Lainaa (MattiR @ Helmi. 26 2004,13:37)
Onneksi on jalkatapissa sammutinkytkin. Muuten jokainen olisi
telonut itsensä ties kuinka monta kertaa.
:loppuuhammaspesut:

Amen. Idioottikin muistaa sen jalan käytännössä aina, paitsi juuri silloin, kun joku hyvännäköinen kissa katselee sun lähtöä jäätelöä syöden vähissä vaatteissa Kaivarissa silmää iskien... Muistaako kukaan enää, mistä alunperin puhuttiin?
Piti rekisteröityä uudelleen, kun ei hyväksynyt entistä tunnusta tänne  :O

Mutta asiaan tulipas heti parempi mieli näistä jutuista taas  :jippikaijee:
Satuin just ottamaan nimittäin turvat liikennevaloissa, kun napautin jotenkin mystisesti mopon sammuksiin ja sit se vaan kaatu...  :tomaatti: :tomaatti: :tomaatti:
Pitäähän se nolot ottaa ainakin kerran vuodessa eikös niin...

onneks ei "kullalle" käyny mitään
Se kaatuminen no sitten vielä edessä, mutta:
Olin ajanut kaksipyöräisellä koko elämäni aikana n. 30 km, ja vaimo halusi kokeilla, millaista kyytiä siellä vänkärin paikalla saa. Sataa tihuutti hiukan vettä, niinkuin toukokuun lopussa yleensä. Saavuimme kotipaikkakuntamme keskustaan, tuli risteys, jossa käännyimme vasemmalle. Märän asfaltin mahdollinen liukkaus pelotti, pieni lisäpaino takana vielä epävakautti kulkua, joten en uskaltanut kallistaa käännöksessä juuri lainkaan. Pyörät painuivat nätisti jalkakäytävän reunakivetykseen, vauhti melkein kuoli ja useita metrejä menimme hoippumalla. Ei todellakaan taidolla, vaan silkalla tuurilla.
Ekat lipat (=ekaa kertaa mopolla ajaessa)

Mopona Helkama Raisu, jossa oli sellaset välitykset, että ois kiivenny puuhunki. Siskon ex -mies opetti miten ajetaan ja neuvoikin tosi hyvin, mutta silti laitoin liikaa kaasua ja liian nopeasti kytkin ylös. -> nokka kohti taivasta ja mies persiilleen. Tokasin itkua vääntäen : "Sä sanoit, ettei tää kulje kovaa..."  :D

Kaverin 250 crossipyörääkin tuli tyypättyä, ja jostain syystä halusin kokeilla ihan paikoillaan sutimista pellolla. Kävi sama juttu ku ekassa kohdassa, eli persiilleen mentiin ja pyörä lensi eteenpäin...oli noloa...kavereille, jotka nauroi tuli selitettyä, että yritin vaan keulia  :p

Niin ja nykyinen 1100 gixeri kaatui talvella tallissa, siten että oli jalallaan loivassa alamäessä. Kiinnitin tankkia työntämällä sitä (=tankkia) eteenpäin ja koko pyörä mukana...yritin estää pyörän kaatumisen, mutta on se prkl sen verran painava että..."onneksi" jäin ite pyörän alle pehmusteeksi, ettei pyörä pahemmin kärsinyt. Positiivista oli se ettei ollut naapureita paikalla ja sain jopa itse pyörän pystyyn.

Lainaa (oh5hrm @ Maalis. 20 2004,12:57)
toinen kerta pari päivää sitten omassa tallissa. en tätäkään olis arvannut elen olis kokenut sitä. Varoituksena muile!!!
pyörä oli keskijalalla. aloin vaihtamaan etupäästä öljyjä.
ekana otin toisesta putkesta jousen pois putken sisältä ja laskin  öljyt pois. sitten avasin toisen putken yläpään, samalla jousi vapaantuu ja etu pää tipahtaa alas.  seurauksella pyörän keski jalka ei pidäkkään vaan pyörä tulee hiukan eteenpäin ja siintä kylelleen. :vihainen:  onneksi ei mennyt kun vikun lasi paskaksi.    :O

