Lainaa (wekkuli @ Tammi. 31 2008,09:37)
Lainaa (isojussi @ Tammi. 31 2008,08:54)
Lainaa (wekkuli @ Tammi. 30 2008,22:26)
Ja teho ja vääntö eivät ole suoraan suhteessa toisiinsa vaan teho on suoraan suhteessa väännön ja kierrosluvun tuloon.

Jos teho on riippumaton välityksistä, niin miten sen suoraan verrannollinen tekijä - väännön ja kierrosluvun tulo ei ole?

Siis: Väännön ja kierrosluvun tulo ei riipu välityksistä, mutta molemmat tekijät riippuvat, kas kun ne ovat kääntäen verrannollisia silloin kun tulo (joka on suoraan suhteessa tehoon) pysyy vakiona. Kaavoilla vois olla helpompi selittää, mut ei jaksa kaivaa...

Vetävän renkaan kierrosluku kasvaa välitysten pidetessä. Vastaavasti vetävän renkaan vääntömomentti pienenee välitysten pidetessä. Ja väännön ja kierrosluvun tulo (joka on suoraan suhteessa tehoon) pysyy vakiona. Sikäli kun voimansiirron aiheuttamaa hävikkiä ei huomioida. Kaavat löytynee googlettamalla...

Lainaa (isojussi @ Tammi. 31 2008,08:54)
Itse näen asian niin, että vääntö on toki välityksistä riippumaton. Se eteen päin tuuppaava voima taas on väännön ja välitysten funktio. Renkaalle menee sama vääntö kierrosten ollessa samat vaihteesta riippumatta. Välityksistä riippuu kuinka suuren kulmavoiman ko. vääntö renkaaseen aiheuttaa ja kuinka iloisesti papatin tuolla käytettävissä olevalla (vakio)vääntömomentilla liikahtaa.

Menee puurot ja vellit nyt kovasti sekaisin. Täytyy pitää erillään vääntömomentti moottorin kampiakselilta mitattuna ja vääntömomentti takarenkaalta. Moottorin vääntömomenttiin välityksillä ei tietenkään ole mitään vaikutusta, mutta vetävän pyörän vääntömomenttiin taas on. Sitä kovempi vääntömomentti takapyörällä mitä lyhyemmät välitykset. Yleisesti ottaen puhutaan (varsinkin noissa dynolapuissa) vääntömomentista takapyörältä mitattuna, mikä on aika harhaanjohtavaa. Kyse nimittäin ei ole takapyörällä vaikuttavasta vääntömomentista vaan tarkkaan ottaen se on moottorin vääntömomentti takapyörältä mitattuna. Siihen voimansiirron hävikit päälle ja saadaan arvio moottorin vääntömomentista.

Ok, tässä liikutaan nyt itsestäänselvällä alueella ja vain foorumitsättäilylle ominaiset kommunikaatiohäiriöt saavat aikaiseksi sen, että emme tiedä puhuvamme samasta asiasta ja olevamme samaa mieltä :)

Vielä tekisi mieli kysyä, että miten ihmeessä kierroslukukin itsenäisenä parametrina voi olla välitysten funktio, mutta enpä halua sotkea ketjua enempää. Ymmärtäisin toki, jos kyse olisi renkaan kierrosluvusta, mutta ymmärtääkseni renkaan kierrosluvun käyttäminen moottorin ominaisuuksia kuvaavana suureena ei ole piireissä yleistynyt  :p

Edittiä:

Jyri: "Eiköhän näitä tehoja ja vääntöjä ole väännetty jo ihan tarpeeksi. Siirtykää kiistelemään kulmavoimista vaikka yleisen keskustelun puolelle. Pidetään tämä ketju 1098R:ään liittyvänä."

Totta, sori.

Lainaa (isojussi @ Tammi. 31 2008,10:22)
Lainaa (wekkuli @ Tammi. 31 2008,09:37)
Lainaa (isojussi @ Tammi. 31 2008,08:54)
Lainaa (wekkuli @ Tammi. 30 2008,22:26)
Ja teho ja vääntö eivät ole suoraan suhteessa toisiinsa vaan teho on suoraan suhteessa väännön ja kierrosluvun tuloon.

Jos teho on riippumaton välityksistä, niin miten sen suoraan verrannollinen tekijä - väännön ja kierrosluvun tulo ei ole?

Siis: Väännön ja kierrosluvun tulo ei riipu välityksistä, mutta molemmat tekijät riippuvat, kas kun ne ovat kääntäen verrannollisia silloin kun tulo (joka on suoraan suhteessa tehoon) pysyy vakiona. Kaavoilla vois olla helpompi selittää, mut ei jaksa kaivaa...

Vetävän renkaan kierrosluku kasvaa välitysten pidetessä. Vastaavasti vetävän renkaan vääntömomentti pienenee välitysten pidetessä. Ja väännön ja kierrosluvun tulo (joka on suoraan suhteessa tehoon) pysyy vakiona. Sikäli kun voimansiirron aiheuttamaa hävikkiä ei huomioida. Kaavat löytynee googlettamalla...

Lainaa (isojussi @ Tammi. 31 2008,08:54)
Itse näen asian niin, että vääntö on toki välityksistä riippumaton. Se eteen päin tuuppaava voima taas on väännön ja välitysten funktio. Renkaalle menee sama vääntö kierrosten ollessa samat vaihteesta riippumatta. Välityksistä riippuu kuinka suuren kulmavoiman ko. vääntö renkaaseen aiheuttaa ja kuinka iloisesti papatin tuolla käytettävissä olevalla (vakio)vääntömomentilla liikahtaa.

Menee puurot ja vellit nyt kovasti sekaisin. Täytyy pitää erillään vääntömomentti moottorin kampiakselilta mitattuna ja vääntömomentti takarenkaalta. Moottorin vääntömomenttiin välityksillä ei tietenkään ole mitään vaikutusta, mutta vetävän pyörän vääntömomenttiin taas on. Sitä kovempi vääntömomentti takapyörällä mitä lyhyemmät välitykset. Yleisesti ottaen puhutaan (varsinkin noissa dynolapuissa) vääntömomentista takapyörältä mitattuna, mikä on aika harhaanjohtavaa. Kyse nimittäin ei ole takapyörällä vaikuttavasta vääntömomentista vaan tarkkaan ottaen se on moottorin vääntömomentti takapyörältä mitattuna. Siihen voimansiirron hävikit päälle ja saadaan arvio moottorin vääntömomentista.

Ok, tässä liikutaan nyt itsestäänselvällä alueella ja vain foorumitsättäilylle ominaiset kommunikaatiohäiriöt saavat aikaiseksi sen, että emme tiedä puhuvamme samasta asiasta ja olevamme samaa mieltä :)

Vielä tekisi mieli kysyä, että miten ihmeessä kierroslukukin itsenäisenä parametrina voi olla välitysten funktio, mutta enpä halua sotkea ketjua enempää. Ymmärtäisin toki, jos kyse olisi renkaan kierrosluvusta, mutta ymmärtääkseni renkaan kierrosluvun käyttäminen moottorin ominaisuuksia kuvaavana suureena ei ole piireissä yleistynyt  :p

Edittiä:

Jyri: "Eiköhän näitä tehoja ja vääntöjä ole väännetty jo ihan tarpeeksi. Siirtykää kiistelemään kulmavoimista vaikka yleisen keskustelun puolelle. Pidetään tämä ketju 1098R:ään liittyvänä."

Totta, sori.

Siis nimenomaan moottorin kierrosluku, ja takarenkaalta rullan kiihtyvyydestä laskettu teho. Näillä saadaan sitten laskettua vääntö takarenkaalla, välityksistä riippumatta.

Jos halutaan, niin välityksethän saadaan taas rullan nopeudesta ja kiihtyvyydestä, kun mp:n kierrosluku on tiedossa.

Joissain dynoissa tehdään niin hölmösti, että arvioidaan moottorin kierrosluku rullan pyörimisnopeuden, ja mp:n välitysten avulla; ei hyvä.

Paljon parempi on mitata mp:n kierrosluku sytytyssignaalista, jolloin tiedetään todellinen kierrosluku. Näin suurin osa tekeekin, mutta eivät kaikki. Esim Bike-Worldissa ei laittanut ollenkaan anturia sytytyspulssille, vaan teipin takarenkaaseen, ja välitykset valitaan merkki/mallikohtaisesti koneelta  :O

Lainaa (Tylyttäjä @ Tammi. 31 2008,10:02)
Lainaa (Jyri @ Tammi. 31 2008,10:00)
Eiköhän näitä tehoja ja vääntöjä ole väännetty jo ihan tarpeeksi. Siirtykää kiistelemään kulmavoimista vaikka yleisen keskustelun puolelle. Pidetään tämä ketju 1098R:ään liittyvänä.

Kiitos Jyri, kun ohjaat meitä eksyneitä lampaita  :;):

Eikös olekin helppoa, nih!
Täältä voi itse kukin käydä lukasemassa mitä teho ja vääntö tarkoittavat kun ajoneuvosta on kyse:
Teho & Vääntö

Jos nuo kaavat eivät aukea niin siinä tapauksessa tehoa voitaneen annostella myös litroissa kilowattien sijaan:
Lainaa (Tylyttäjä @ Tammi. 31 2008,12:00)
Siis nimenomaan moottorin kierrosluku, ja takarenkaalta rullan kiihtyvyydestä laskettu teho. Näillä saadaan sitten laskettua vääntö takarenkaalla, välityksistä riippumatta.

Jos halutaan, niin välityksethän saadaan taas rullan nopeudesta ja kiihtyvyydestä, kun mp:n kierrosluku on tiedossa.

Joissain dynoissa tehdään niin hölmösti, että arvioidaan moottorin kierrosluku rullan pyörimisnopeuden, ja mp:n välitysten avulla; ei hyvä.

Paljon parempi on mitata mp:n todellinen kierrosluku sytytyssignaalista, jolloin tiedetään todellinen kierrosluku. Näin suurin osa tekeekin, mutta eivät kaikki. Esim Bike-Worldissa ei laittanut ollenkaan anturia sytytyspulssille, vaan teipin takarenkaaseen, ja välitykset valitaan merkki/mallikohtaisesti koneelta  :O

Loppujen lopuksi absoluuttisella väännön lukumäärällä ei ole kauheasti merkitystä, jos esimerkiksi säädetään moottoria. Teho- ja vääntökäyrän muoto on oleellisempi tekijä.

Mikäli tehdään useampi mittaus eri aikaan, tulee siinä tapauksessa pyörän välitykset pitää samana, jotta mittaukset ovat väännön osalta helpommin luettasissa ja vertailtavissa muutoksia edelliseen.

Jos tavoitteena on vain saada selville mahdollisimman tarkka vääntöarvon lukema, silloin on parasta tehdä mittaukset dynamometrissa joka selvittää todellisen kierrosluvun anturilla tai todellinen kierrosluku pitää muutoin olla selvitettävissä, jotta dynamometri osaa laskea oikean vääntöarvon.

Kaikki dynamometrien anturit eivät onnistu lukemaan kierroslukua jos sytytyspuola on kannessa. Silloin pitää keksiä jotain muuta.

Ja edelleen painottaisin sitä, että absoluuttisella lukumäärällä ei ole käytännössä merkitystä. Muutoksen suuruudella on, jos konetta viritellään.

Jos nyt kuitenkin mentäis jatkamaan tätä muualle. Modet herätys!  :jpstyle:

Lainaa (Jyri @ Tammi. 31 2008,12:24)
Lainaa (Tylyttäjä @ Tammi. 31 2008,12:00)
Siis nimenomaan moottorin kierrosluku, ja takarenkaalta rullan kiihtyvyydestä laskettu teho. Näillä saadaan sitten laskettua vääntö takarenkaalla, välityksistä riippumatta.

Jos halutaan, niin välityksethän saadaan taas rullan nopeudesta ja kiihtyvyydestä, kun mp:n kierrosluku on tiedossa.

Joissain dynoissa tehdään niin hölmösti, että arvioidaan moottorin kierrosluku rullan pyörimisnopeuden, ja mp:n välitysten avulla; ei hyvä.

Paljon parempi on mitata mp:n todellinen kierrosluku sytytyssignaalista, jolloin tiedetään todellinen kierrosluku. Näin suurin osa tekeekin, mutta eivät kaikki. Esim Bike-Worldissa ei laittanut ollenkaan anturia sytytyspulssille, vaan teipin takarenkaaseen, ja välitykset valitaan merkki/mallikohtaisesti koneelta  :O

Loppujen lopuksi absoluuttisella väännön lukumäärällä ei ole kauheasti merkitystä, jos esimerkiksi säädetään moottoria. Teho- ja vääntökäyrän muoto on oleellisempi tekijä.

Mikäli tehdään useampi mittaus eri aikaan, tulee siinä tapauksessa pyörän välitykset pitää samana, jotta mittaukset ovat väännön osalta helpommin luettasissa ja vertailtavissa muutoksia edelliseen.

Jos tavoitteena on vain saada selville mahdollisimman tarkka vääntöarvon lukema, silloin on parasta tehdä mittaukset dynamometrissa joka selvittää todellisen kierrosluvun anturilla tai todellinen kierrosluku pitää muutoin olla selvitettävissä, jotta dynamometri osaa laskea oikean vääntöarvon.

Kaikki dynamometrien anturit eivät onnistu lukemaan kierroslukua jos sytytyspuola on kannessa. Silloin pitää keksiä jotain muuta.

Ja edelleen painottaisin sitä, että absoluuttisella lukumäärällä ei ole käytännössä merkitystä. Muutoksen suuruudella on, jos konetta viritellään.

Toki se käyrän muotokin on tärkeä, tuo on triviaalia tietoa. Kaikki lienee asiasta samaa mieltä.

Mutta huippuarvotkin saa toki olla kohdillaan, ja sen lisäksi tasainen käyrä; se on takuuvarmasti hauska kone ajolleen!

Ei nimittäin ihan hirveesti sporttipyörässä lohduta, jos vääntökäyrä on vaikka tasainen 80Nm koko kierrosalueella.
:jippikaijee: ...taitaa olla insinööriporukkaa.... tehokastavääntöö... :D

Mut mitä sitten kun on saatu se miisu tän dukattimen avulla iskettyä ja lämpimäksi ja kosteeksi ja on tosiväännön
ja -käännön aika??! Mihin se miisu laitetaan istumaan siirtymän ajaksi? Tuosta puuttuu pillioni... :häähää: Muuten komea vekotin!
Lainaa (Motoristorante @ Tammi. 31 2008,13:12)
:jippikaijee: ...taitaa olla insinööriporukkaa.... tehokastavääntöö... :D

Mut mitä sitten kun on saatu se miisu tän dukattimen avulla iskettyä ja lämpimäksi ja kosteeksi ja on tosiväännön
ja -käännön aika??! Mihin se miisu laitetaan istumaan siirtymän ajaksi? Tuosta puuttuu pillioni... :häähää: Muuten komea vekotin!

Hehe, tosi duksumies antaa miisulle taksirahat ja sanoo, että nähdään duksumiehen mestoilla puolen tunnin päästä. Siinä välissä duksumies ehtii vielä ajaa mutkapätkän kautta kotio, poimia matkalla kukkakaupasta ruusun miisulle, käydä suihkussa ja ajaa partansa.

Kun miisu viimein saapuu intoa puhkuen duksumiehen tukikohtaan, häntä odottaa ovella smokkiin verhoutunut suihkunraikas duksumies ruusu kädessään ja loppu onkin sitten historiaa :p

Pitäisköhän aloittaa oikein harjoittelemaan kirjoittamista ja ruveta työstämään "duksumiehen seikkailut" -nimistä nettiblogia :jpstyle:
Lainaa (dabster @ Tammi. 31 2008,13:22)
Hehe, tosi duksumies antaa miisulle taksirahat ja sanoo, että nähdään duksumiehen mestoilla puolen tunnin päästä. Siinä välissä duksumies ehtii vielä ajaa mutkapätkän kautta kotio, poimia matkalla kukkakaupasta ruusun miisulle, käydä suihkussa ja ajaa partansa.

