2-T koneen piristys

Suurin osa tämän foorumin käyttäjistähän on jo Vanhoja Partoja™, ainakin minun vinkkelistä katsottuna. Ja jokainenhan on mitä suurimmalla todennäköisyydellä motonisti-uransa aloittanut vajaatahtisella röpöttimellä. Enkä varmaan väärin oleta, etteikö tätä(kin) olisi yritetty piristetää kaikilla mahdollisilla, ja miksei mahdottomillakin keinoilla? Nyt painaa kokemus ja kantapään kautta koetut temput, mitä kannattaa ja mitä ei missään nimessä? Mitä kaikkea sille pyörälle tuli kaikkien kuningasideoiden jälkeen loppujenlopuksi tehtyä? Ja pyydän, älkää ohjastako Motot.Nettiin ;)

Kannattaisi varmaan kysellä moottorikelkka tai motokrossimiehiltä ainakin jos meinaa pyttyyn koskea, varmaan heillä on jonkin verran erikoistietoutta kanavista ym.

mikä vekotin sulla olis piristettävänä, mä voisin jotakin kertoo jos osaan

</span><table border="0" align="center" width="95%" cellpadding="3" cellspacing="1"><tr><td>Siteeraus (tate @ Helmi. 18 2003,10:41)</td></tr><tr><td id="QUOTE">mikä vekotin sulla olis piristettävänä, mä voisin jotakin kertoo jos osaan[/QUOTE]<span id='postcolor'>
Tuo on aika oleellinen tieto. Vanhemmissa vehkeissä, eli ennen näitä läppävehkeitä, on esim. pakoputken muotoilu (=vastapaine) yksi tärkeimmistä tekijöistä. Homma menee enemmän ääniaaltojen ym. henkimaailman asioiden puoleen. Useimmat meistä on varmaan virittäjän uran aloittaneet tunturi/solifer linjalla. Siinä viritys oli onnistunut, jos vauhti ei kovin paljon tipahtanut. Ja syynä oli useimmin, että bensa holahti suoraan pakariin antamatta lisää tehoa vaikka oli pantu isompaa kaasutinta, viilattu männän helmoja jne.

Hehe, siinä kävi viila kuumana, oliko noin että imukanava ylöspäin viilattu ja pakokanva ales, tai päinvastoin.
Sitten oli tietysi kannen hiominen/sorvaaminen.
Ja jos ei halunnu että setä sininen kattoo kaasutinta liikaa, niin suuttimen vaan auki, ja kanava hiottiin...

Voi niitä aikoja...

Paineilma vingulla tuli paras jälki ja nopeiten. Imukanavaa alta ja pakokanavaa päältä,niin ja sivuilt kans tietty. Ja mäntäkiin muotoiltiin. Ja Läppäventtiilit laitettiin. Kannesta pari milliä veks. Johan tuli nostalginen olo http://moottoripyora.org/iB_html/non...ns/biggrin.gif
Oi niitä aikoja...

Kaasutin irti ja porakoneella reikä niin suureksi kuin vain seinämiä piisaa+isompi suutin, tai sitten isompi kaasutin. Samoin imukanava pitää olla yhtä iso kuin kaasuttimen rööri. Tehoputken mitoittamiseen löytyy netistä suomenkielisiä yksinkertaisia ohjelmia. Niihin vaan oikeat arvot paikalleen ja putkea tekemään. vrum vrum http://moottoripyora.org/iB_html/non...02moto_prv.gif Pakoaukko voi tietysti muotoilla, yläosasta ja sivuilta. Kaareva yläosa=vääntävämpi kone suora=enämpi kierroksia huonompi vääntö. http://moottoripyora.org/iB_html/non...lookaround.gif

</span><table border="0" align="center" width="95%" cellpadding="3" cellspacing="1"><tr><td>Siteeraus (rigor @ Helmi. 18 2003,13:49)</td></tr><tr><td id="QUOTE">Kaasutin irti ja porakoneella reikä niin suureksi kuin vain seinämiä piisaa+isompi suutin[/QUOTE]<span id='postcolor'>
Ja tyhjäkäynnin voi yleensä unohtaa tämän operaation jälkeen. Mutta pohje kasvaa käyntiin potkiessa, ellei satu asumaan mäen päällä, jotta lykäten käyntiin. Kaasuttimen kurkun kasvaessa virtausnopeus vastaavasti laskee ja jos se laskee liikaa, ei bensa sumuunnu pienillä käyntinopeuksilla, tarvitaan kierroksia, ennenkuin mylly herää. Ja potkimalla voi olla hankala saada niitä tarpeeksi. Muutama kaasari tuli minimörkönä tärvättyä... http://moottoripyora.org/iB_html/non...s/nixweiss.gif