Meikäläinen teki aikoinaan Kawa Z650:n kanssa saman tempun - kylläkin sillä erolla, että Kawa ei kaatunut kyljelleen vaan pakoputkien ja öljypohjan varaan sorapihalle. Oli muuten melkoisen hikinen urakka nostaa moinen malmikasa taas normaaliin asentoon  :p
Samaisella kuuspuolikkaalla suoritin myös pikaisen pyörän päältä poistumisen tangon yli, kun mutkassa oli hiekkaa ja eturengas lähti puskemaan - kunnes hiekka loppui. Asiaahan tietysti paransi se, että ko. paikka oli paikkakunnan poliisien jatkuvan kameravalvonnan piirissä. Oli miliiseillä aika leveä hymy naamallaan, kun lähtivät läheiselle huoltikselle kahville minun vielä tutkiessa Kawan vahinkoja  :)
Olin nostanut takahaarukan tavallisten autopukkien päälle kettingin rasvausta varten. Kun sitten otin sitä pois niin kallistin pyörää itseenipäin että jalka ottaisi kiinni maahan, mutta kun olin nostanut sen ylös :tyhmäminä: niin kaatui sitten syliin ja moottoriposki maahan. :vihainen: No olempahan tarkistanut jalan siitälähtien :D
Kyllä se noloin kaato sattui osaltani huoltoaseman parkissa. Klassinen unohdus siinä vaiheessa, kun kallistin pyörän jalalle jota en ollut muistanut laittaa alas.  
Lainaa (tomugorba @ Maalis. 02 2004,18:48)
Tämä nykyinen pyöräni oli ollut noin viikon (ZZR 1100).
Tuli duuniin elviksenä...jalka alas ja pois pyörän päältä.
Mutta mit vit? Eipä mennytkään jalka ääriasentoon, eli
kun oli jo oikea jalka pois pärrän päältä, ni alkoi kaatumaan.
Kun homman tajusin, oli jo myöhäistä...no sain kuitenkin hidastettua kaatumista niin, että ainoastaan peiliin tuli pieni skraidu. Mutta että %¤$£€&!!!* niin maan perusteellisesti...eipä noussut pyörä yksin pystyyn, joetn nöyränä poikana oottelin, että seuraava duunikaveri tulis paikalle jeesaamaan. Jostain syystä nykyisin kiinnitän melkoisesti huomiota em. asiaan...VAAN KYLLÄHÄN SE
VIELÄ JOSKUS KÄYPI UUDELLEEN.. :jippikaijee:

Se mopon nostaminen ylös on tekniikka, ei voimalaji, tosin jos on tarpeeksi voimaa niin ei tarvita tekniikkaakaan...

Ja niitä noloja lippoja on niin paljon etten ees muista kaikkia..
Tänään siirsin pyörää työntämällä sateensuojaan, ja ylläri, sateen liukastamalla nurmikolla jalka luiskahti, pyörä lipes maahan. Kaikeksi onneksi se kaatu tuohon nurmikon puolelle, vasemmalle kyljelleen. Toista olisi ollut jos se olisi kaatunut oikealle puolelleen, asfaltille.

Kaatumisesta voidaan puhua myös viime talvena sattuneesta kohtauksesta moottorikelkalla. alle 30 km/h vauhdista pikkukiharasta hyppyä. Lähti vähän vinoon kelkka, pohja edellä puuhun, kelkka kyljellään maassa ja minä siellä alla. Tämän lisäksi kelkka jäi siihen puuhun kiinni, suksen ja telaston väliin. Oli siinä takanatulevalla nauramista kun ähelsin sieltä alta ettei oo mitää hätänä.

[edit= +lla]

Tää ei oo varsinainen lipa mut kuitenki: Ite oon pikkupojasta ajanu krossii ja sit ku kaveri tuli näyttää mopoonsa mulle, oiskoha ollu pv ja mä sit "kokeneena" otin tyypit ja vauhtii piti tietty olla se täydet. Kotitien mutkaan tullessa oliki vauhtii nii paljon etten uskaltanu kallistaa mopoo tarpeeks ja kattelinki jo sähkötolppaa edessä mut onnes mentii sen ja puska-aidan välistä hirveellä pullalla. Mopo ehjä ja kuski henkisesti rikki.

Noloimmat lipat sit tais tapahtuu kevari aikoina ku oli märkä asvaltti ja edessä meni sitte joku hidasteleva kotilo. No oli siitä sit pakko päästä ohi ja risteys tuliki sit eteen. En sitten tiiä mistä tuli mieleen koittaa jarruttaa silleen et takarengas nousee ilmaan. Eipä vaikee arvata mitä siinä kävi sitten...
:tomaatti:
No onneks nyt on hieman tullu järkee päähän kai
Tääkään ei oo kaato mut kumminkin.

Eli olin just aloittamassa keväällä (-04) ajokautta, pyörä on tallissa. Tallin oven ulkopuolella on n. 30asteen kulmassa oleva kolme metriä pitkä mäki. Eli täytyy tuoda ajamalla ylös. Siinä intoa puhkuen pistin pyörän tallissa käyntiin ja ykkönen silmään. Kytkin ylös ja pieni kiihdydys, betonilattialla oli öljyä tai bensaa ja takarengas lähti komeeseen liukuun. En kaatunu taikka pysähtynyt vaan ylös asti mentiin. Jarrukahva osu matkalla oven karmiin ja näpit oli välissä.  :kääk: Osu siihen peilikin mut se onneks jousti. Sitä ihmettelin että miks en kaatunu, mutta hyvä niin. Tuloksena oli katkennu kahva ja sormet viikon kipeät, enkä ollu ajanu tänävuonna kun reilun metrin.  ???
Minähän olen ny sitte näitä vanhalla iällä aloittaneita, oli mulla muutaman viikon vanha sassi, mutta pyörän ostin vasta yli kolmekymppisenä. Kilocebarin tietysti. Kovapäinen kun olen, olishan sitä voinu pienemmälläkin harjoitella.

Ensimmäisen kaadon suoritin edelläajavan kotilon puskurista kimmokkeen saaneena. Pysähtyi p*le yllättäin keskelle risteystä ja mun mielenkiinto oli hetkeksi kohdistunu aivan toisiin puskureihin... :tyhmäminä: Tuli sitte kokeiltua sitä pyörän  ylösnostoakin, nousi muuten yllättävän kevyesti paikallisen pyöräkauppiaan ohjeiden mukaan.
--> pyörä maalarille talvisaikaan

Toinen nolompi kaato seuraavana (tänä) keväänä. Olin myymässä pyörää vaihtaakseni uudempaan. No, vanha cebari harvempaa ihmistä kiinnostaa, sitten vihdoin viimein soi puhelin ja ostajakandidaatti ilmoitti lähtevänsä ajamaan samantien 400 kilometrin päästä Kotkaanpäin. Ja pieni poika (8v) vinkumaan, että hän haluaa vielä viimeiselle ajelulle mopon kanssa. Kun ei tiedä koska seuraavan kerran pääsis.

No, kotipihaan tullessa piti yrittää 180 asteen käännöstä...
Tietäähän sen kuinka siinä kävi. Vauhti katos jonnekkin ja kun yritti saada jalkaa maahan, niin asfaltti loppui just sopivasti sillai että jalka haroi tyhjää ja rämps... Poika lennähti pyörän päältä puolentoista metrin päähän itse jäin istuskelemaan satulaan. Mietin siinä sitten, että kuin se näin pääsi lipsahtamaan. Pirttihirmu, joka muuten on henkeen ja vereen mp-vastainen ihminen, huutaa kuula punasena vieressä. Sehän tietenkin katseli tapahtumaa muutaman metrin päästä.

No, taas pyörä pystyyn. Oli pari viikkoa vanhentunu värjäys täysin turha. :vihainen: :vi**ttaa: Kunnes tajusin soittaa tälle potentiaaliselle ostajalle ja selittää tilanteen. :kääk: Tilanne päättyi kuitenkin hyvin, cebari vaihtoi omistajaa, eikä mustelmiakaan tullut kuin henkisiä.  :tomaatti:

Nykyistä tuplaäksää ei ole vielä saanu nurin, toivottavasti ei menekään.
Lainaa (sakuc @ Heinä. 03 2004,18:09)
Se mopon nostaminen ylös on tekniikka, ei voimalaji, tosin jos on tarpeeksi voimaa niin ei tarvita tekniikkaakaan...

Itse sain kaadettua oman pyörän, kun olin parkkeerannut eräälle hietikolle. Kun olin lähdössä pois, niin ajattelin, että mitäpä tässä eestaas kihnuttelemaan ja sutasin sen ympäri. Hyvin se pyörähtikin, mutta sen verran pökkäs yli, ettei voimat riittäneet pitämään 300kg rautakasaa pystyssä. Olin juuri kiipeillyt n. tunnin erään nähtävyyden rinteitä ja olin jo valmiiksi ihan hiestä märkä - oli sen verran viileätä, että oli kaikki toppaukset ajopuvussa päällä. Kiva siinä äheltää uupuneena mopoa pystyyn koivet tutisten. No pari naarmua tuli bokserin sylinterinkansiin.

Tuossa vähän mallia, miten sitä mopoa pitää nostaa:
Mopon nostotekniikkaa
Joskus piikki iässä tulin bussi pysäkille likkoja jututtamaan afaltti tie oli kylläkin mutta hiekkaa pinnassa ja jarrutin liikaa etu jarrulla josta sitten tyylikkäästi nurin suoraan likkojen jalkojen juureen. Mitäpä siinä selität.
Itsellänikin kaadot ovat tapahtuneet nuoremmalla iällä. Ensimmäinen Honda Monkey:llä. Siinä oli tangon vasen tuppi heikosti kiinni ja pyöri kun kunnolla käänsi. Kauniina kesäpäivänä vesisateen loputtua minun piti lähteä ajamaan kavereiden luokse ja matka oli turhan pitkä ja minä kyllästyneenä aloin nostelemaan keulaa täydestä 50km/h vauhdista. Keulan nosto tapahtui ainoastaan lihasvoimalla, eli tangosta kiinni ja ylös. Kolmas nosto aiheutti sen, että se vasen tuppi irtosi ja kun oikea käsi oli kiinni nostosuorituksesta niin eturengas yläilmoissa poikittain ja tietenkin maahan. Tuli todellakin ns. äkkipyssäys ja meikäläinen kaaressa asfalttiin..

Toinen merkittävä kaato tapahtui piikillä. Olin saanut sen juuri ja ensimmäisiä viikkoja harjoittelin mummolan sorateillä kun ei ollut vielä korttia. Vauhtihan kasvoi päivä päivältä ja tuli todella ikävä S-mutka ja minä selvitin ensimmäisen mutkan, mutta toiseen ei tekniikka riittänyt ja suoraa päätä vetiseen ojaan. Siinä sitten makasin ojassa ja pyörä jalan päällä. En sitten millään meinannut jaksaa nostaa piikkiä pois jalan päältä. Samalla hetkellä paikalle tuli postimies ja ihmettelemään tapahtumaa. Häpeissäni totesin vain, että "ei tässä mitään, minä ajelen vain trialia". Yksin jäin vielä puhisemaan, jotta sain pyörän pois jalan päältä.

Onneksi nämä ovat olleet toistaiseksi ainoat.
Tuttujen landella on 50cc soliferi, siellä on semmosia 9v moottoripyöräilijänalkuja ja pitihän vähä niille näyttää miten talvella ajetaan, siinä vähä keulittiin ja suditeltii ja sitte päätin vetää paskaringii pari kiekkaa, yllättäen lumen alta pilkistikin asvaltoitu piha ja soliferi siitä nappaski pidon ja siinä mentii sitte kyytiläisenä eikä kuskina, sukulaiset nauro että tässä on tää meijän huippumotoristi :D
:orgmp:
Ekana fillarina 16v-kollina mulla oli tzr ja sillä oli kummallinen taipumus kaatua paikaltaan herkästikin oikealle kyljelleen. Näin kävi pariin otteeseen. Jotenkin nolotti ja harmitti aivan perkeleesti kun naapuri tuli pimpottamaan ovikelloa että siellä se sun mopo makaa kyljellään. Siitä sitten kiukulla nostamaan peliä pystyyn ja tarkistamaan vaurioita. Oikean puolen peili, jarrukahva ja ylpeys siinä pahimmat vauriot saivat.

Ja oon huomannut, että aika monesta vastaantulleesta teezetaärrästä on puuttunut oikean puolen peili....mistäköhän mahtaa johtua....  :;):

Kaksikin juttua kevarivuosilta...

Joku poltti lukion/yläasteen pihassa gileralla jammia, niin piti yrittää KMX:llä samaa. Ei lähde pito ja ei lähde pito ja ei lähde pito ja sitten etujarru antoi sen verran periksi, että etupää liikahti, ja samantien keula pystyyn ja ympäri...
Kyllä hävetti! Yleisöä meinaan sitten oli!

Toinen oli kun piti mennä diskon ohi näytösluonteisesti samalla KMX:llä, vauhtia jotain sata ja sellainen loiva mutka, joka tekee melkein 90 astetta yhteensä. Uusi asfaltti ja en tiedä oliko kivi tai jotain, mutta perä lähti alta niinkun sukka naamalta, ja sitten kynnettiin asfalttia toistakymmentä metriä. Itselle ei tullut mitään, mutta farkuista kului taskut puhki ja selässä ollut reppu meni pas-2. Pyörään kulu takapyöränpultin kantaan hieno viiste, ja jalkatappi meni solmuun ja ohjaustankoon tuli kans jotain pientä kulumaa.
Henkiset traumat olikin sitten isommat... :paikallatuulee:

Yks kaveri osti aikanaan sen mun KMX:n ja se olikin vetänyt sillä Forssassa sitten tyylikkäät lipat. Yrittänyt kantata autokeitaan risteyksessä 80 vauhtia, niin nurinhan se meni kakspäällä... Olivat käyneet keitaalla ostamassa kahville maitoa, ja maitopurkki oli hihassa. Noh, maitopurkki lensi hihasta keskelle katua, mutta pysyi ehjänä.
Joku autoilija huikkasi, että kävikö pahasti, niin kaveri huusi takaisin, että kaikki kunnossa; maitopurkki on ehjä!  :D

Juuri muutama viikko sittenj mietin, jotta hämmästyttävää, että on selvinnyt >25 vuotta kaatamatta kertaakaan... Pitihän tuosta vielä rehennellä kaverille.. Lopputulos tulikin tuossa merkkifoorumilla dokumentoitua..

LINKKI
Kevariajoilta.. Tulin kaveria hakemaan autokoulusta ja jotenki tuli etujarrua painettua liikaa kääntyessä ja aprilia kaatui nollavauhdista kyljelleen, itse jäin pystyyn ja oli pakko alkaa tuulettamaan  :WAZAAP: Polttelin siinä tupakin rauhassa ja pyörä komeasti kyljellään...
Paljon myöhemmin ajoin saman pyörän pysäkillä seisoneeseen linja-autoon!! Onneksi oli vain yksi matkustaja, kipeetä kävi..
Kaveri päätti pikkutiellä hypätä enskalla vähän nyppylältä, eikä ollut varautunut nypyn takana olevaan kurviin..
Pers edellä ojaan..

Itse olin FJ:llä lähdössä vinoparkista liikenteen sekaan.Ajattelin,että jos ripeästi lähden, niin ehdin ennen seuraavaa autoa...
En vain huomannut takarenkaan alla olevaa lätäkköä muuten kuivalla tiellä.Seuraavaksi kiekkamittari siirtyi kaakko-asentoon ja samalla takarengas tapasi kuivan asfaltin.Hetken harjoiteltuani Teräsmies-asentoa laskeuduin kyljellään liukuvan mopottimen päälle mahalleni...
Materiaaliset vahingot minimaalisia,ruumiilliset hetkellisiä,vi****s pitempi aikaista ja v*****lua paikalle sattuneen tutun suusta saan varmaan kuulla lopun ikääni.
juu,menee niinki kauas ku mopo ajoille jos noloudesta puhutaan...Olin juuri saanut uuden oikein rothmans värityksessä olevan mankin WOW!Ja tokihan sitä lähdettiin illan humussa sit kylälle elvistelemään.Mullahan oli jo kokemusta 80cc crossi peleistä muutaman vuoden verran et tiesi miten se keula nousee... :;):Nooh karautimme siihen kohtaan mis varmaan koko kylä seiso ja veti bissee,tais olla jotkin kekkerit käynnis.Ei muuta ku hieman painoo taakse ja nykäsyy tangosta ni johan mankin keula pomppas.Ilmeisesti hieman lyhyemmän akselivälin ansiosta ei kerenny kissaa sanoa ku perse jysähti asfalttiin ja uus mopo sinkoili hienosti tietä pitkin kipinöitä syösten...nooh,niiasin taputtavalle yleisölle kohteliaasti ja keräsin tielle jääneet releet takalampusta lähtien ja työntelin mopon kulman taa tarkempia tarkastuksia varten.Vois sanoo et oli nolo ja v****ti...
mopo ajoilta... kerran sillalta alas,ei silmin näkijöitä. Persiissä kunnon vekki ja solivieterin keulaputket taas uusiksi... vähän aiemmin oli tullu vedettyä "täysii" mutkassa jossa naapurit käveli vastaan. Siinä tietysti reteesti lapa pystyyn ja hymyssäsuin naapurin väkeä morjestan.. tuli vaan toinen mopo vastaan ja samalla puolen tietä. 7m ilmalento kerien pää edellä kiveen! onneks sillonen muoviämpäri piti kuosinsa ja suojas suuren ja ontoksi jääneen pääni tällä kertaa. Vahingot lähinnä aineellisia mutta kylä nolotti.. ja kauan!
*koputtaa puuta*
MP:llä ei muuta kuin läheltä piti juttuja. Ja aina siellä missä ihmisiä paikalla ja yleens sen takia että on yrittäny vähän näyttää jotain "juttuja"... nolottaa nekin vaikka ei kaatoja ole vielä tullutkaan. Siis vielä...
Duunikavereille esittelin juuri hankittua mopoa muutamia vuosia sitten, siinä sitä sitten ihailtiin. istuin mopon päällä, nousteessa pois unohdin että olin ottanut jalan pois, nurinhan siinä mentii prkl.. No kavereilla oli hauskaa... :p :D
Armeijassa viime kesänä piti lähteä siirtämään ajoneuvoja pois parkkipaikalta joka oli seuraavaksi päiväksi varattu valapäivän vieraiden autoille. Jostain syystä tämäkin homma piti suorittaa pienellä sykkeellä ja niinpä juoksin pyörän päälle kiireessä starttaamaan. Tässä vaiheessa xenapiip muistutti olemassa olostaan ja hyppäsin vaiston varaisesti sitä sammuttamaan unohtaen kääntää pyörän jalan alas  :p...seurauksena saattelin mopon enemmän tai vähemmän tyylikkäästi piipittäen kyljelleen. Pyysin sitten taistelutoverilta apua ja mopo saatiin takaisin tassuilleen...hetken päästä kyseinen kaveri tuli pyytämään työntöapua oman autonsa käynnistämiseen.

Noinviikko sitten meinasi käydä huonommin kun palveluksen loppumista juhlistamaan lähdin kiireellä huoltoaseman pihasta moottoritien shikaaneihin. Kylmillä renkailla pito katosi hetkeksi jyrkässä kallistuksessa ja pyörä lähti tangentin suuntaiseen joka-pyörä-luisuun, mutta löysi onneksi pidon seuraavassa hetkessä...jäi muutama lyöntiä pumpulla väliin.... :paikallatuulee:

edit: kirotusvihreetä

Pari päivää sitten kun lähdettiin Pärnusta kohti kotosuomea niin piti tietysti rasvata ketjut ennen matkaa. Ei muuta kuin peli keskituelle ja kone käymään ja ykkönen päälle...vaan kuinkas kävikään  :tyhmäminä: Piha oli epätasainen ja takarengas otti kiinni asfalttiin, ja näinollen pyörä lähti liikkumaan eteenpäin ja keskituki ponnahti ylös. Salamannopeasti nappasin vasemmalla kädellä kiinni ohjaustangosta ja painoin kytkimen pohjaan. Liike pysähtyi mutta pyörä oli jo aika vinossa ja meikäläinen polvillaan pyörän vieressä/alla. Siinä kiireessä jäi myös yksi sormi kytkimen ja ohjaustangon väliin, eikä kytkintä voinut irrottaa kun kone kävi ja vaihde oli päällä. Hetken kuluttua vaimoehdokaskin hoksasi mitä on tapahtumassa ja veti pyörän pystyyn toiselta puolelta.

Loppusaldo: Pyörään ei tullut naarmuakaan, kuskilla (tai siis tässä tapauksessa vierestäkatsojalla) venähti joku lihas kädestä niin että nyt ei pysty edes maitopurkkia nostaan vasurilla, sormi on jo palautunut (oli todella litistynyt) enää vain vähän aristaa. Mitä tästä opimme - älä rasvaa ketjuja  :)
Olinpa aikoinaan menossa pyörää rantaan pesemään, ensimmäistä kertaa jopa, kun se ei minulla vielä kauaa ollut ollutkaan. Kaasuttelin matkaan siinä ämpäri vasemmassa kyynärtaipeessa ja pesusieni ämpärissä ja tietenkin hetimmiten pihasta lähdön jälkeen ilmavirta puhalsi sienen ämpäristä tielle.

Tyynesti peilistä totesin tilanteen ja myös sen, että pysäkillä hemmo odotteli tulematonta bussia. Kurvasin uukkarin, kaasutin takas ja perään toinen uukkari. Kaikki hyvin ja jalka maahan sienen viereen. Siitä ajattelin sitten pesusienen poimia matkaan mukaan. Helposti yletty käsi maahan ja siinä sieni hanskassa tajusin, että pyörähän on tulossa samaa matkaa! :O Pinnistin otsasuonet ratkeillen lihakset äärimmilleen, mutta kohtalo oli kuitenkin päättänyt lipata pyöräni nyt, joten mikäs siinä auttoi  :dunno: Mopo rämähti keskelle tietä nurin ja kyynärtaipeessa ollut ämpäri tuhannen päreiks mopon alle. Sanoin ruman sanankin. Hemppa seurasi silmä kovana katsomosta viiden metrin päästä.

No, mopo sammuksiin ja apinan raivolla repimään pyörää pystyyn. Ei siinä tunnekuohussa mitään nostotekniikoita mieleen tullu, joten ensin revin tangosta ja kiroilin. Mopo korkeintaan laahautu asvaltilla eteenpäin :vi**ttaa: Onneksi tajusin ottaa toisella kädellä pelkääjän kahvasta kiinni ja seuraavalla yrityksellä herkulesmaisen voimanäytteen jälkeen pyörä kampeutuikin pystyyn. Siinä vaiheessa vilkasin yleisöön, joka olikin jo ehtinyt puoleen matkaan tulla nostoavuksi - pisteet siitä hänelle! :respect:

Autoja ei vieläkään näkynyt, joten mopoa käyntiin. Ei käynnisty. Hetken yrittelin, mutta hermo petti ja työnsin pyörän pientareelle jatkotutkimuksiin. Katteet oli säilyny ehjänä, kytkinkopan kannessa oli naarmuja ja ego aika nuuskana. Tämän todettuani rauhallisesti käynnistin (onnistuneesti!) pyörän ja kurvailin leuka ylväästi pystyssä kotiin hakemaan uutta ämpäriä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Sen verran viivyttelin, että hemmo oli ehtinyt bussiin, ennen kuin läksin uudelle pesureissulle...
Oma noloin oli muksahdus, eli paikallaan kaato.
Aikaisemmin ajelin Suzuki Dr500 enskalla, ja päätin kerran kotipaikalla ajellessa käydä paikallisella crossiradalla kokeilemassa.
No paikallinen rata on kuulu vi##maisuudestaan, pehmeetä hiekkaa johon pyörät on syöny isoja juuri eturattaan meneviä "nimismiehenkiharoita".
Alku kierros meni hyvin, mutta sitten tullessani tämmöselle kiharamerelle, olis pitäny laittaa kaasu auki, ja paino perälle. Empä tietenkään kerenny ja etunen tökkäs. onnex olin kerenny jarruttaan vauhtia ja tökätessä en menny sarvien yli. perä vaan kävi ilmassa.

No kerkesin jo melkeen huokaista helpotuksesta, ennenkuin yritin jalkoja maahan, pyörä kallistui oikealle, ja tietenkin oikealla oli samanmoinen monttu alla. Ja kun tällanen metrin prototyyppi  :;): ajelee DR:än korkusella vehkeellä niin jalat yltää tasamaalla just ja just, tommosessa montussa ei.

No siinä mentiin sitte kylelleen suorin vartaloin, mikään ei auttanu. :loppuuhammaspesut:

Paikalla oli ( tietenkin ) paikallisia kloppeja piikki crosseineen, ja olihan niillä hauskaa. Vaikka minkälaista lippaa siellä on nähty, oli kuulemma toi mun kaiken huippu. :cruising:
Autokoulussa kun ajoin moottoripyöräkorttia viime syksynä....tais olla jotain 3. ajokerta, kun tyylikkäästi ajoin autokoulun pihalle hienosti menneen ajolenkin jälkeen ja oikeeoppinen pysäytyskin  :jippikaijee:....mutt jostain kumman syystä etupyörä jäi vähän vinoon ja pihassa vähä monttua... lopputulos oli, ett pyörä kylellään  :( ...paikaltaan...ja ei siinä mitää, mutt porukkaa oli ku pipoa autokoulun teoriatunnille just menossa  :paikallatuulee:...no, pyörään tuli yks naarmu peiliin, oma ylpeys kärsi 100% mahalaskun.
vuonna  75 koulun parkkiksella silmät unohtui   muija porukkaan.

Edessä  viisto 50cm  korotus josta komea ilmalento   reksin auton yli ja etupyörä edellä alas.
Pyörä tuhannen p päreinä sekä  kolme kuukautta sauvakävelyä.
Mutta eipä  ole tullut kokeiltua uudestaan :ajatus:
Eipä tässä mitään kävi vanhanaikainen eilen. Hiekkaa tiellä ja siitä kun lähtee kääntymään ja painaa kaasua no tietenkin se "karkaa" käsistä ja mitä sitten kaadutaan  :vi**ttaa: vilkku vähän lohkes mutta on paikallaa pitää se vaihtaa mutta vähän kieltämättä Vi**ttaa kieltämättä. Ja ihan uusi pyörä noh vahinkoja sattuu onneksi ei käynyt pahemmin varmaan myöhemmin nauraa tapahtuneelle...
Siis nää on ihan loistavia  :D :jippikaijee: Kaikki loputkin kertoilemaan nyt omia lippoja  :bisseä:
Noloja tapauksiahan sattuu lähes kokoajan.. Kuten se, kun Joutsan huoltsikalla parkkeerasin pyöräni siihen kahvion ikkunan alle ja en saanu sit peruutettua sitä siittä pois!!
Kyllä hävetti, kun äijät tuijas ikkunasta sitä mun epätoivosta yritystä! :tomaatti:

Tai, kun kävin ostaan uuden etusen ja huolto-äijälle siinä lähtöö tehdessä selitin, et vois sitä vähän isomman laittaa, kuin alkaa tuntuun niin laiskalta, ja en sit päässy siittä sentin kynnyksestä yli, vaan piti huikata, et "hei, et viittis vähän työntää, et pääsen pois"  :kääk:

Mut noloin kaato on, yhä ja edelleen, se autokoulussa sattunut äksidenssi..
Oltiin lähdössä ekaa kertaa liikenteen sekaan. Mä viel piikillä ja ope isommalla pyörällä.
Jotain miehiä läheisestä kodinkoneliikkeestä oli just tupakalla pihalla ja silmä tarkkana kattovat, et mites tyttö lähtee liikenteeseen..
No, siinä hermostuksissani päästin kytkimen "hiukan" liian nopeesti ja mopotin ampas suoraan päin tiili seinää! Ei siinä paljon muuta kerennyt tajuta, kuin ettei vaan pääkin topsahda tiiliin.. Ja pyörä kumossa.
Mut ei siinä vielä kaikki. Opettaja, joka oli jo lähtenyt liikenteeseen, vilkas olkapään yli, et mitä tapahtu ja säikähdyksissään kaato myös sen isomman pyöränki!
Ensimmäinen ääni, jonka kuulin, kun melu vaimeni, oli niitten jääkaappien myyjien armoton hohotus!
Sitä nolouden määrää ei voi sanoin kuvailla!! Eikä kyllä sitä  :vi**ttaa: suuruuttakaan!
:tomaatti: :tomaatti:
Lainaa (XJ600 @ Maalis. 16 2004,09:03)
Sellanen lisäkysymys: Onko kukaan onnistunut pitämään pystyssä paikallaan kaatumaan lähteneen mopon? Molemmilla kerroilla itse yritin kaikin voimin, mutta mun voimillani ei pyörä pystyssä pysynyt. Tietty kaatumisvauhti varmaan hidastui jonkun verran. Yllättävän paljon se mopo vaan painaa, kun se kyljelleen lähtee menemään.


2 kertaa ollut kaatuminen lähellä, joka kerta selvitty säikähdyksellä tähän asti  :peukutpystyyn:

Heti kun pyörä tuli hankittua sehän piti peruuttaen ajella kärryltä alas, ilman minkäänlaista ajokokemusta, tietysti. Alas tultiin joo, enemmän tai vähemmän hallitusti, ja meinattiin jatkaa suoraan oikea kylki edellä maahan. Siinä vaan jalkaa maahan ja yritin käsin kiskoa ja onneksi isäpappa rynnisti kiinni ja pyörä pysyi ehjänä  :)

Toinen kerta oli muistaakseni Sotkamossa, kun olin mökin pihassa pyörää puhdistelemassa. Pyörä oli itse asiassa jo puunattu ja seisoi siinä kostealla soralla keskiseisontatuella tms., ja jäin hetkeksi katsomaan että noinkohan tuo nyt tuossa pysyy. Pyöräni seisontatuki on kuitenkin sellainen ärsyttävän toispuoleinen että oikealle se kaatuu jos maasto on pehmeää. Hetki siinä meni ja pyörä lähti vankasti kallistumaan oikealle. Ryntäsin vasempaan kahvaan kiinni ja kiskoin siitä niin lujaa että sain pyörän ylös. Selkä meinasi olla vähän hellänä  :p

Ja tämä kovia kokenut pyöräni on siis CBR 600F. Yllättävän painava kyllä noinkin 'pieneksi' pyöräksi  :)
Mulla kanssa kaatokokemukset jo reilusti yli kymmenen vuoden takaa, mutta listataan nyt kuitenkin.

Olin tankkaamassa DT:tä, pyörä jalalle pumpun viereen, keula loivaan alamäkeen päin, tankki täyteen ja korkki kiinni. Olin juuri astumassa huoltoaseman ovesta sisään, kun takaa kuului rämähdys ja mopo makasi vasemmalla kyljellään asfaltilla; oli luistanut eteenpäin ja kipannut itsensä pois jalalta. Peili paskaksi ja naarmuja kytkinkahvaan.

Parin viikon päästä vahingosta viisastuneena ajoin tankkauksen jälkeen mopon huoltoaseman seinän viereen kuvitellen sen olevan parempi paikka parkkeeraukseen. Ollessani maksamassa näin näyteikkunoiden läpi, kun pyörä kaatui Lasol-telineen päälle. Tuloksena naarmuinen uusi peili, kytkinkahva poikki ja litra Lasolia tankin ja penkin päällä...

Ensimmäisellä "oikealla" pyörällä, RD350:llä ajaessani alkoi kusettamaan niin, että oli pysähdyttävä kevennykselle hiljaisen tien varteen. Hidastin vauhtia ja pyörän pysähdyttyä yritin tarjota vasenta tassua maahan, mutta lahje oli jotenkin takertunut jalkatappiin kiinni. Oikealla oli syvä oja, joten sieltä ei voinut tukea ottaa. Siinä sitten kaaduin paikallani pyörän päällä istuen vasemmalle kyljelle.

Tulos: peiliin sekä katteeseen naarmuja ja kytkinkahva vääntyi. Itseänikin nauratti, kun könysin pyörän alta pois, melkein kusin housuuni yksin hihitellessäni. Jälkeenpäin kyllä vitutti naarmujen tarkastelu ja paikkailu.

Piikkiaikoihin menee täälläkin...

Pyörä oli tuolloin kawasaki kmx 125, joten tuli pärryyteltyä aika paljon hiekkateitä. Eräänä kesäpäivänä tutulla "crossilenkillä" tuli taas perinteisesti kokeiltua josko eturenkaan saisi nostettua ilmaan. Sen verran harvinaista tuo keuliminen oli että kawan antama tehopotku oli melko yllättävä....parikymmentä metriä mentiin kahvoissa roikkuen eturengas ilmassa ja jalat maata laahaten. Sitten piti jo päästää irti kun pöpelikkö läheni. Kawa meni metsään ja minä jäin haukkomaan happea ja syleksimää hiekkaa suusta.

No onneksi pyörästä ei mennyt rikki muuta kuin pitkähkö lokakauha takaa. Peiliin runkoon taisi tulla myös naarmuja.

Tuon jälkeen ei ole tullut kaatoja, tosin piikkikauden jälkeen onkin ollut pitkä tauko ennen nykyistä ensimmäistä "oikeaa" pyörääni.

:orgmp:
No tosssa viikko takaperin olin menossa morjestamaan muijaa töihin, pysäytin tien laitaan parkkiruutuun ja samalla kun morjestin tiellä kulkevaa motoristia ni laitoin sivutuen alle (lue; en laittanut)...

Tuki meni vaan puoliks alle ja siitä sitte vasemmalla jalalla kahtasataa kiloa pystyssä pitämään... Eihän siitä mitään tullu  :vihainen:

Vilkasu ympärille ja sitte apinanraivolla kampesin pyörän pystyyn ja pari päivää oli haukkarit ihan jumissa ja selkä pskana  :D

Ei tullu ku pari pikku naarmua mut kyllä  :vi**ttaa:

Aika tarkkaan tulee nykyään katottua menikö se jalka alle vai ei :jpstyle:
Ajeltiin aamuyöllä (10 v sitten, 1100 Virago) kaverin kans kotia päin. Ajelin kaupunkialueella tuskin huomattavaa ylinopeutta. Vastaan ajoi poliisiauto, joka teki meidät ohitettuaan U-käännöksen ja lähti ajamaan meidän kans samaan suuntaan. No, minä olin ihan varma, että sakot tulee, vaikka se poliisi vain sattumalta teki suunnanvaihdon partiomatkallaan. Kun oltiin jo kotikulmilla, käännyin seuraavasta risteyksestä pikkutielle (muka piiloon...  :tyhmäminä:). Vauhtia ei ollut käännyttäessä juuri mitään, mutta hiekkaa oli. Takarengas alta ja siihen kyljelleen. Poliisi tuli perässä ja antoi sakot liikenteen vaarantamisesta! Kyllä nyppi!  :kääk:
Tuo jalustan tarkastaminen on mulla selkäytimessä; Aikoinaan laitoin tunturi tiger aquaan tehoputken ja lähdin mahdollista tehonlisäystä toteamaan. Pihan jälkeen on muutama hidas oikea, joitten jälkeen tiukka kiihdytys vasemmalle kaartuvaan "nopeaan" mutkaan. Varmaan kolmosta kerkesin tarjota kun hoksasin, että mopo ei kallistukkaan niinku pitäis. Eikä siinä vielä kaikki, ulkokurvin puolella on syvä oja (ei kaiteita) jonka näin lähestyvän uskomattomalla vauhdilla. Tässä vaiheessa sydän ei varmaan edes lyönyt enää.

Jotenkin sain kuitenkin pidettyä mopon tiellä ja pumppukin alkoi pikkuhiljaa löytää kadonnutta rytmiään. En muista menikö alkkarit vaihtoon, mutta ainakin kypärän sisällä oli hikiset oltavat tovin aikaa. Oli kyllä sen luokan opetus, että aina tulee tarkistettua jalusta liikkeelle lähdettäessä ja pysäköidessä.

ps. Putki toi kaivattua lisäpotkua mopoon  :p
Lainaa (minsku @ Heinä. 26 2004,13:38)
Takarengas alta ja siihen kyljelleen. Poliisi tuli perässä ja antoi sakot liikenteen vaarantamisesta! Kyllä nyppi!  :kääk:

Tuliko sakot U-käännöksestä vai tuosta lipsahtamisesta? Voiko pikku kaatumisesta saada muka sakot?
Next Page...