Kun miisu viimein saapuu intoa puhkuen duksumiehen tukikohtaan, häntä odottaa ovella smokkiin verhoutunut suihkunraikas duksumies ruusu kädessään ja loppu onkin sitten historiaa :p

Sä unohdit tärkeimmän: Duksumies oli tuossa jossain välissä käynyt tekemässä vekselin, koska Duksu piti hakea huollosta. Duksun huoltohan maksaa väh 3x sen mitä jaappanin ritsojen huollot eli Duksumiehellä pitää olla hyvät välit pankinjohtajiin tai Tosi Duksumies on ziljonääri!  :p
Lainaa (Tylyttäjä @ Tammi. 31 2008,12:27)
Ei nimittäin ihan hirveesti sporttipyörässä lohduta, jos vääntökäyrä on vaikka tasainen 80Nm koko kierrosalueella.

Tuossa mielenkiintoinen artikkeli asiasta. Lopussa hyvää esimerkkiä (at the dragstrip) väännöstä, kierroksista ja tehosta käytännössä.

Torque
MCN testi... Minkähän takia kaveri väittää et edellinen himoittava ducati oli 998r ja 999r oli vain makuuhuoneen seinää koristamaan??
Olin semisti pettynyt, etten nähnyt R-mallia messuilla. Pakko myöntää kyllä, että se 1098S Termin pöntöillä näytti todella hienolta.
Minä yllätyin siitä, että 848 oli valkoisena paljon paremman näköinen kuin ajattelin.  Siihen kun vielä vetäisi tricolore teippauksen kylkeen.
Kunpa ei olisi persaukinen niin menisi tilaukseen!!
Lainaa (arir @ Helmi. 09 2008,21:32)
Kunpa ei olisi persaukinen niin menisi tilaukseen!!

Samat on aatteet. Itseään voi lohduttaa sillä, että tuoreimmassa PB:ssä testaaja oli sitä mieltä, että perusmalli ei pärjää ominaisuuksissa 1098:lle tarpeeksi, mutta sitten kun tulee S tai R niin sitä ei pitele mikään. Eli 848 kannattaa ostaa vasta ensi vuonna..........
Lainaa (romu @ Helmi. 10 2008,07:43)
Lainaa (arir @ Helmi. 09 2008,21:32)
Kunpa ei olisi persaukinen niin menisi tilaukseen!!

Samat on aatteet. Itseään voi lohduttaa sillä, että tuoreimmassa PB:ssä testaaja oli sitä mieltä, että perusmalli ei pärjää ominaisuuksissa 1098:lle tarpeeksi, mutta sitten kun tulee S tai R niin sitä ei pitele mikään. Eli 848 kannattaa ostaa vasta ensi vuonna..........

Siis eikös tässä puhuta nyt 1098 R:stä, eikä 848:sta.
Lainaa (Desmosedici @ Helmi. 10 2008,14:48)
Lainaa (romu @ Helmi. 10 2008,07:43)
Lainaa (arir @ Helmi. 09 2008,21:32)
Kunpa ei olisi persaukinen niin menisi tilaukseen!!

Samat on aatteet. Itseään voi lohduttaa sillä, että tuoreimmassa PB:ssä testaaja oli sitä mieltä, että perusmalli ei pärjää ominaisuuksissa 1098:lle tarpeeksi, mutta sitten kun tulee S tai R niin sitä ei pitele mikään. Eli 848 kannattaa ostaa vasta ensi vuonna..........

Siis eikös tässä puhuta nyt 1098 R:stä, eikä 848:sta.

Joo, meni vähän off topiciksi, kun ei rahat riitä isompaan (eikä tosin pienempäänkään).
1098R:ssä näyttää olevan race-kitin kera myös luiston esto, joka on erittäin kiinnostava seikka.. Race-kit ei tosin kuulu hintaan kuten 999R-mallissa oli, vaan se maksaa jonni verran extraa, eli yli viidenkympin hinta pompsahtaa..

Mutta kiinnostavaa, varsin kiinnostavaa.. :orgmp:
1098R dyno....
Täällä ois jollekin minua varakkaammalle tarjolla todellinen keräilyharvinaisuus. Siitä ens vuodeksi jollekin kunnon ratapyörä Suomen radoile.