Ajatuksena siis oman dataloggerin tekeminen ihan alusta alkaen softineen päivineen. Idea heitettiin ensin tuonne tallin puolelle, mutta *siirretäään keskustelua tähän suuntaan, jossa on enemmän asiaan perehtyneitä.
Ajatuksena siis tietenkin olisi, että loggerin suunnitelmat, softat jne. olisivat ihan yleisessä käytössä valmistuttuaan. Piirien (loggaava transmitteri ja vastaanotin) hinta pyritään pitämään alle viidessäkympissä, joten määrättyjä kompromisseja olen toteutuksessa valmis tekemään.
Alkuperäinen ketju löytyy MP-Tallin puolelta.
Tuolta saadun palautteen pohjalta olen nyt sitten hieman suunnitellut asiaa eteenpäin ja rustaillut jonkin näköisiä määrittelyjä paperille.
Nopeuden virhe 200km/h: +-0.1 km/h
3x 10bit AD (mahdollistaa 1024 erillisen arvon mittaamisen jännitelähteestä)
8x 8bit AD (mahdollistaa 256 erillisen arvon mittaamisen jännitelähteestä)
3x dig in (suunniteltu lähinnä etu, takapyörän ja kierrosluvun mittaamiseen)
2x dig out (ajatuksena olisi liittää näihin ledit, jotka sitten vilkuttelisivat käyttäjän haluamalla tavalla esim. moottori ylikuumenee, vaihda vaihde, takapyörä sutii jne.)
Mittaustiheys: 50ms-reippaasti yli tunti (soveltuu sitten vaikka Lapinreissun loggaamiseen *http://www.moottoripyora.org/iB_html...ns/biggrin.gif)
8MB sisäinen muisti
Langaton tiedonsiirto. Voidaan siis ottaa periaatteessa talteen vaikka radalla ajaessa, jos lähettimien kantomatka vaan riittää. Loggaus ei näillä näkymin ole mahdollista samaan aikaan datan siirron kanssa.
Toteutus on pyörään kiinteästi asetettava. Langattomuuden pitäisi ainakin teoriassa mahdollistaa laitteen asentaminen ihan mihin tahansa. Ja pienihän tuo kikkula on. Toisin sanoen tilaa rajoittavaksi tekijäksi pitäisi muodostua ainoastaan liittimien koko. Näyttöä ei kapistukseen ole kaavailtu.
Lambda-anturit sen sijaan herättävät yhä ja edelleen harmaita hiuksia.
Kapeakaistaisen lambda-anturin ongelmina siis on epälineaarinen jännitekäyttäytyminen eri hapenarvoilla. Etenkin reuna-alueilla tarkka mittaus on pienistä jännite-eroista johtuen hankalaa. Tämähän on toki sähköisessä suunnittelussa otettavissa huomioon erillisin kikoin. Myös sen hidas reagointi eri hapenarvoihin on ilmeisesti jossain määrin ongelma.
Laajakaistaanturissa taas tuo anturi reagoi nopeasti, mutta taasen anturin antamaa dataa pitää erikseen tulkita ja se on ilmeisesti melko hintava kapistus muutenkin.Itselle jäi kuitenkin epäselväksi millaista dataa tuo anturi sitten tuuppaa, kuinka monesta piuhasta ja millaista tulkintaa se saatu data kaipaa.
Jos nyt joku enemmänkin näiden vehkeiden kanssa pulannut osaisi kertoa, olisiko moisesta systeemistä mihinkään? Parannusehdotuksia, ominaisuuspuutteita jne..
Ja toki jos joku viitsisi valottaa tuota Lambda-antureihin liittyvää mystiikkaa (ihan linkkikin kelpaa jos ei itse jaksa alkaa rustaamaan), niin helpottaisi taas kummasti elämää.