Kyllä pv:n kaasutin on ainakin toiminut erittäin hyvin 17mm porattuna. Laakista käymään ja tyhjäkäynti ihan hyvä *http://moottoripyora.org/iB_html/non...ons/tounge.gif Muita kaasuttimia ei sillon pienenä tullut porattua, joten muista merkeistä ei ole tietoa. Helpointahan on hankkia isompi kaasutin. http://moottoripyora.org/iB_html/non...lookaround.gif

Jos pyttyä lähtee viilaamaan, että tietäis missä raja kulkee, niin kannattaa ottaa tussi kätöseen. Pytinki irti ja männänlakeen merkit männänrengastappien kohdalle. Jos jää liian hilkulle tai menee yli, niin pytty on entinen. Kuten edellä tuli jo ilmi, niin hyvä tapa saada tehoa on nostaa ja levittää pakoaukkoa, laskea imuaukkoa, ehkä myös levittää. Imukanavan suun halkaisija sama kuin kurkun ja pakoaukon sama kuin käyrän, ei esim 20mm kaasari ja imuaukko 15mm...
Puristussuhdetta voi muuttaa ottamalla millejä kannesta/pytystä. Taitava nikkari voi muuttaa myös ajoituksia ottamalla sorvissa pytyn alatiivistepinnasta tavaraa pois, puristuksetkin kasvaa...
Männän viilaaminen on hiukan niin ja näin, äkkiä saa hiukan lisää tehoa koskematta välttämättä mihinkään muuhun, mutta samalla vaara kiinnileikkaantumisesta lisääntyy. Mäntä kun ottaa suuren osan palamisesta syntyvää lämpöä vastaan.
Tästä syystä männänlakeen ei pitäisi koskea, lämpö voi muuten siirtyä ikävällä tavalla männänrenkaille...
Pakoputkiston virtaukset (paisunta, vastapaine) ja kaasutin ovat taas oma lukunsa...
Muista myös tarkistaa sytytys ja erityisesti sytytystulpan sopiva lämpöarvo.
http://moottoripyora.org/iB_html/non...icons/wink.gif

Kerrassaan loistavaa, arvokasta tietoahan löytyy kuin löytyykin :)

Fillarina toimii piikkinen, uudenmallinen DT R, ja mulla on jo siihen pultattuna isompi kaasari sekä "teho"putki. Lähinnä itse koneen puolelle tarvisin (loistavia?) vinkkejä. Juuri puristussuhteiden ja paineiden yms tiedot ja vaikuttamiset kiinnostaa kovasti

Parin vuoden yhteiselon aikana Roudin kanssa totesin että tehtaan kuosissa taitaa olla paras. Tai no Boyesenin läpät olivat kieltämättä hyvä ostos, se prkle löi takarenkaalla tyhjää ihan kuivalla asfaltilla kun nykäisi vaijerin kireälle kallistaessa!
Kansi ja männän pää oli tullut putsattua karstasta ja kiillotettua mutta se ei lisää tehoa, auttaa vain pitämään sen mitä on vakiona.
Muut muutokset, eli suutin ja putki, olivat susia. Eivät olleet toki omaa käsialaa vaan vaihtokoneen mukana tulleita, ja mitä myyjine ammattitaidosta tiedän, saattoi olla että tehottomuus johtui ammattitaidottomuudesta.

Jos yritysten ja erehdysten jälkeen olisi ollut rahaa, olisin todennäköisesti sittenkin ostanut Micronin putken ja 190 suuttimen, mutta ne jäivät joten en osaa sanoa mitä oisivat tehneet...

I alla fall, sanoisin että Yammun koneesta paremman tekeminen vaatii melkoista ammattitaitoa ja sinuna jättäisin sen siihen missä on. Teho/vääntö-suhteet ja koneen luonne kärsivät kaikesta muuntelusta, toisaalta v*ttumainen kone saattaa olla jännempi ajaa, mutta mikäli käyttöä ajattelee niin veikkaan että Yamaha asiiyantuntiiyat ovat hiukan paremmin perillä asiasta kuin virittäjät. Muista kuitenkin sisäänajaa pärrä kunnolla, äläkä revittele kylmänä. 20% tehoista pois jos rääkkää tahtikonetta, ja siitä on todisteet dynamometriltä http://moottoripyora.org/iB_html/non...icons/wink.gif

...osta suoraan 150cc/180cc pytty ja isompi kaasari siihen!