1. Pikatiellä joku käänty kotilolla eteen. Onneks ei ollu vauhtia ku sen 90 ja ehtisin väistää, autokin hiffas jopa jarruttaa ennen ku mösähti. Sen jälkee oonki kytänny melko hysteerisesti että mitä risteyksissä tapahtuu..

Syy: selän takaa paistava aurinko.

2. Kolmion takaa joku kotilolla eteen. Sade justiisa kastellu ihan uuden asfaltin. Hetki siinä luisteltiin millon mitäki peri, mut pystyssä pysyttiin.

3. Kolmion takaa pakettiauto + traileri. Onneks pyörässä oli hyvät jarrut ja mulla silmät päässä.
Ohan näitä kun vaan muistas kaikki  :)

1. Toista kertaa mutkapätkällä ja ensimmäinen nopea vasemmalle kaartuva mutka, osaavampi kaveri ajo edellä ja tietysti piti perässä pysyä. Tien reuna rupesi lähestymään uhkaavasti ja usko rupes loppumaan, onneks oli sentään järkeäkin mukana, kaasu pois, ukko pystyyn ja vasen jalka smoto tyyliin tienhen kiinni, säikähdyksellä selvittiin.

Syy: kokemattomuus, liikaavauhtia taitoihin nähden

2. Mökkireissulla taas veljen perässä ajamassa, veli lähtee jonosta ohi juuri ennen loivasti oikeelle kaartuvaa ylämäessä olevaa mutkaa, katsoin hetken autojen välistä että tuleeko ketään vastaan, ei tullut eli lähdin perään. Juuri kun olen päässyt ekasta autosta ohi tulee tottakai se vastaantulija. Siirryin keskiviivan päälle niin lähelle vieressä olevaa autoa kun vaan uskalsi mennä ja jarrutin takarenkaan lukkoon. Pääsin juuri vieressä olleen auton taakse kun vastaantulija suhahti ohi. Vaati aikapitkän suoran ennenkun uskalsi lähteä seuraavan kerran ohi.

Syy: malttamattomuus, perässä piti pysyä
Suora tie tänään Kuurilassa. Vauhtia sallitut 80-90 kmh. Katse harhaili oikealla, missä pellon takana radan viertä kulkee huoltotie, jolla olisi joskus kiva vetää kilpaa junien kanssa...

Keskellä suoraa on risteys, missä suoraan yhtyy tie vasemmalta. Vasemmalta tulijoilla on kolmio.

Siinä ajatuksissani pörrätessäni huomaan yhtäkkiä vasemmasta silmäkulmasta, että "tuohan tulee päälle, jumaliste!" Vasemmalta tulevalla tiellä oli huomaamattani lähestynyt risteystä vanha pariskunta punaisella Pösöllään. Pappa eikun posottaa ympärilleen katsomatta risteykseen kääntyäkseen vasemmalle. Meikäläinen tulossa törmäyskurssilla parinkymmenen metrin päässä lasissa se 80-90.

Jarruttamisesta oli tuossa vaiheessa turha haaveilla. Hallitut kaatamiset ja muut sirkustemput on niitä varten kun sellaisiin uskoo. Jäljelle jäi siis väistäminen. Oikeata nyrkkiä eteen ja oikealta pientareen kautta ohi! Aikaa oli tuskin pari sekuntia. Mielessä vilahteli irti leikkautuneita vasemanpuoleisia jäseniä ja muuta mukavaa.

Tuli kerralla rahastettua kaikki ne pösilöt harkat, kun olen kiemurrellut pikatiellä ja yrittänyt sata lasissa pujotella keskiviivanpätkiä. Työntövastavihtaohjaus rulettaa!

Ja lopulta kaikkein eniten tässä harmittaa se, että päästin moisen tapahtumaan. Näkyvyyttä oli ja niin poispäin. Silloin, kun ajetaan noiden muiden vielä idiootimpien joukossa, ei saa katsella puskia ja unelmoida!

On mukavaa päästä tänään tänne tekemään tuhannes lisäys. Be carefull out there!

Ja sitten  :bisseä:
Keskiviikkona Helzinkissä Ruoholahdentiellä. Klo 16 ruuhka. Liikenne teki perus pumppausliikettä liikennevalojen takia. Seurasin peileistä takana tulleen kotilokuskin puuhastelua ja päätin pitää kaveria hieman tarkemmin silmällä. Jono lähti jälleen vetämään ja pysähtyi kuin seinään 100 metrin jälkeen. Peileistä ehdin katsomaan, ettei SEAT-kuskia kiinnostanut liikenne vaan joku ihan muu -> tuikkasin autojen väliin keskelle. Luojan kiitos niin tein, sillä kotilo tuli renkaat lukossa alle metrin päähän edessäni olleen auton takapuskurista.

