Kuten jotkut tietävät olen tässä suunnitellut pyöränvaihtoa ja katsannossa ovat olleet yli kiloiset "matkakyykyt" jotka istuvat tuonne sportimpaan luokkaan, mopo kun on meidän taloudessamme ainoa kulkuväline kesäisin ja matkaakin pitäisi pystyä taittamaan mutta silti tietty urheilullisuuskin on vaatimuslistalla. Tänään sain kaverilta sitten koeajoon Busan ja sillä tulikin cruisailtua noin 150 km.
Hukkapätkänä (170cm/65kg) on ollut hieman pelkoja miten tuollainen iso kyykky käsittelyssä taipuu - kuitenkin jo painoa on reilu 50 kg enemmän kuin nykyisessä 600cc Yamahan Thundercatissa ja tehoakin about 70 kaakkia enemmän, väännöstä puhumattakaan. Koeajopelinä oli vuoden 2003 Busa, jossa vakiosta poiketen on kiinni Yoshimuran kokoputkisto ja Power Commander.
Ensi-istahdus pyörän päälle tuntui oudolta, mutta positiivisella tavalla. Istuinkorkeus on matalampi kuin mun yamahassa ja siirtely paikoillaan olikin todella paljon helpompaa - osittain johtuen istuinkorkeudesta mutta myös busan todella matalasta painopisteestä. Pieni heiluttelu puolelta toiselle tuntuman saamiseksi ja sitten valmistautumaan padan tulille laittoon.
Yamahasta poiketen Busa ei käynnistynyt ilman että kytkin on pohjassa, toinen yllätys oli että koneelle piti antaa aika reilusti kaasua että se heräsi henkiin. Ilman kaasua olisi starttia saanut pyörittää vaikka tuomiopäivään eikä mitään olisi tapahtunut - Yamahankun voi käynnistää pelkästään nappia painamalla.
Liikkeellelähtö tapahtui ensiksi varovasti, eihän minulla ollut mitään tietoa kuinka hanakkaasti peli pyrkii liikkeelle jos sitä käskee niin kytkintä tuli luistatettua ehkä hieman liikaakin. Kytkyttimen liike oli todella lyhyt ja se otti ihan "pinnasta" kiinni. Hetki meni totutellessa mutta en sano tuota todellakaan huonosti.
Ajoasento on paljon kyykympi kuin omassa yammussa, itseasiassa sen huomasi ekan 30 km jälkeen kun alaselkään alkoi sattumaan ja ranteet väsyivät - noh, toki aina ajoasennon muuttuessa ensimmäiset päivät paikat kipeytyy joten ei tämä mikään ylläri ollut.
Bussin vaihdelaatikko oli hieman pettymys, välivapaita löytyi ylemmistäkin väliköistä ja aski oli Yammun "tiukkaan" laatikkoon tottuneelle todella tunnoton. Vaihteet kuitenkin löytyivät mutta siltikin olisin kaivannut enemmän tuntumaan "supersportti" kun oli kyseessä.
Hetken ajeltua uskalsin jo hieman lähettää valoista, ykkönen tuntui aika turhalta vermeeltä ja meno alkoi maistuia suizalle vasta kun saatiin kakkonen silmään ja hana kaakkoon. Tuntui ihan kuin ykkösellä lähdettäessä ja liikkeellepääsyn jälkeen hanan kaakkoon laittaminen olisi alkanut luistattaa kytkintä - tiedä sitten kun ei ole vertailukohtaa tuolle. Saman huomasin moneen otteeseen, niin valoista lähtiessä kuin motarin levähdyspaikalta kiihdytellessä. Ykkösen toiminta oli tosiaan kyllä hieman pettymys mutta tehon tuntu kakkosesta ylöspäin oli ihan uskomatonta kusiaiseen tottuneelle - väännöstä tosiaan puhumattakaan, busa nimittäin vääntää todella alhaalta kauniisti.
Jarrut olivat todella pehmeät, liekö syynä kuluneet palat tai pehmeämmät "säädöt" sitten mihin olen tottunut. Myöskin jarraillessa pyörä "nypytti" ihmeellisesti, samanlainen efekti tulee esim kierosta jarrulevystä - voisikohan olla koeajossa olleen pyörän ominaisuus vai bussin yleinen "vika" - tätä vaikea sanoa. Kuitenkin kikotin pysähtyi pyydettäessä joten ei siitä sen enempiä arvailuita http://www.moottoripyora.org/iB_html.../smile_org.gif
Busan vakaus ihmetytti, se kulki kuin juna oli alla minkälaista asfalttia tahansa. Jopa jyrsityllä asfaltilla ja mukulakivillä pyörä kulki kuin raiteilla, toisinkuin oma yamaha joka "ui" suuntaan jos toiseenkin ja sen ajaminen mukulalla tai paskalla asfaltilla ei ole niitä miellyttävimpiä asioita mitä tiedän.
Ensimmäiset sata kilsaa vääntelin yksinäni ja koppasin sitten eukon kyytiin, kaksipäällä ajokin kun on meille aika tärkeää. Ensi kesäksi olisi jokunen matka nimittäin suunnitteilla. Pelkääjän penkki on busassa todella mukavan kokoinen, eikä matkaaja (165cm/55kg) paljoa valitellut - itseasiassa jakkaran mukavuudesta tuli kehuja. Myöskin plussaa oli takana oleva kahva, jota ei monessa pyörässä enää löydy. Emäntä tykkäsi olla bussin kyydissä ja ei minullakaan ollut valittamista kun koeajon alkamispaikalle siirryin bussin takajakkaralla.
Hallintalaitteet olivat aika perinteiset, mitään ihmeellistä niissä ei ollut. Mittaristossa tosin jengakello ja nopeusmittari olivat ristissä yamahaan nähden joten alussa tuli ihmeteltyä kiireessä väärää mitskua. Lisäksi Busan mittaristo on kuin suoraan 80-90 -luvun halpisautosta - ei säväyttänyt todellakaan. En pidä digitaalisista mitskuista mutta en kyllä tuollaisistakaan neulamitskuista mitä busassa oli. Miksei suiza ole ottanut esim kilogixeristä mittareita bussiinkin - olisivat hieman tyylikkäämmät. Mittaristosta tuli mieleen että "Näitähän saanee varmaan biltemasta ostettua"...
Yksi ainoita asioita joka minua jarruttaa busan hankinnassa on sen ulkonäkö, pyörän ulkonäkö ei jotenkin vaan osu omaan silmään - varsinkin keula on mielestäni aika ruma. Noh, toisaalta kaikkeenhan tottuu ja nämä ovat näyitä makuasioita joista ei sovi kiistellä.
Bussi on koeajettu ja vielä pitäisi käydä tyyppäämässä ainakin kawan zx-12r sekä uusi Bemarin k1200s - saapi nähdä miten nuo istuvat hukkapätkälle. Jotain kuitenkin sain tänään vahvistukseksi suunnitelmilleni, se oli varmuus siitä että oikeilla jäljillä ollaan pyörän etsinnässä.
