uhrataan paljon ilmanvastukselle, koska voitetaan sitten pallon takapuolella vielä enemmän), mietin vain sitä, että toimisiko imukanavissa karheus siten, että se sieppaisi osan virtauksesta ikään kuin seinämään kiinni "paikalleen", ja päävirtaus kulkisi sulavammin tämän siepatun kaasupatjan päällä?

Mitä mieltä olet?
http://www.moottoripyora.org/iB_html...withstupid.gif
21.11.2007, 03:50
Tylyttäjä

Lainaa:

(Koris @ Marras. 21 2007,00:51) kirjoitti

Lainaa:

(Tylyttäjä @ Marras. 21 2007,00:13) kirjoitti

Sama virtauksen kääntyminen kuin seetin kohdalla kannen kanavissa siis.

Ihan tiedonhalusta: jos tuo röpeliäisyys pitäisi tehdä imukanaviin puolipallomaisella esineellä, niin mikä olisi tuon puolipallon halkaisija?

Vai onko ideaalipinnan muoto enemmän "epäjatkuva" tai epäsäännöllinen, eli enemmän vuoristoa muistuttava kuin golfpalloa?

Golfpallon pinnan muodossa pyritään nimittäin selvään ja voimakkaaseen pyörteisyyteen siinä pinnan läheisyydessä juurikin tuon alipainepussin pienentämisen takia (ja siinä uhrataan paljon ilmanvastukselle, koska voitetaan sitten pallon takapuolella vielä enemmän), mietin vain sitä, että toimisiko imukanavissa karheus siten, että se sieppaisi osan virtauksesta ikään kuin seinämään kiinni "paikalleen", ja päävirtaus kulkisi sulavammin tämän siepatun kaasupatjan päällä?

Mitä mieltä olet?
http://www.moottoripyora.org/iB_html...withstupid.gif

Ihan niin pitkälle en ole perehtynyt, että tietäisin ihan tarkalleen, miksi karhea on parempi. Eli että jääkö se reunavirtaus kiinni siihen karheaan pintaan, eli toimii ikäänkuin kaasupatjana päävirtaukselle, vai tuleeko siihen rajapintaan sitten pyörteistä turbulenssia, joka ainostaan sitten mahdollistaa virtauksen paremman kääntymisen seetin/venttiilin ympäri palotilaan.

Olen ollut siinä uskossa, että syy on tuo jälkimmäinen. Eli virtaahan se paremmin, jos saadaan ne alipaineiset alueet paremmin täytettyä siellä palotilassa. Ihan kuin golf-pallon tapauksessa:

Lainaa:

kirjoitti

At some point, an aerodynamicist must have looked at this problem and realized that the nicks and cuts were acting as "turbulators" -- they induce turbulence in the layer of air next to the ball (the "boundary layer"). In some situations, a turbulent boundary layer reduces drag.

If you want to get deeper into the aerodynamics, there are two types of flow around an object: laminar and turbulent. Laminar flow has less drag, but it is also prone to a phenomenon called "separation." Once separation of a laminar boundary layer occurs, drag rises dramatically because of eddies that form in the gap. Turbulent flow has more drag initially but also better adhesion, and therefore is less prone to separation. Therefore, if the shape of an object is such that separation occurs easily, it is better to turbulate the boundary layer (at the slight cost of increased drag) in order to increase adhesion and reduce eddies (which means a significant reduction in drag). Dimples on golf balls turbulate the boundary layer.

Kuulostaisi ihan järkevältä selitykseltä myös kanavien osalta.. Kyllähän se virtaus joutuu aikamoisia mutkia tekemään kun tulee imukanavasta seetin ja venttiilin välistä palotilaan ja venttiilin taakse jne..