Syy: kotilokuski kiinnitti huomionsa muualle. Selvisin, koska olen täältä lukenut kauhutarinoita yliajoista. Kotiin päästyäni kaivoin kaappiin unohtuneen selkäsuojan ja otin sen aktiiviseen käyttöön.
1. ajoin tietyömaalla asfaltin vierellä (idiootti, tiedän) tärytetyllä sorkulla reipasta marssivauhtia kun eteen tulee puolimetriä syvä loivareunainen monttu -> ilmat pihalle etuiskareista ja äijästä mutta pystyssä selvisin

2. metsäautotiellä tulee tukkirekka täydellä kuormalla vastaan, en viitsinyt jäädä odottamaan väistääkö, vedin hondan ojan pohjalle

3. venäjällä tukkirekka hiekkatiellä vastaan peräkärry sivuluisussa poikittain koko kaistan leveydeltä. Oikes juuri ennen meitä, olin toinen letkassa mutta lähetä meni silti...

Tienpäällä läheltäpiti on yleensä aina liian suuri tilannenopeus, liian kovaa kurviin tai risteykseen jne. Kaupungissa henkilöautojen kaistanvaihdot ja perään ajot, niitä toki voi ennakoida huomioimalla ympäristöä ja ajamalla itse "loogisesti" ts. jotenkin siten kuin muut olettaa sinun etenevän (käytän yliherkästi vilkkua, vältän älyttömiä kiihdytyksiä jne. )
1. Työstä lähdettyäni kiireellä kaverin perään ja pienoista ylinopeutta ajettuani sain kaverin kiinni viimeisessä tien risteyksessä, ennen kotia. Nyt näytetään kaverille tyyliin urku auki. Parisataa lasiin tutulla tiellä ja sitten muistaa seuraavan mutkan, tehokasta jarrutusta, mutta vauhtia liikaa, mutkassa hiekkaa, huonot kamat päällä(toppatakki ja college housut), joten ei uskalla kantata jos vaikka lähtee alta ja asfaltti ei ole pehmeä... päätöksenä pyörän nosto suoraan ja ohjaus suoraan kohti mutkan jälkeen aukenevaa peltoa. Vauhtia vielä reilusti. Pyörä luiskahtaa alta ojaan viettävässä reunassa ja saa jatkaa omineensa matkaa, mies pyörii yksin vapaana ja kypäräkään ei kolahda maahan. Armoton kiroaminen ja nopea nouseminen tienlaitaan huitomaan kaverilta apua, joka kerkesi paikalle vasta kun olin kaatunut ja kerennyt juoksemaan tienlaitaa. Nopeudesta kertoo jotain se, että tienristeyksestä mutkaan on n.500m. Pyörästä katteet ja etupukki solmussa, pumput antoi onneksi kiinnityksistä periksi ja eivät menneet solmuun. Multaa ja paskaa paikat täynnä. Itsellä naarmu nilkassa... uskomatonta tuuria... en tuon jälkeen ole koskaan ajanut ilman ajokamoja edes lyhyitä matkoja.

Syy: tilannenopeus, provosoituminen

2. Piikkiaikoina pimeässä sadekelillä tutun auton perässä ajoin liian likellä ja auton alta paljastui rusakon raato keskelle ajouraa. Nopea väistöliike ja selviän säikähdyksellä. Turvaväli on ollut siitä lähtien kunnossa.

Syy: turvaväli, ennakointi
Kesällä -07 suunta kohti Saynätsaloa, n.25 km Tuohikotin suuntaan tiukahko mutka oikeaan kanttaan pyörää keskellä omaa kaistaa kohti tulevaa mutkaa, onneksi huomaan LUJAA lähestyvän sinisen auton viime tingassa saan nostettua pyörän pystyyn ja väistettyä pientareelle. Auto leikkasi vain n.95% mutkasta. Emäntä säikähtää aivan helevetisti, mieli teki kyllä kääntää pyörä ympäri ja ottaa ko. sankari kiinni...jotenkin jäi semmonen fillis ettei aivan selvinpäin tainnu olla liikenteessä. 5 minsan tauon jälkeen päätettiin sitten jatkaa matkaa eteenpäin...
1. Tutulla mutkatiellä 80-alueella tutulla Kawa-sotaratsulla kunnon kanttailuissa. Sen parhaan mutkan jälkeen koko tien pahin mutka, sokea tiukkeneva oikea ylämäkeen niin että keventää, ja reipasta ylinopeutta pimeästä kohdasta vastaantuljoiden kaistan keskellä. Äkkiä pyörä omalle kaistalle ja eikös seuraavan mutkan takaa tulekin jo auto vastaan.

Syy: Liiallinen kepitys omaan taitoon ja pyörään nähden.

2. Campingiin lähdössä kahta päälle laukut kiinni ja telttakamat takana vielä. Helsingissä päässyt ajamaan alle 10 min, kun Töölössä 90 asteen oikeassa (kuivalla kelillä) viemärikannen päältä. Takarengas alta, jalkatapit kirskuttaa maata kelpo sladissa mutta saan jotenkin potkaistua pyörän pystyyn. Kyytiläisellä viikonlopun nilkka hiukan kipeänä - onneksi en itse aja metriäkään ilman buutseja tai olisi käynyt varmasti molemmille heikommin. Vauhtia alle 40.

