Ajelinpa äsken Jännevirran keskustasta takaisin 17-tielle päin, sitä normaalia 40km/h vauhtia, kun huomasin vastakkaisella puolen tietä nuorison paska-Opelin konepelti pystyssä, ja kuutisen kappaletta ~18v jätkiä auton keulan ympärillä.
Kun lähestyin paikkaa lähti yksi kävelemään tien yli minun kaistalleni, ja minä sitten ajattelin että kaveri taitaa tulla apua pyytämään. Vasta kun hyypiö alkoi keskiviivan päällä virittelemään tajusin että ei vit... SEHÄN AIKOO POTKAISTA! Onneksi oli pieni vaihde, joten nopeuden huomattava lisäys lyhyellä matkalla sekoitti känniääliön tähtäyksen, ja potku tuli liian myöhään.
Häkellyin tilanteesta täysin, enkä osannut muuta kuin näyttää kansainvälisestikin tunnustetun käsimerkin nuorisojoukon suuntaan. Teon syytäkään en viitsinyt lähteä kysymään lievästä alivoimasta johtuen, mutta ilmeisesti kaverista nyt vaan tuntui siltä että pitää päästä potkaisemaan liikkuvaa moottoripyörää http://www.moottoripyora.org/iB_html...cons/crazy.gif
Paljonhan puhutaan mielikuvaharjoittelun merkityksestä vaaratilanteissa. Viisaammat ovat kertoneet, että jos eri toimintamalleja on harjoitellut edes mielikuvituksessaan, on suurempi todennäköisyys päätyä oikeaan - ennalta mietittyyn - ratkaisuun myös "kovassa" tilanteessa.
Siksipä kysynkin nyt teiltä arvon kanssamotoristit: Mikä on oudoin ja vaikeasti kuviteltavin vaaratilanne liikenteessä mihin olet joutunut? Ehkäpä niitä lukemalla kukin meistä voi oppia tunnistamaan uskomattomiltakin tuntuvia vaaratilanteita tien päällä.
Koko kotimatkan asiaa mietittyäni on oma toimintamallini vastaavan tapauksen varalle varsin selvä. Kun seuraava känniääliö alkaa virittelemään potkua keskiviivalla, minä
(1) irroitan vasemman käden kahvasta
(2) nostan vasemman kyynerpääni vaakatasoon sivulle
(3) kallistan yläkroppaani satulassa vasemmalle
(4) tähtään leukaan
En tiedä onko malli oikea, mutta tuskinpa siitä mitään haittaakaan on - onhan kyynerpäässä vahvikkeet http://www.moottoripyora.org/iB_html...round_orig.gif