Toimisikohan se samaan tapaan, jos karhentaa venttiililautasen päältä? Kyllähän moni vena päältä onkin hieman karheita..
21.11.2007, 12:51
whosia

Eiks tossa tuu jo kahdesta hyvästä pahempi, eli jos karhentaa lautasen niin se kerää liian hyvin karstaa, suhteessa pieneen virtausetuun?
21.11.2007, 14:26
kwak750

Joo-o..

Topicin aloittajana säästäisin fyrkat oikeisiin teholisäyksiin, jos on joku vähän tuoreempi sportti. Maksat 500egeä kansipajalle ja saat 1-5hp vapariin. http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif
21.11.2007, 14:29
Sara

Lainaa:

(kwak750 @ Marras. 21 2007,12:26) kirjoitti

Joo-o..

Topicin aloittajana säästäisin fyrkat oikeisiin teholisäyksiin, jos on joku vähän tuoreempi sportti. Maksat 500egeä kansipajalle ja saat 1-5hp vapariin, aika paljon on myös kuultu juttuja missä on maksettu tehon alenemisesta, mutta silti virtaukset on ollut hyviä *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif

Virityshän on silloin onnistunut *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif

Niin ja jos tarkoittanet ahtaamista, niin tällä empirisellä kokemuksella saa varautua oikeesti korkanneisiin kansipahveihin, sulaneisiin ryhmiin ja kansiin.... Ei sen puoleen rahaa menee joka tapauksessa veti tai lykkäs http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif
21.11.2007, 15:39
jniska

Pari asiaa kannattaa huomata:
Nyk titaaniventtiilit on pinnoitettu ohuella oksidi-tyyppisellä pinnoitteella, eli venttiileitä ei voi muokata / hioa pinnoittamatta niitä uudelleen.

Perusasioita:
-Isompi kanava ei tarkoita enempi tehoa, virtausnopeuden hidastuessa saattaa käydä juuri päinvastoin.
-Muoto on se mikä ratkaisee.
-Pakoprosentti on tärkeä asia muistaa kantta tehdessä.
-Missään nimessä ei kannata tuijottaa ainoastaa isoilla venttiilinnousuilla tapahtuvaa paranemista, pienille nostoille tehdyt parannukset ovat yksi ratkaisevimpia asioita
-kannattaa muistaa mihin käyttöön moottoria tehdään ja optimoida kantta sen mukaan. Jos tarkoituksena on saada vain hyvät huippulukemat dynossa, niin mikäs ettei.
-virtauspenkissä saadut isot lukemat eivät vielä takaa isoa tehoa moottorista, kun asiassa on muitakin muuttujia vielä ( muutamia juu )
-venttiilinohjureita ei kannata katkoa sieltä kanavasta, ainakaan katumoottorista. Haittaa yllättävän vähän virtausta, tai muotoilemalla ne oikein, saattaapi olla jopa parempi kuin pelkkä venttiilinvarsi.
-samaan lopputulokseen voi päästä hyvin monella eri konstruktiolla

Luettelemani asiat eivät perustu mihinkään tietoon / taitoon. Pelkästään isoilta pojilta esson paarissa kuultua. Loput on mutua
18.01.2008, 12:02
Tylyttäjä

Lainaa:

(jniska @ Marras. 21 2007,13:39) kirjoitti

Pari asiaa kannattaa huomata:
Nyk titaaniventtiilit on pinnoitettu ohuella oksidi-tyyppisellä pinnoitteella, eli venttiileitä ei voi muokata / hioa pinnoittamatta niitä uudelleen.