Syy: Huomiokyvyn heikentyminen - huono takarengas.
1 Hiekkatie, 'hiukan' sudittelua, notkelmaan, josta nyppylän jälkeen kääntyi tiukka oikea ja sitten loiva vasen.

2 Tiukkaan oikeaan vika ajolinjaa ja liian kovaa... Ei ollut enää pudasta vaan hiekkaa ajouran vieressä, kun en tarpeeksi saanutkaan taitettua.

3 Ojaan, josta nousu loivassa vasurissa takaisin tielle....

4 Tuttu paikka, liikaa nopeutta. Onneksi ei vastaantulijoita!!

5 Oma syy, ei kenenkään muun!
Olin menossa yhtenä aamulla töihin ruuhkan hiljennyttyä ja odottelin yhdessä valoristeyksessä vihreiden vaihtumista. Olin ainut ajoneuvo ko. risteyksessä ja olin ajamassa suoraan. Vihreät vaihtuivat, lähdin liikkeelle, katsoin vaistomaisesti vasemmalle ja sieltä tuli iso kuorma-auto ~50-60km/h. Pysähdyin, koska kuorma-auto ei osoittanut hiljentämisen merkkejä. Niin vaan kuorma-auto ajoi täyttä vauhtia päin punaisia. Keskellä risteystä kuskin pää alkoi pyöriä (liekö hokasi mitä tuli tehtyä?).

Syy: vasemmalta tullut ajoi päin punaisia.

Mitä tästä opimme: kannattaa liikennevaloissakin varmistaa, että kukaan ei tule päälle. Onneksi katsoin silloin sinne vasemmalle, ja nyt olen vielä entistäkin varovaisempi.

Menossa kehä 1 itään päin ja hetken kuluttua kääntymässä Hämeenlinnanväylälle keskustaa kohti. Kannelmäen/Haagan liittymästä tulee autot samalle kaistalle, joka kääntyy keskustaan. Itsellä vauhtia 80-90, Kantsusta tulevalle autolla ~40, ajan kaistan vasenta laitaa, koska oikealla on koloja asvaltissa(jyrsitty jotain merkintöjä pois). Ajattelen, että ohitan tämän auton ja vaihdan kaistaa...voihan vit.. se tulee eteen ilman vilkkua. Selvittiin tällä kertaa tiukalla jarrutuksella, jotain jarrutuksesta kertoo se, että kumi vingahti pari kertaa. Onneksi ei tullut ketään kovin lähellä takana.

Opetus: Suhtaudu kaikkiin niin, että ne yrittävät tappaa sinut. Älä oleta, että ihmiset käyttäisivät vilkkua. Väärä liikenteen lukeminen, olisin voinut myös hiljentää aiemmin ja vaihtaa kaistaa tämän auton taakse.

Ihmettelyä: Miksi ei käytetä vilkkua? Miksi ei kiihdytetä liikenteen nopeuteen kiihdytyskaistalla?
Lauantaiaamupäivä Tampereen Koivistonkylässä. Näkyvyys hyvä, tien pinta puhdas ja kuiva. Ajelin rauhassa kahden auton perässä Koivistontietä Euromarketille päin, kun nainen päätti lähteä liikkeelle oikealta huoltoaseman pihasta edellä menevän auton jälkeen suoraan eteeni. Nainen huomasi minut ja pysähtyi, kun oli jo ajanut auton keulan kokonaan minun kaistalle. Onneksi vastaan ei tullut ketään ja ehdin väistämään vastaantulevien kaistan kautta. Tilanne syntyi kuitenkin niin nopeasti etten ehtinyt edes viittomakielellä kommunikoimaan. :p
Pakko mainita yksi viimeviikonloppuna ollut tilanne.. vaikkei se mikään  kummonen ole, sitä peruspaskaa  :vi**ttaa: .
No, anyway. Ajelin tässä Oulun keskustassa.. ja jotenkin osasin ennakoida, että tuolta vasemmalta saattais tulla joku mulkvisti kylkeen, vaikka sieltä tulevan täytyykin väistää. Ja siinä risteyksen edessä oli vieläpä iso pakettiauto, mikä peitti sen näkyvyyden sinne vasemmalle. ONNEKSI aloin hidastelemaan siltä varalta, jos sieltä sattuisi tulemaan joku venäläistä rulettia pelaava hullu. NO KUINKAS OLLAKAAN, niinhän sieltä tuli. Mukulakivet olivat ihan märät (lue:liukkaat) koska satoi vettä, mutta onneksi sain mopetini pysähtyyn koska ennakoin sen tilanteen ja olin hidastanut nopeutta hyvissä ajoin. Ja arvatkaahan, se hiton autokuski näki mut, mutta silti vaan valuu mun eteeni.. helvetti sentään!!!! Vaan kyllä mä puistelin siinä päätä, ja sit se tollo vielä pysähty siihe keskelle tietä.. no voi hyvää päivää mikä idiootti! Olis nyt menny sitten siitä kerta piti tunkea eteen. Jos vauhtia olisi ollut enemmän, eli en olisi ennakoinut että joku voi tupsahtaa sieltä eteeni, seuraamukset olis ollut:
Moottoripyörä auton kylessä, kuski maassa tekemässä tuttavuutta mukulakivien kanssa!  :vihainen:
Tänään töistä kotiin matkalla meinasin päätyä rekan perän koristeeksi. Rekka oli vaihtamassa liittymästä kaistaa vasemmalla ja itse vaihtamassa kaistaa oikealle rekan taakse, katson viereeni että tilaa on ja kun katson takaisin eteen niin rekka onkin melkein pysähtyneenä. Nopealla jarrutuksella ja säikähdyksellä selvittiin.
Syy: Ruuhka, rekka ei päässyt vaihtamaan kaistaa joten joutui melkein pysähtymään, oma tarkkaavaisuus muualla, liian pienet turvavälit.
Tähän mennessä tasan 1 kpl, tänään aamulla.

Parkkihallilta lähdettäessä ensimmäisenä T-risteys, jossa itse tulen sivutieltä, joka yhtyy 4-kaistaiseen tiehen. Risteys on normaalisti valo-ohjattu mutta viime viikonlopun aikana joku on rullannut tuon valo-ohjauksen kaapin siihen kuntoon että valot ei enää edes vilkuta keltaista vaan ovat täysin pimeänä. Siitä risteyksestä minun pitää kääntyä vasemmalle, eli ensin kahden kaistan yli ja sitten kaasua. Aamulla liikenne on suht hektistä kun Laajasalon ja Jollaksen työläiset painaa +70km/h viidenkympin alueella keskustaa kohden (sinne minne minäkin), liikenne toiseenkin suuntaan on aika rajua ja kun joukossa poukkoilee useampi paikallisbussikin ei kovin montaa pyörän mentävää rakoa löydy liikennevirrasta.

Aamulla odottelin suojatien päällä 4-5min että sopiva rako löytyy. Lopulta vasemmalta ei tullut ketään, ja oikealtakin vain kaksi autoa, molemmat oikealla kaistalla jolloin ajattelin että voin hyvin siirtyä vasemmalle kaistalle ja kiihdyttää siinä vauhdin sopivaksi. Ei muuta kuin ensimmäisten kaistojen yli, vilkaisu vielä oikealle ja vasemmalle kaistalle. Samassa suhahti keulan ohi musta corolla. Matkaa auton ja pyörän välissä oli 2 metriä, jos sitäkään. Eikä kyseessä ollut edes se jälkimmäinen näistä kahdesta autosta (jolloin kyseessä olisi ollut ohitus) vaan sen kahden auton letkan ensimmäinen ajoneuvo oli vaihtanut kaistaa keskellä risteystä, enkä edes näe syytä miksi. Noi kaksi kaistaa jatkuu samaan suuntaan vielä ainakin kilometrin ennen kuin se oikea kaista päättyy...
1. Kaupunki ajossa Porvoossa jonon pysähtyessä liikennevaloihin paniikki jarrutus ja takapyörä lähti alta pois. Onneksi en kaatuntu.

Liian lyhyt turvaväli

2. Auto kääntyi eteen. Onneksi huomasin ajoissa ja vauhti oli maltillinen niin sain hiljennettyä.

Autoilija ei huomannut tai ajatteli ehtivänsä livahtaa edestä.

Näillä menty toistaseksi..
Käännyin kehä III:lta Tikkurilaan. Vilkku päälle, katsoin että oikealla ei ollut ketään.  Käänsin kaistalle. Takana tullut 406 Pösö Tuikkasi ilman vilkkuja oikealle puolelle, kylkeen kiinni.

Onneksi peilissä jotain vilahti. Nopea ohjausliike, en siirtynyt kaistalle...Pösö jatkoi hetken rinnalla. jarrutti ja veti takaisin vasemmalle, Kehälle...
Mukava olo kun ranskalainen pelti on aivan oikeassa jalkatapissa kiinni.

Pösökuskin vieressä istunut tukevahko ikänaisolento näytti vielä mennessään keskisormea.
Sellainen kaunokainen oli ihan oikein noin perhanan sokealle kuskille - ellei se ilmestys ollut sittenkin opaskoira...

:orgmp: ajakaahan turvallisesti  :orgmp:

1. Olin ajellut jo pidemmän tovin ympäri kylää, alkoi hiukan jo väsyttämään ja ajattelin, että nyt on aika mennä huilailemaan. Tulin valoristeykseen, yksi auto odottaa valoissa, valot vaihtunut jo vihreälle mutta auto ei liiku. Vaihdoin vaihteen pienemmälle, mutta ajoin kuitenkin melko normaalia vauhti n. 30-40km/h, auto ei edelleenkään liikkunut, tajusin liian myöhään, että kuski ei huomaa vihreitä, joten napakka jarrutus ja väistö oikealle kaistojen väliin. Vilkku osui hiukan auton takapeltiin, ei onneksi muuta.

Syyt: Väsymys, liika luottamus autokuskiin, autokuskin kiinnostus valojen vaihtumiseen.

2. Löysin uuden mutkapätkän lähiseudulta, ajelin toista kertaa sitä reittiä eli se oli jo ihan tuttu pätkä.  :;):
En tiedä syytä, mutta ajon jostain syystä muutaman mutkan tosi rauhassa ja varovaisesti. Onneksi näin tein, koska yhdessä oikealle kaartuvassa mutkassa vastaan tuli täysperävaunurekka joka selkeästi oli ennenkin ajanut kyseistä pätkää ja kaveri käytti 80% tien leveydestä mutkan kohdalla.
Huomasin ajoissa rekan ja ehdin väistämään tien reunaan ennen kolahdusta.

Syyt: Täysin rekkakuskin, helppohan se on ajaa 30 tonnia painavaa myllyä, kun kaikki vastaantulevat jäävät toiseksi, kusipää!  :vihainen:

Ensimmäistä kautta ajelen ja todellakin varovainen saa olla. Ei taida yhtään ajokertaa olla, että ei olisi ollut jonkunlainen läheltä piti tilanne.  :(
Tulipa taas mieleen jo parin vuoden takaa.

Kaverin kanssa kahta päälle jossain Kauniaisissa päin, meikäläinen kuskina uskollisella Kawalla liikennevaloissa. Piti sitten näyttää Hondaan hurahtaneelle kaverille miten valoista lähdetään 750 kuution ja 50 villihevosen voimin. Kierrokset likemmä seitsemään tonniin ja kytkintä ylös kun vihreä vilkkuu, noh Kawahan puraisi monttuun lisäpainon ansiosta kuin liimattuna sillä seurauksella että ripeän lähdön lisäksi keula karkasi likemmä 60 asteen kulmaa. Kaasu kiinni ja takajarrusta, tulipa keula ainakin ripeään alas. Loppumatka mentiinkin sitten vähän iisimmin.

Syy: Kawasakin ymmärryksen ylittävä teho ja pito, yhdistettynä pään keltanestetason nousuun ja pätemisen tarpeeseen.
Täytyy heti lisätä vielä yksi. En oikein edes tiedä/ymmärrä, kuinka läheltä piti tilanne eilen oli.
Ajelin eilen illalla noin seitsemän aikoihin ympäri kyliä, päätin lähteä testaamaan uutta pleksiä kunnon nopeuksilla, joten siirryin isommalle tielle.
Satasen alue, pakettiauto edessä ja hyvä suoran pätkä, ei vastaantulijoita. Kaistan vaihto, napakka kiihdytys, nopeus noin 120 - 130 km/h, takaisin omalle kaistalle. Heti kun pääsin omalle kaistalle pyörä alkoi perseen alla heittelehtimään puolelta toiselle ja melko reilusti.
En ehtinyt kauheasti ihmettelemään, käsi pois kaasulta, pyörä heiluu kuin heinämies, varovaista ohjausta tien reunaa kohti, pyörän heiluminen lisääntyy ihan saatanasti, jotenkin sain sen tien reunaan ja pysyin pystyssä.

Hengityksen tasausta, pieni huilaus, pois pyörän selästä tarkastamaan mitä vittua on tapahtunut.

Takarengas paskana  :kääk: Oli sitten hajonnut reilun satasen vauhdissa!  :vihainen:

En vieläkään ihan tajua, että oliko tuossa hengenlähtö tai vakava loukkaantuminen kuinka lähellä, todennäköisesti oli, koska nopeus oli reilu ja pyörää ei kauheasti ohjailtu.

Syy:  :dunno:  En minä tiedä, renkaat on tietääkseni tehty kestämään yli satasen nopeus, renkaat oli tänä keväänä vaihdettu. Ei käsitystä. Yritin tarkastaa renkaan, mutta mitään en löytänyt.  :dunno:
No ihan taatusti vaaratilanne, melkeen enemmän kuin läheltäpiti tilanne. Hyvä että RvN selvisit :)! Kyllä niiden renkaiden pitää kestää 2X tuo käyttämäsi nopeus ja jatkuvana! Mikä rengas? Mahdollisia syitä; valmistusvirhe, jokin terävä esine hajoittanut renkaan siinä tilanteessa tai jopa aiemmin, asennusvirhe, ilkivalta tms.  :dunno: Mitä sitten voisi itse tehdä paremmin, ei tule mieleen kuin säännölliset ajoonlähtö tsekkaukset ???! Toivottavasti oli viimeinen ajossa hajonnut rengas!
Minulta meni tiistaina Ahvenistolla vajaa 500km ajettu Michelin Pilot Road 2 CT takanen noin 100 vauhdissa, juuri ennen Tarun mutkaa. Renkaasta löytyi kulutuspinnasta luokkaa 3-4cm leveä poikittainen "viiltojälki" josta enimmät paineet pääsivät purkautumaan.
Lainaa (6Gear @ Touko. 16 2008,09:23)
No ihan taatusti vaaratilanne, melkeen enemmän kuin läheltäpiti tilanne. Hyvä että RvN selvisit :)! Kyllä niiden renkaiden pitää kestää 2X tuo käyttämäsi nopeus ja jatkuvana! Mikä rengas? Mahdollisia syitä; valmistusvirhe, jokin terävä esine hajoittanut renkaan siinä tilanteessa tai jopa aiemmin, asennusvirhe, ilkivalta tms.  :dunno: Mitä sitten voisi itse tehdä paremmin, ei tule mieleen kuin säännölliset ajoonlähtö tsekkaukset ???! Toivottavasti oli viimeinen ajossa hajonnut rengas!

Olin ajellut jo reilun tunnin ja tarkastin lähtiessä katseella pyörän läpi, niinkuin aina, ilkivalta on pois suljettu, pyörä on jatkuvasti autotallissa.

Renkaan merkistä en ole ihan varma, mutta Pirelli Diablo Corsat ne taisi olla.

Asennusvirhe ja valmistusvirhe selviää kun huoltoliike hakee pyörän tänään ja vaihtaa renkaan, täytyy toivoa, että vanne ei mennyt huonoksi, kun menee omasta pussista korjaus.  ???

Toivottavasti ei tarvitse enää toista kertaa samaa kokea.  :kääk:
Olin valottomassa sivutien risteyksessä odottamassa että vasemmalta tuleville päätietä ajaville vaihtuu punaiset valot. Katselin että sadan metrin päässä vasemmalta päätietä lähestyy valkoinen teinibemmu, ja valot juuri vaihtuneet oranssille. Siinä sitten valmistauduin ylittämään päätietä ja nostin kytkintä juuri kun päätien valot vaihtuivat punaiselle. Seuraavaksi se sadan metrin päässä ollut bemmu sujahtaakin puolen metrin päästä keulan ohi, puoli sekuntia myöhemmin ja olisin siirtynyt keulakoristeeksi.

Oma moka oli yksinkertaisesti vain se että ei saa luottaa 5 sekuntia sitten vallinneeseen tilanteeseen, vaan pitää tarkistaa tilanne välittömästi 1 sekunti ennen kuin ylittää tien. Toinen oma moka oli oletus siitä että vielä valoista kaukana oleva auto ilman muuta alkaa jarruttaa koska valot on vaihtumassa punaisille.

Lieneeko autoilijan moka sitten se että painoi kaasun pohjaan ja väkisin tuoreista punaisista läpi.

Tulee jatkossa katseltua hyvinkin tarkasti että tie on vapaa, sen verran hyvin jää kestomuistiin nuo autojen keulat.
Tänään Tampesterissa. Ajelin viienkympin alueella 50-55km/h ja tien viereen oli parkkeerattu autoja. Sieltä sitten joku aukaisi oven juuri eteeni ja hilkulla oli etten olisi kerennyt väistään. Onneksi olin hereillä. Eiköhän sitä taas tule varottua entistä enempi noita parkkeerattujakin autoja.
Noniin, ekan kauden ensimmäinen kalsaripyykki koettu:

Ajelin tänään noin tunti sitten stadissa Pitäjänmäellä Kaupintietä Vihdintielle päin. Vihdintien risteykseen tulee kaksi kaistaa, joista vasemmanpuolimmaiselta saa jatkaa suoraan tai kääntyä vasemmalle, ja oikeanpuolimmainen kääntyy oikealle. Hieman, n. 50 metriä ennen liikennevaloja vasemmasta kaistasta jakautuu vielä kolmas kaista, josta käännytään vain vasemmalle. Noh, keskikaista oli tukossa autoista siten, että vasemman kaistan haarautumiskohdassa oli juuri mopon mentävä reikä autojen ja sulkuviivan välissä. Tarkoitus oli livahtaa välistä vasemmalle kaistalle, kun yhtäkkiä alkoi kuulua suhinaa/jyrinää. Jonkin vaiston varassa jarrutin keskikaistalla olevien autojen perään, kun vasemmalta puolelta ehkä n. metrin päästä pyyhältää VASTAANTULEVIEN KAISTALLA Lassila & Tikanojan jäteauto varovasti arvioiden n. viittäkymppiä, vetäen sitten liinat kiinni pysähtyen vasemmalle kääntyvien kaistalle.

Ei uskoisi roskakuskeilla kuitenkaan vielä ihan noin kiire olevan niitä dumpstereita tyhjentämään. Jos olisin tulpat korvissa ajellut, niin luultavasti olisin päätynyt roska-auton keulakoristeeksi. Sääh jos omistan joskus taloyhtiön tai pari, niin jätehuolto ei kyllä ole em. puljun vastuulla! :hanuria:
Varoitus: ei sisällä mitään maata mullistavaa

Kävipäs eilen itellekin sit ekaa kertaa niin et joutu vähän säikähtämään...
Tuusulan motarilla vähän kehä I:n liittymän jälkeen ku ruuhka-aikana jengi kaahaa himaan, ni normaalisti alkaa jono hidasteleen.
Näin eilenkin ja tulin ohituskaistaa pitäen hyvän turvavälin edellämenijään. Oikeanpuoleinen kaista oli jo melkein pysähtynyt ja vasen kaista veti ~60km/h, jolloin V70:n (minkäs muun ku Volvon) kuski päättikin pysähdyksistä vaihtaa kaistaa oikealta vasemmalle hiukan ennen minua.
Onneks tuli seurailtua tilannetta, ku on noita sankareita nähny aikasemminkin niin tekevän, kiire ku on kova kotiin....
Käsi oli jo valmiiks jarrulla, ku odottelin et kohta alkaa vasenkin kaista hidastaa reilusti.
Ei siinä ehtiny ku jarruttaa vetää ihan vasemmalle (sulkuviivan päälle/yli varmuuden vuoksi, vaikken ihan lähelle tullutkaan) ja yrittää vilkuilla peileihin, ettei kukaan puusilmä iske perseeseen. Volvo kuski ei vissiin pahemmin huomannu mitä aiheutti, vaikka yrittikin sillä luuskallaan kiihdyttää kovasti.
Ekaa kertaa meinas nousta keskisormi, mut maltoin mieleni.

Normaalisti tulee tuuskilla vilkuiltua peileihin tosi paljon ja niin selkeesti, että takana tulija varmasti huomaa, et kattelen sitä ja sen menoo, tää on välillä toiminu, niin et on saanu taaksekin päin vähän lissää turvaväliä.

Sille valopää Volvo kuskille  :ajatus:
Normi liikennetilanteita.
Pari läheltäpititapausta muistuu heti mieleen..

Pari vuotta sitten sattui Lahden motarilla Keravan kohdalla sellainen tapaus, että kuorma-autosta tipahti ilmeisesti takavalo tielle ja sen seurauksena autot n.5kpl vetivät liinat kiinni kuormurin takana eli minun edellä, jouduin myös itse jarruttamaan melko reippaaasti nopeuden 140-0km/h ja tietty pelko persiiissä että takana tulija ajaa päälle.

Toinen tapaus sattui toissa viikolla Oulun ja Pulkkilan välillä kun oltiin Norjan reissusta palaamassa kotiin. Hirvi tuli eteen tielle keskellä kirkasta päivää, melko tiukan jarrutuksen joutui tekemään ja jos olisi sattunut katselemaan muualle parin sekunnin ajan, niin olisi tullut selvää jälkeä.
Tässä tulee lähes keski-ikäisen newbie-motoristin ensimmäinen viesti tänne foorumille, vaikka lukijana olen ollut jo muutaman vuoden.
Hyvä aihe -- pistää ajattelemaan ja pitämään järjen mukana, ja kirvoitti kirjoittamaan omatkin kokemukseni.

1. Viime kesänä sain mopokortin (bece, jo ennestään), ja kaverin kanssa lähdin lainamopolla ensimmäiselle mp-retkelle. Matkalla Helsingistä länteen käännyttiin, kuulema suositulle, Kuninkaantiepätkälle vähän Inkoon jälkeen. No, kaveri meni edellä näyttäen tietä, ja itse pyrin pysymään perässä. Alku meni hyvin, mutta sitten yksi vasemmalle kääntyvä mutkan jyrkkyys tuli hieman yllätyksenä, ja paskan jäykkänä ehdin jo ajatella, että nyt ollaan kuusten oksilla, ja jos henkiin jäädään, niin olen lainamoposta tehnyt just kaupat. Piennar lähestyi uhkaavasti, mutta onneksi sain koottua itseni, ja mopokoulun opit takaraivossa pakotin ohjaamalla pyörän taittumaan mutkaan. Paniikissa olin kuitenkin jo kaasun kääntänyt kiinni, joka tod.näk. vielä vaikeutti suoritusta.
Syy: liiankova tilannenopeus, kokemattomuus.

2. Tänä kesänä omalla mopolla ensimmäisellä kunnon lomareissulla jouduin tiukkaan tilanteeseen tämän opetanpa muita kotilokuskin kanssa. Matkaa oli ko. reissulla takana lähes 1000km, joten pyörä tuntui tutulta, ja uskalsin ajaa. Kaikki tapahtui ohituskaistaosuudella semmoisella tiellä, jossa ohituskaistaa ja vastaantulijoita erottaa sellainen matala kampa-aita. Olin körötellyt jo pidemmän aikaa jonossa, jota veti kuorma-auton ajoneuvoyhdistelmä ja sen perässä ennen minua useampi kotilo. Ohitus kaistan alettua muutamat ajoneuvoyhdistelmän perässä ajaneet autot lähtivät heti ohitukseen, samoin tein minä vilkutin ja siirryin heti ohituskaistalle, kun se oli mahdollista. Muutamat kotilot eivät lähteneet ohittamaan, ainakaan heti, joten ohittelin niitä järjestyksessä. Yksi vielä edessäni olevista kotiloista saavutti, mutta hitaasti, yhdistelmän perän ja olin jo valmistautunut menemään siitä ohi, kun se vilkutti itsensä suoraan eteeni ja jouduin jarruttamaan reippaasti, etten olisi ajanut sen perään. Itselläni oli reilu ohitusylinopeus. Mutta kaveri ilmeisesti tulkitsi lakia niin, että kukaan ei voi tulla takaa nopeampaa, kun hän ajaa pilkulleen sallittua. Tämän jälkeen samainen kotilokuski ohitti ajoneuvoyhdistelmä noin 1-2km/h marginaalilla, nähden kyllä minut peileistä. No, köröttelin siinä perässä ja kirosin samalla mielessäni, kunnes tajusin, että kaverihan on tekemässä todelliset killerit minulle. Ohituskaista alkaa päättyä, mutta kaveri ei kasvata nopeutta yhtään, ja itse olen vielä siinä perässä, ja ollaan vetoauton kohdalla. Itse tunto ei anna periksi jarruttaa ja siirtyä takaisin rekan taakse, ja lisäksi kyseinenkin manööveri tuntui pelottavalta ajatukselta. Tajusin myös, että kotilokuski ei aio jättää kuorma-auton ja itsensä väliin yhtään tilaa minulle, johon mahtuisin, mutta aikoi myös käyttää ohituskaista kokonaan loppuun. Tässä vaiheessa jännitti. Onneksi tämä opettaja tuntui noudattavan prikulleen sääntöjä, eikä ajanut kapean raidoituksen päältä, joka ohituskaistan lopussa havainnollisti ohituskaistan liittyvän ainoaan suoraan jatkuvaan kaistaan. Tie kaartoi vielä loivasti oikealle, ja kun näin tilaisuuteni koittaneen väänsin kahvasta ja sujahdin kaiteen ja kotilon välistä ohi, ja luulen, että tilaa ei liikoja ollut. Kun olin saanut hieman etäisyyttä tähän teiden ritariin, niin alkoi puntti hieman tutista ja raivo siitä kasvamaan, että miten tälle kaverille saisi viestin perille, että on suuri mu__u. No, selvisin säikähdyksellä, vaikka hetken luulin joutuneeni sämpyläntäytteeksi kaiteen ja kuorma-auton väliin.
Syy: kokemattomuus pyörällä, kun en osannut odottaa vastaa tilannetta, jollaisia autoillessa olen kohdannut useita. Oletus, että kaikki ohittavat reippaasti, ja ottavat muutkin tielläliikkujat huomioon. Autoilijan käytös.
kävipäs sitä nyt sitten itelle ekaa kertaa kunnolla läheltä piti tilanne..
Rauhallisesti töistä pois kurvailemassa keskellä stadia kaks kaistaa eteenpäin (kaistat haarautuu ja lähtee hiukan erisuuntiin), ku pikku corolla päätti vaihtaa kaistaa, koska huomasi olevansa väärällä kaistalla.
Olin ajelemassa siitä ohi, en tosin näköjään liian ripeästi, ku tuol keskustas ei tuu vedettyy naru kireellä (eikä kyllä paljon muuallakaan).
Eipä huomannu corolla ollenkaan, ja alko kanttari lähestyy uhkaavasti. Ehdin pois alta pujahtamalla, mutta hetken oli kyllä tilanne, et joko kolahtaa tai sit ajan kanttariin ja vedän siitä lipat..
Sen verta nopeesti tuli tilanne, etten ehtiny tajunnu painaa tööttiä tai kattoo peileihin et uskaltaako jarruttaa...
Pudistelin sitten päätä, ni tajus hiukka vanhempi herra, mitä tuli tehtyä ja nosteli kättä kyllä ku katoin peileihin.

Tulin siihen tulokseen, et kunnon mölyputket ois auttanu, joten pitää yrittää repii db-killeri irti tai vaihtaa putki.
Muutama vuosi sitten kevarilla Ruunaalle päin mutkatietä ajelin. Vasemmalle kaartuvassa mutkassa alkoi tienreuna lähestymään. kovasti yritin vastaohjauksella saada pyörän taittumaan mutkaan. Lopulta renkailta tuntui loppuvan pito ja hätäisenä ratkaisuna löysäsin kaasun, jolloin pyörä nousi pystyyn ja ajautui mutkasta ulos. Pyörä ja kuski siirtyi välittömästi metsähallituksen tontille. Onneksi en ajautunut puihin ja selvisin itse pikku naarmuilla. Pyörä koki vähän enemmän kolhuja.

Syy: Liian kova tilannenopeus aiheutti ulos ajon tutulla tiellä, vähäinen ajokokemus.