Printable View
Varmaan tämäkin aihe on jo koluttu, mutta vaikea hakea koska sana esiintyy tosi monessa viestissä. Siis kysymys:
- mistä tämä sana tulee ? onko se jotain stadin ruostsalaisperäistä slangia vai mitä ?
Moottoripyörästä on tietysti väännetty mopo, motskari, motukka, jne. mutta mistäs tämä prätkä http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/sport05.gif
moottorin äänestä ?
http://www.moottoripyora.org/iB_html...s/nixweiss.gif
Jätkä ja jätkällä on prätkä?
"Kielitoimiston neuvontapuhelimessa (09) 701 4991 vastataan ..."
pärinäpoika?Lainaa:
(renttu @ Elo. 21 2006,12:39) kirjoitti
Jätkällä on jänkä ja pärinäpojalla on prätkä?Lainaa:
(renttu @ Elo. 21 2006,12:39) kirjoitti
no kun se sanoo prät prät prät
Ensimmäiset maahamme tulleet moottoripyörät ovat epäasiallisten lähteiden mukaan otettu käyttöön Varsinais-Suomen viljavainioiden ytimessä ja sielussa, voimaa uhkuvalla Saviseudulla, siis Loimaalla. Siellä main, muun edistyksen ohella tunnettua oli myös kansanperinne, jossa sukupolvesta toiseen kulki tarinoita kuuluisasta noidasta nimeltään Prättäkitti. Prättäkitti yhdistettiin noitana monenlaiseen pahaan ja vitsauksiin, joten oli hyvinkin luonnollista että huonosti kostealla ilmalla käyntiin lähtevää tai muuten oikuttelevaa moottoripyörää saatettiin käyntiin työnnellessä manata: "Äää-tanan Prättäkitti, lährekkö vai et!" ja vastaukseksi kuului pakoputken päästä ehkä vain vaimea: "Prät..."
Siinä saattoi sitten lopen uupunut motoristi huokaista että: "Em mää ruppee, Prättäkitin prätkäki prätkäht *vaa PRÄT..."
Tästä lapset lienevät saaneet loruihinsa pontta, ja aina kun joku tuuppi moottoripyöräänsä lauma lapsia hoki joukolla perässä että: "Sano Prättäkitin Prätkä PRÄT..."
Toisaalta - muistelen että me pojat laitettiin polkupyörän etuhaarukkaan ja tietty jokaikiseen takahaarukan rautaankin "Rätkät", pyykkipojilla kiinnitetyt pahvinpalaset. Voimakkaan tuotekehittelyn kautta keksimme, että aluesairaalan röntgenosaston hoitajan kanssa väleissä olevilla oli mahdollisuus saada käsiinsä vanhoja röntgenkuvia, joista leikattiin rätkiä. Niistä lähti voimakkaampi ja terävämpi ääni, sekä ne kestivät käyttöä pidempään. Vähintään kahdellatoista rätkällä varustettu pyörä oli ehkä raskas saada liikkeelle ja ajaa, mutta voiman tunne oli ajossa valtava! Matka keskeytyi kuitenkin pian tien pieleen singahtavan pyykkipojan irtoamiseen...
Me tytöt taas laitettiin jugurttipurkin palanen pyykkipojalla kiinni...kyllä siitäkin räpätys lähti! http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif http://www.moottoripyora.org/iB_html.../thumbs-up.gif http://www.moottoripyora.org/iB_html...02moto_prv.gif
No mitä ne sano ? http://www.moottoripyora.org/iB_html...ons/tounge.gifLainaa:
(MattiR @ Elo. 21 2006,12:45) kirjoitti
Tämmöistäkin joskus kysytään joten :
Koska suomen kieli monessa näkyvässä suhteessa poikkeaa Euroopan indoeurooppalaisista kielistä, se tuntuu eksoottisemmalta kuin onkaan. Laajemmassa katsannossa suomalais-ugrilaiset kielet ovat aika tyypillisiä euraasialaisia kieliä. Sitä paitsi erityisesti itämerensuomalaiset kielet ovat monessa suhteessa indoeurooppalaisten vaikutteiden läpeensä kyllästämiä, niin sanaston kuin kieliopinkin ilmiöiden suhteen.
Suomalaisten näkökulmaa vinouttaa se, että suomalaisten (eurooppalaisten) osaamat vieraat kielet yleensä ovat kaikki samaa indoeurooppalaista kielikuntaa, ja indoeurooppalaisia omituisuuksia erehdytään luulemaan universaaleiksi. Itse asiassa esimerkiksi kieliopillisen suvun (sen, että substantiivit ovat maskuliineja, feminiinejä tai neutreja tai "hän"-sanoja on eri sukupuolille omansa) tai futuurin puuttuminen eivät maailmanlaajuisesti ole mitenkään kummallisia vaan aika tavallisia ilmiöitä.
Yleiskielenkään kielioppi ei ole taivaasta pudonnutta jumalansanaa vaan vajavaisten ihmisten laatima.Suomen kielessä, kuten muissakin kielissä, on sekä ikivanhaa omaperäistä sanastoa (sanoja, jotka ilmeisesti ovat jo vanhimmasta tunnetusta kantakielivaiheesta peräisin) että hyvin monenikäisiä lainasanoja. Monet sanat - useammat kuin maallikko arvaakaan - ovat johdoksia joko omaperäisestä tai ennestään kieleen lainatusta vartalosta. Lisäksi on ns. onomatopoieettisia ja deskriptiivisanoja: sanoja, jotka äänneasullaan jäljittelevät tai kuvailevat tarkoitettaan.
Aika monet sanat ovat vielä vailla etymologiaa: suomessa on esimerkiksi paljon sanoja, joilla on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä mutta ei kauemmissa sukukielissä ja joita ei vielä ole onnistuttu selittämään myöskään lainasanoiksi. Periaatteessa nämä saattavat tietenkin olla lainaa jostakin tuntemattomiin kadonneesta muinaiskielestä, tai sitten ne ovat kuin ovatkin vanhoja suomalais-ugrilaisia sanoja, joiden vastineet vain ovat sattuneet kaikista muista sukukielistä katoamaan. Mahdollista on aina sekin, että jokin lainaetymologia tai kaukaisempi sukukielivastine niille vielä löytyy.
,,,
Meillä nuo oli "räpättimiä", mutta hyvin toimivat.Lainaa:
(xjrrrrräyh @ Elo. 21 2006,14:14) kirjoitti
Prätkä sanan alkuperään on ketjussa jo niin hyviä tarinoita, että en viitsi keksiä uutta...
Ei mikään tollanen palvelulinja/neuvonta puhelin vastaa _näin_ nopeeta, MattiR jonottaa vielä! Kuuntelee sellasta ihanaa vingutusta samalla. http://www.moottoripyora.org/iB_html...icons/wink.gifLainaa:
(samu69 @ Elo. 21 2006,15:46) kirjoitti