Perusasioita:
-Isompi kanava ei tarkoita enempi tehoa, virtausnopeuden hidastuessa saattaa käydä juuri päinvastoin.
-Muoto on se mikä ratkaisee.
-Pakoprosentti on tärkeä asia muistaa kantta tehdessä.
-Missään nimessä ei kannata tuijottaa ainoastaa isoilla venttiilinnousuilla tapahtuvaa paranemista, pienille nostoille tehdyt parannukset ovat yksi ratkaisevimpia asioita
-kannattaa muistaa mihin käyttöön moottoria tehdään ja optimoida kantta sen mukaan. Jos tarkoituksena on saada vain hyvät huippulukemat dynossa, niin mikäs ettei.
-virtauspenkissä saadut isot lukemat eivät vielä takaa isoa tehoa moottorista, kun asiassa on muitakin muuttujia vielä ( muutamia juu )
-venttiilinohjureita ei kannata katkoa sieltä kanavasta, ainakaan katumoottorista. Haittaa yllättävän vähän virtausta, tai muotoilemalla ne oikein, saattaapi olla jopa parempi kuin pelkkä venttiilinvarsi.
-samaan lopputulokseen voi päästä hyvin monella eri konstruktiolla

Luettelemani asiat eivät perustu mihinkään tietoon / taitoon. Pelkästään isoilta pojilta esson paarissa kuultua. Loput on mutua

Mulla on ohuempi seeti, 0.4mm pitopinnalla (imu), tehty Suzukin orkkis titaaniventtiilistä. No problems. Samoja kokemuksia muillakin näiden Suzukin erinomaisten orkkisventtiilien kanssa.

Paskaventtiilit on sitten erikseen.

Muutenhan nuo sun teesit pitää kyllä paikkansa. Toki pitää esim mitata monilla eri nostoilla se virtaus. Virtauspenkkiä pitää osata käyttää!

Minkäslainen virtauspenkki sulla muuten on? Entä millä vehkeellä ajat seetit? Itte käytän pajaa, joka tekee mm-tasolle kansia menestyksellä http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
21.01.2008, 15:00
jniska

Virtauspenkki on Superflow 110, jota käytän apuvälineenä, en luota siihen sokeasti. Yleensä teen kannet virtauspenkkiä apuna käyttäen, mutta myös dynossa ajaen.
Noita kisapelien kansia on tehty myös niin että haettu dynossa kansi kohdalleen, sen jälkeen mitattu virtauspenkissä, että millaisesta kannesta moottori tykkää.
Virtauspenkki on työkalu, se EI ole tehomittari.

Seetihommissa käytän apuna osaavaa kaveria, jolla silläkin on meriittejä aivan riittävästi. Pienet tarkistushionnat tehdään omilla timanttityökaluilla.

Kyllä noita titaanivenoja on muokattu, ainoastaan se tiivistävä pinta on saatava jäämään pinnoitetuksi, tuo teksti oli tarkoitettu varoitukseksi , että noita ei pidä mennä hiomaan koko pinnaltaan tms.

Jaa, eipä ole meriittejä tähän kertoa, mitä nyt jokusia suomenmestaruuksia, MM-pisteitä, menestystä saksan sarjoista jne..
21.01.2008, 17:02
Tylyttäjä

Lainaa:

(jniska @ Tammi. 21 2008,13:00) kirjoitti

Virtauspenkki on Superflow 110, jota käytän apuvälineenä, en luota siihen sokeasti. Yleensä teen kannet virtauspenkkiä apuna käyttäen, mutta myös dynossa ajaen.
Noita kisapelien kansia on tehty myös niin että haettu dynossa kansi kohdalleen, sen jälkeen mitattu virtauspenkissä, että millaisesta kannesta moottori tykkää.
Virtauspenkki on työkalu, se EI ole tehomittari.

Seetihommissa käytän apuna osaavaa kaveria, jolla silläkin on meriittejä aivan riittävästi. Pienet tarkistushionnat tehdään omilla timanttityökaluilla.

Kyllä noita titaanivenoja on muokattu, ainoastaan se tiivistävä pinta on saatava jäämään pinnoitetuksi, tuo teksti oli tarkoitettu varoitukseksi , että noita ei pidä mennä hiomaan koko pinnaltaan tms.

Jaa, eipä ole meriittejä tähän kertoa, mitä nyt jokusia suomenmestaruuksia, MM-pisteitä, menestystä saksan sarjoista jne..

Ok, homma on selvä http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif